Uutiset Rasismi Suomessa

Uusi kampanja haastaa suomalaiset puhumaan ennakkoluuloistaan

Olenko rasisti? -kampanjassa muun muassa yhteiskunnalliset vaikuttajat kertovat, mitä ennakkoluuloja heillä on.
Erivärisiä karkkeja, mustat erillään
Pakolaisapu kannustaa suomalaisia pohtimaan omia ennakkoluulojaan. (Kuva: BookMama / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen Pakolaisapu on avannut uuden kampanjan, jonka tarkoituksena on saada suomalaiset keskustelemaan ennakkoluuloistaan ja siitä, miten asenneilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan muutetaan myönteisemmäksi.

Olenko rasisti? -kampanjassa muun muassa suomalaiset ihmisoikeuspuolustajat ja yhteiskunnalliset vaikuttajat kertovat avoimesti omista ennakkoluuloistaan. Mukana ovat muun muassa Tuomas Enbuske, Iikka Kivi, Risto E.J. Penttilä, Nasima Razmyar ja Elisabeth Rehn.

Tavoitteena on rohkaista suomalaisia muuttamaan asenteitaan sekä vähentää ihmisryhmien välistä vastakkainasettelua.

”Kokemuksemme perusteella paras tapa purkaa ennakkoluuloja ja negatiivisia asenteita on niistä keskusteleminen. Ennakkoluulot eivät ole muuttumattomia ajatusrakennelmia, vaan sosiaalisen ympäristömme, kulttuurimme ja kokemustemme kautta syntyneitä asenteita, joihin voidaan vaikuttaa”, sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.

Kampanjan taustalla on EU:n perusoikeusvirasto FRA:n viime vuoden lopulla julkaisema tutkimus, jonka mukaan Suomi on yksi Euroopan syrjivimmistä maista. Pakolaisapu sanoo seuranneensa jo vuosien ajan vähemmistöryhmiin kohdistuvan keskustelun polarisoitumista ja kielteisen asenneilmapiirin kehittymistä. Suurin osa syrjinnästä ei sen mukaan ilmene ääriliikkeiden mielenosoituksissa, vaan arjessa: koulussa, työnhaussa tai julkisessa liikenteessä. Usein ennakkoluulot ovat tiedostamattomia.

”Varmasti jokainen meistä on joskus aloittanut lauseen 'En ole rasisti, mutta'. Kampanjalla haluamme herättää keskustelua siitä, että ennakkoluuloja on aivan kaikilla. Tärkeintä on tiedostaa ennakkoluulonsa ja päättää olla toimimatta niiden pohjalta”, Lehtinen sanoo.

Rasismi Suomessa rasismikansalaisyhteiskunta Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Ihmisiä ringissä keskustelemassa

Uudet kampanjat yrittävät puuttua vastakkainasetteluja korostavaan keskustelukulttuuriin – Ovatko suomalaiset oikeasti unohtaneet empatian taidon?

Kansalaisjärjestöt järjestävät nyt kohtaamiskahviloita ja kehittävät uusia tapoja ilmaista empatiaa. Tavoitteena on vaikuttaa julkiseen keskusteluun, joka tutkimuksen mukaan on niin repivää, että osa suomalaisista ei halua enää osallistua siihen.
Lähes tyhjän metrovaunun penkkejä

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä kampanjoidaan syrjintää vastaan seuraavien kahden viikon ajan

Ihmisoikeusliiton ja joukkoliikenteen palveluntarjoajien kampanja kehottaa aikuisia puuttumaan etenkin nuorten kohtamaan rasismiin ja seksuaaliseen häirintään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Aurinko paistaa puun lehden reunan takaa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa

Länsimaissa ei tehdä tarpeeksi kasvitutkimusta, koska ilmastonmuutos koskettaa enemmän eteläisen pallonpuoliskon köyhiä maita, sanoo dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Hana ja saippuoivat kädet

2000-luku on tuonut vessan ja puhtaan veden miljardeille – Silti 144 miljoonaa ihmistä juo yhä käsittelemätöntä pintavettä

Unicefin ja WHO:n uuden raportin mukaan etenkin maaseudun asukkaat jäävät jälkeen vesi- ja sanitaatiopalveluissa. Esimerkiksi käsienpesumahdollisuus puuttuu miljardeilta.
Rakennuksia pakolaisleirillä

Uusi arvio: Noin viidesosa konfliktialueilla elävistä kärsii mielenterveysongelmista

Maailman terveysjärjestön mukaan konfliktialueilla on psyykkisiä ongelmia enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Hyvä uutinen on, että kriisi voi olla mahdollisuus parantaa mielenterveyspalveluita.

Luetuimmat