Uutiset Ympäristö

Uusi raportti ilmansaasteista: 93 prosenttia maailman lapsista hengittää vaarallisen saastunutta ilmaa

Ilmansaasteet vaikuttavat erityisen tuhoisasti lapsiin. WHO:n tuoreen raportin mukaan ilmansaasteet aiheuttavat noin kymmenen prosenttia alle 5-vuotiaiden kuolemista.
Joukko ihmisiä kadulla Kiinassa, saasteet hämärtävät näkymää
Suuri enemmistö maailman ihmisistä hengittää saastunutta ilmaa. Kuva Kiinan Anyangista. (Kuva: V.T. Polywoda / CC BY-NC-ND 2.0)

Ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2016 noin 600 000:n alle 15-vuotiaan kuoleman, selviää Maailman terveysjärjestön (WHO) tänään julkaisemasta raportista. Raportin mukaan 93 prosenttia alle 18-vuotiaista altistuu ilmanlaadun raja-arvot ylittävälle määrälle PM2.5-hiukkasia.

PM2.5-hiukkaset ovat pienhiukkasia, joiden läpimitta on alle 2,5 mikrometriä. Niitä vapautuu muun muassa liikenteestä, palamisprosesseissa ja joissakin teollisuuden prosesseissa. WHO on määritellyt tasot, joiden alapuolella pitoisuuden pitäisi pysyä.

Esimerkiksi viime keväänä julkistetun tutkimuksen mukaan 95 prosenttia maailman väestöstä elää alueilla, joilla pienhukkasten määrä ylittää raja-arvot.

WHO:n uuden raportin mukaan noin 630 miljoonaa alle 5-vuotiasta altistuu vaaralliselle määrälle pienhiukkasia.

Matalan tulotason ja keskitulotason maissa 98 prosenttia alle 5-vuotiaista hengittää vaarallisen saastunutta ilmaa; korkean tulotason maissakin osuus on 52 prosenttia. Ilmansaasteet aiheuttavat lähes kymmenen prosenttia alle 5-vuotiaiden kuolemista.

Erot maiden välillä ovat suuria. WHO:n tilastojen mukaan esimerkiksi Intiassa ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2016 lähes 61 000:n alle 5-vuotiaan kuoleman. Suomessa vastaava luku oli 0,1.

Ilmansaasteet aiheuttavat muun muassa hengityselinsairauksia. Ne voivat vaikuttaa jo raskausaikana ja johtaa tavallista pienikokoisempien lasten syntymään. Ilmansaasteet vaikuttavat myös hermoston kehitykseen sekä kognitiivisiin kykyihin ja voivat aiheuttaa lapsille niin astmaa, syöpää kuin sydän- ja verisuonitautejakin.

Saasteet vaikuttavat lapsiin erityisen tuhoisasti siksi, että he hengittävät nopeammin ja ovat lähempänä maan pintaa, jossa tiettyjä saastuttajia on erityisen paljon, WHO kertoo.

Raportissa tarkastellaan myös sisäilman saastumista, mikä johtuu esimerkiksi kiinteiden polttoaineiden ja kerosiinin käytöstä kotitalouksissa. Sisäilman saasteet aiheuttavat yhteensä enemmän kuolemia kuin malaria, tuberkuloosi ja hiv yhteensä.

WHO isännöi tällä viikolla huomenna Genevessä alkavaa konferenssia, jonka tarkoituksena on pohtia ratkaisuja ongelmaan. WHO listaa keinoiksi esimerkiksi uusiutuvaa energiaa, puhtaampia polttoaineita ja teknologiaa kotitalouksille sekä parempaa jätehuoltoa, joka vähentäisi jätteenpolttoa asuinalueilla.

Ympäristö lapsetterveyslapsikuolleisuusympäristösaastuminen

Lue myös

Muoviroskaa meren rannalla

Ghana huolestui muoviroskasta – Kierrätyksen puuttuessa miljoonakaupunki Accran roskat viskataan jokeen

Ruoka käärittiin Ghanassa ennen kasvien lehtiin, mutta modernisoituminen on johtanut siihen, että elintarvikkeet kiedotaan muoviin, joka taas päätyy usein mereen. Huoli roskan vaikutuksista on johtanut muovinkierrätysaloitteiden syntyyn.
Muoviroskaa vedessä

Afrikassa pohditaan keinoja muovijätteen välttelyyn - Köyhimmät heräävät, kun muovi kytketään toimeentuloon, uskovat asiantuntijat

Maailman pahimpien muovisaastuttajien joukkoon kuuluu myös viisi Afrikan maata. ”Jos muoviroskan keskellä Etelä-Afrikassa kasvaneet ihmiset keksivät, että muovi on pahaksi perheen terveydelle ja sen kierrättämisestä voi saada tuloja, tilanne muuttuu”, uskoo Sustainable Seas Trust -järjestön johtaja Tony Ribbink.
Kaksi miestä katselee puuntaimia katoksen alla

Yhteisöllinen metsätalous tuottaa tulosta Meksikossa

Meksikon yhteisöllinen metsätalous on noussut kansainväliseksi esimerkiksi, koska se pystyy tuottamaan sekä ympäristöllistä että taloudellista ja sosiaalista hyötyä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.