Ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2016 noin 600 000:n alle 15-vuotiaan kuoleman, selviää Maailman terveysjärjestön (WHO) tänään julkaisemasta raportista. Raportin mukaan 93 prosenttia alle 18-vuotiaista altistuu ilmanlaadun raja-arvot ylittävälle määrälle PM2.5-hiukkasia.

PM2.5-hiukkaset ovat pienhiukkasia, joiden läpimitta on alle 2,5 mikrometriä. Niitä vapautuu muun muassa liikenteestä, palamisprosesseissa ja joissakin teollisuuden prosesseissa. WHO on määritellyt tasot, joiden alapuolella pitoisuuden pitäisi pysyä.

Esimerkiksi viime keväänä julkistetun tutkimuksen mukaan 95 prosenttia maailman väestöstä elää alueilla, joilla pienhukkasten määrä ylittää raja-arvot.

WHO:n uuden raportin mukaan noin 630 miljoonaa alle 5-vuotiasta altistuu vaaralliselle määrälle pienhiukkasia.

Matalan tulotason ja keskitulotason maissa 98 prosenttia alle 5-vuotiaista hengittää vaarallisen saastunutta ilmaa; korkean tulotason maissakin osuus on 52 prosenttia. Ilmansaasteet aiheuttavat lähes kymmenen prosenttia alle 5-vuotiaiden kuolemista.

Erot maiden välillä ovat suuria. WHO:n tilastojen mukaan esimerkiksi Intiassa ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2016 lähes 61 000:n alle 5-vuotiaan kuoleman. Suomessa vastaava luku oli 0,1.

Ilmansaasteet aiheuttavat muun muassa hengityselinsairauksia. Ne voivat vaikuttaa jo raskausaikana ja johtaa tavallista pienikokoisempien lasten syntymään. Ilmansaasteet vaikuttavat myös hermoston kehitykseen sekä kognitiivisiin kykyihin ja voivat aiheuttaa lapsille niin astmaa, syöpää kuin sydän- ja verisuonitautejakin.

Saasteet vaikuttavat lapsiin erityisen tuhoisasti siksi, että he hengittävät nopeammin ja ovat lähempänä maan pintaa, jossa tiettyjä saastuttajia on erityisen paljon, WHO kertoo.

Raportissa tarkastellaan myös sisäilman saastumista, mikä johtuu esimerkiksi kiinteiden polttoaineiden ja kerosiinin käytöstä kotitalouksissa. Sisäilman saasteet aiheuttavat yhteensä enemmän kuolemia kuin malaria, tuberkuloosi ja hiv yhteensä.

WHO isännöi tällä viikolla huomenna Genevessä alkavaa konferenssia, jonka tarkoituksena on pohtia ratkaisuja ongelmaan. WHO listaa keinoiksi esimerkiksi uusiutuvaa energiaa, puhtaampia polttoaineita ja teknologiaa kotitalouksille sekä parempaa jätehuoltoa, joka vähentäisi jätteenpolttoa asuinalueilla.