Uutiset Vesi ja sanitaatio

Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”

Vedenotto on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Nyt jo 17 maata käyttää yli 80 prosenttia saatavilla olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi tuottaa vakavat seuraukset, varoittaa World Resources Institute.
Poika juo vettä suoraan hanasta
Vesivaroihin kohdistuva paine uhkaa kymmeniä maita. Kuva Afganistanista, joka luokitellaan korkean vesistressin maaksi.

Miljoonakaupunkeja viime vuosina kurittaneet vesikriisit ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten vesipula voi vaikuttaa ihmisiin ja elinkeinoihin, varoittaa yhdysvaltalainen tutkimuslaitos World Resources Institute (WRI).

Sen tänään julkaisemien uusien tilastojen mukaan maailmassa on peräti 17 maata, joissa niin sanottu vesistressi voidaan määritellä äärimmäisen korkeaksi. Näissä maissa elää yhteensä neljännes maailman väestöstä. Lisäksi 27 maassa vesistressi on korkealla tasolla.

Vesistressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa veden kysyntä uhkaa ylittää tarjonnan. Äärimmäisen riskin alueilla vedenottoaste on yli 80 prosenttia käytettävissä olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi johtaa vakaviin seurauksiin, WRI muistuttaa.

Vesivaroihin kohdistuvien paineiden taustalla on etenkin kasvava kysyntä. Vedenotto on maailmanlaajuisesti yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien.

”Vesistressi on suurin kriisi, josta kukaan ei puhu. Sen seuraukset ovat selvästi nähtävissä ruokapulana, konflikteina, siirtolaisuutena sekä taloudellisena epävakautena”, sanoo WRI:n johtaja Andrew Steer tiedotteessa.

Tänä vuonna otsikoihin on noussut etenkin Intian Chennain kaupungin vesipula, joka on johtanut muun muassa koulujen sulkemiseen. Viime vuonna puolestaan Etelä-Afrikan Kapkaupungissa vesi uhkasi loppua kokonaan.

WRI:n listaamasta 17 riskimaasta 12 sijaitsee Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa. Lisäksi listalla ovat San Marino, Intia, Pakistan, Turkmenistan ja Botswana. Suomi kuuluu pienimmän riskin maihin.

Vaikka ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän kuivuuskausia ja vesipulaa, vesitilannetta voi WRI:n mukaan parantaa esimerkiksi maataloutta tehostamalla, investoimalla infrastruktuuriin, kierrättämällä ja käsittelemällä vettä.

Esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 82 prosenttia jätevedestä jätetään yhä käyttämättä uudelleen. Sen hyödyntäminen loisi uuden vesilähteen, WRI muistuttaa. Esimerkiksi Namibia on puhdistanut viemärivedestä juomavettä jo 50 vuoden ajan.

Vesi ja sanitaatio vesi ja viemäröintiilmastonmuutosluonnonkatastrofit

Lue myös

Pilvenpiirtäjiä ja rakennuksia yleiskuvassa.

Etelä-Afrikka oli vesiturvan edelläkävijämaa, mutta nyt se kärsii sitkeästä vesipulasta – Ilmastonmuutos ei ole ainoa syy

Kaksi vuotta sitten Kapkaupunki pelastui täpärästi Day Zerolta, veden totaaliselta loppumiselta. Tilanne voi kuitenkin toistua, sillä vesipula koskettaa koko maata eikä syitä ole saatu kitkettyä. Vesipulaa pahentavat kuivuuden lisäksi myös poliittinen vääntö ja apartheidin perintö, laiminlyönnit sekä leväperäisyys, kirjoittaa globaaleihin vesikysymyksiin perehtynyt Olli-Pekka Haavisto.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”