Uutiset Unkarin demokratia

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä. (Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin hallitus on antanut parlamentille käsiteltäväksi kolme lakialoitetta, joilla pyritään rajoittamaan siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa tekevien järjestöjen ja aktivistien toimintaa. Ihmisoikeusjärjestöt, Euroopan neuvosto ja YK:n pakolaisjärjestöt ovat jo vaatineet lain vetämistä takaisin, sillä se voisi johtaa jopa järjestöjen sulkemiseen.

Tammikuussa julkistettu, viime viikolla parlamenttiin edennyt lakipaketti vaatisi, että siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa toimivat järjestöt joutuisivat käymään läpi ”kansallisen turvallisuustarkastuksen”. Mikäli siirtolaisuusjärjestöt saisivat ulkomaista rahoitusta, niiden pitäisi maksaa summasta 25 prosenttia veroa.

Hallitus myös kieltäisi turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten kanssa työskenteleviä menemästä kahdeksaan kilometriä lähemmäs raja-aluetta. Se voisi estää järjestöiltä pääsyn pidätyskeskuksiin, joissa siirtolaisia pidetään.

Mikäli järjestöt eivät tottelisi sääntöjä, ne saattaisivat saada sakkoja tai niitä voitaisiin jopa sulkea.

Käytännössä lainsäädännön piiriin kuuluisivat kaikki siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekevät järjestöt. Niiden pitäisi hakea sisäministeriöltä lupa työnsä jatkamiseksi ja paljastaa toiminnastaan yksityiskohtaista tietoa. Se tekisi lähes mahdottomaksi pidätyskeskusten tarkkailun sekä lainopillisen tuen antamisen, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

”Laki antaisi hallitukselle avoimen valtakirjan ottaa järjestöt kohteekseen hatarin perustin. Näillä ehdotuksilla ei ole todellisuudessa mitään tekemistä kansallisen turvallisuuden tai rajojen suojaamisen kanssa, vaan kyse on siitä, että vaiennetaan ne, jotka auttavat avun tarpeessa olevia ihmisiä ja uskaltavat korottaa äänensä”, kritisoi myös Amnesty International kannanotossaan.

Unkari perustelee lakiehdotusta kansallisella turvallisuudella ja laittoman maahanmuuton ehkäisemisellä. Taustalla on myös maan hallituksen inho Yhdysvalloissa elävää unkarilaistaustaista liberaalia miljardööriä George Sorosia kohtaan. Unkarilaistaustainen, liberaali Soros rahoittaa monia järjestöjä säätiönsä kautta, ja lakipaketti onkin saanut työnimen Stop Soros. Lisäksi Unkarissa on tulossa vaalit huhtikuussa, ja uudet lait ovat osa valtapuolue Fideszin vaalikampanjaa.

Saksan ulkoministeriö sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks ovat jo ilmaisseet huolensa lakipaketista. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vaatinut maata vetämään ehdotuksen pois.

Fidesz ja sen johtaja Viktor Orban ovat viime vuosina ryhtyneet tiukkoihin toimiin siirtolaisuutta vastaan ja siirtyneet yhä autoritaarisempiin otteisiin. Esimerkiksi ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä vastaan on säädetty laki, joka vaatii niitä rekisteröitymään. EU on vienyt Unkarin lain vuoksi Euroopan oikeusistuimeen. Serbian vastaiselle rajalle on rakennettu aita, josta UNHCR:n mukaan pääsee tällä hetkellä läpi vain kaksi ihmistä päivässä.

Unkarin demokratia pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkademokratiakansalaisyhteiskunta Unkari Amnesty International

Lue myös

Ihmisiä kulkueessa puistossa sateenkaarilippujen ja ilmapallojen kera.

Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Unkarissa ei voi enää muuttaa syntymässä määriteltyä sukupuolta esimerkiksi henkilöllisyystodistukseen. Lakimuutos sai jo etukäteen laajaa kritiikkiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, sillä se rikkoo trans- ja intersukupuolisten oikeuksia ja sen pelätään vain lisäävän syrjintää.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.