Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu” | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”

Vedenotto on yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Nyt jo 17 maata käyttää yli 80 prosenttia saatavilla olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi tuottaa vakavat seuraukset, varoittaa World Resources Institute.

Poika juo vettä suoraan hanasta

Vesivaroihin kohdistuva paine uhkaa kymmeniä maita. Kuva Afganistanista, joka luokitellaan korkean vesistressin maaksi.

Miljoonakaupunkeja viime vuosina kurittaneet vesikriisit ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten vesipula voi vaikuttaa ihmisiin ja elinkeinoihin, varoittaa yhdysvaltalainen tutkimuslaitos World Resources Institute (WRI).

Sen tänään julkaisemien uusien tilastojen mukaan maailmassa on peräti 17 maata, joissa niin sanottu vesistressi voidaan määritellä äärimmäisen korkeaksi. Näissä maissa elää yhteensä neljännes maailman väestöstä. Lisäksi 27 maassa vesistressi on korkealla tasolla.

Vesistressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa veden kysyntä uhkaa ylittää tarjonnan. Äärimmäisen riskin alueilla vedenottoaste on yli 80 prosenttia käytettävissä olevista vesivaroista. Silloin pienikin kuivuuskausi voi johtaa vakaviin seurauksiin, WRI muistuttaa.

Vesivaroihin kohdistuvien paineiden taustalla on etenkin kasvava kysyntä. Vedenotto on maailmanlaajuisesti yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien.

”Vesistressi on suurin kriisi, josta kukaan ei puhu. Sen seuraukset ovat selvästi nähtävissä ruokapulana, konflikteina, siirtolaisuutena sekä taloudellisena epävakautena”, sanoo WRI:n johtaja Andrew Steer tiedotteessa.

Tänä vuonna otsikoihin on noussut etenkin Intian Chennain kaupungin vesipula, joka on johtanut muun muassa koulujen sulkemiseen. Viime vuonna puolestaan Etelä-Afrikan Kapkaupungissa vesi uhkasi loppua kokonaan.

WRI:n listaamasta 17 riskimaasta 12 sijaitsee Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa. Lisäksi listalla ovat San Marino, Intia, Pakistan, Turkmenistan ja Botswana. Suomi kuuluu pienimmän riskin maihin.

Vaikka ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän kuivuuskausia ja vesipulaa, vesitilannetta voi WRI:n mukaan parantaa esimerkiksi maataloutta tehostamalla, investoimalla infrastruktuuriin, kierrättämällä ja käsittelemällä vettä.

Esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 82 prosenttia jätevedestä jätetään yhä käyttämättä uudelleen. Sen hyödyntäminen loisi uuden vesilähteen, WRI muistuttaa. Esimerkiksi Namibia on puhdistanut viemärivedestä juomavettä jo 50 vuoden ajan.

Lisää uusi kommentti