Uutiset Vesi ja sanitaatio

Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”

Vedenotto on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Nyt jo 17 maata käyttää yli 80 prosenttia saatavilla olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi tuottaa vakavat seuraukset, varoittaa World Resources Institute.
Poika juo vettä suoraan hanasta
Vesivaroihin kohdistuva paine uhkaa kymmeniä maita. Kuva Afganistanista, joka luokitellaan korkean vesistressin maaksi.

Miljoonakaupunkeja viime vuosina kurittaneet vesikriisit ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten vesipula voi vaikuttaa ihmisiin ja elinkeinoihin, varoittaa yhdysvaltalainen tutkimuslaitos World Resources Institute (WRI).

Sen tänään julkaisemien uusien tilastojen mukaan maailmassa on peräti 17 maata, joissa niin sanottu vesistressi voidaan määritellä äärimmäisen korkeaksi. Näissä maissa elää yhteensä neljännes maailman väestöstä. Lisäksi 27 maassa vesistressi on korkealla tasolla.

Vesistressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa veden kysyntä uhkaa ylittää tarjonnan. Äärimmäisen riskin alueilla vedenottoaste on yli 80 prosenttia käytettävissä olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi johtaa vakaviin seurauksiin, WRI muistuttaa.

Vesivaroihin kohdistuvien paineiden taustalla on etenkin kasvava kysyntä. Vedenotto on maailmanlaajuisesti yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien.

”Vesistressi on suurin kriisi, josta kukaan ei puhu. Sen seuraukset ovat selvästi nähtävissä ruokapulana, konflikteina, siirtolaisuutena sekä taloudellisena epävakautena”, sanoo WRI:n johtaja Andrew Steer tiedotteessa.

Tänä vuonna otsikoihin on noussut etenkin Intian Chennain kaupungin vesipula, joka on johtanut muun muassa koulujen sulkemiseen. Viime vuonna puolestaan Etelä-Afrikan Kapkaupungissa vesi uhkasi loppua kokonaan.

WRI:n listaamasta 17 riskimaasta 12 sijaitsee Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa. Lisäksi listalla ovat San Marino, Intia, Pakistan, Turkmenistan ja Botswana. Suomi kuuluu pienimmän riskin maihin.

Vaikka ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän kuivuuskausia ja vesipulaa, vesitilannetta voi WRI:n mukaan parantaa esimerkiksi maataloutta tehostamalla, investoimalla infrastruktuuriin, kierrättämällä ja käsittelemällä vettä.

Esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 82 prosenttia jätevedestä jätetään yhä käyttämättä uudelleen. Sen hyödyntäminen loisi uuden vesilähteen, WRI muistuttaa. Esimerkiksi Namibia on puhdistanut viemärivedestä juomavettä jo 50 vuoden ajan.

Vesi ja sanitaatio vesi ja viemäröintiilmastonmuutosluonnonkatastrofit

Lue myös

Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.
Vesikanistereilla lastattu rekka ja ihmisiä sen ympärillä.

Asukkaat rakentavat kaivoja itse vesipulasta kärsivässä Venezuelan pääkaupungissa

Caracasin laaksoon ja sitä ympäröiville kukkuloille on parin viime vuoden aikana kaivettu satoja, jopa tuhansia, uusia vesikaivoja sekä kunnostettu vanhoja, sillä valtio ei ole pystynyt järjestämään kansalaisille vettä. Vesipulasta on viime vuosina tullut ongelma myös vauraammilla alueilla.
Vesitankkeja aidan takana.

Rikkaat hamstraavat vettä vesikriisissä kärvistelevässä Zimbabwen Bulawayossa – ”Nyt on kyse selviytymisestä”

Kuivuus ja heikko infrastruktuuri ovat ajaneet Zimbabwessa sijaitsevan Bulawayon kaupungin vaikeaan vesipulaan. Nyt vedenkulutus kasvaa, sillä ne, joilla on varaa, antavat veden valua varastoon aina, kun sitä on saatavilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia