Uutiset Unkarin demokratia

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä. (Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin hallitus on antanut parlamentille käsiteltäväksi kolme lakialoitetta, joilla pyritään rajoittamaan siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa tekevien järjestöjen ja aktivistien toimintaa. Ihmisoikeusjärjestöt, Euroopan neuvosto ja YK:n pakolaisjärjestöt ovat jo vaatineet lain vetämistä takaisin, sillä se voisi johtaa jopa järjestöjen sulkemiseen.

Tammikuussa julkistettu, viime viikolla parlamenttiin edennyt lakipaketti vaatisi, että siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa toimivat järjestöt joutuisivat käymään läpi ”kansallisen turvallisuustarkastuksen”. Mikäli siirtolaisuusjärjestöt saisivat ulkomaista rahoitusta, niiden pitäisi maksaa summasta 25 prosenttia veroa.

Hallitus myös kieltäisi turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten kanssa työskenteleviä menemästä kahdeksaan kilometriä lähemmäs raja-aluetta. Se voisi estää järjestöiltä pääsyn pidätyskeskuksiin, joissa siirtolaisia pidetään.

Mikäli järjestöt eivät tottelisi sääntöjä, ne saattaisivat saada sakkoja tai niitä voitaisiin jopa sulkea.

Käytännössä lainsäädännön piiriin kuuluisivat kaikki siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekevät järjestöt. Niiden pitäisi hakea sisäministeriöltä lupa työnsä jatkamiseksi ja paljastaa toiminnastaan yksityiskohtaista tietoa. Se tekisi lähes mahdottomaksi pidätyskeskusten tarkkailun sekä lainopillisen tuen antamisen, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

”Laki antaisi hallitukselle avoimen valtakirjan ottaa järjestöt kohteekseen hatarin perustin. Näillä ehdotuksilla ei ole todellisuudessa mitään tekemistä kansallisen turvallisuuden tai rajojen suojaamisen kanssa, vaan kyse on siitä, että vaiennetaan ne, jotka auttavat avun tarpeessa olevia ihmisiä ja uskaltavat korottaa äänensä”, kritisoi myös Amnesty International kannanotossaan.

Unkari perustelee lakiehdotusta kansallisella turvallisuudella ja laittoman maahanmuuton ehkäisemisellä. Taustalla on myös maan hallituksen inho Yhdysvalloissa elävää unkarilaistaustaista liberaalia miljardööriä George Sorosia kohtaan. Unkarilaistaustainen, liberaali Soros rahoittaa monia järjestöjä säätiönsä kautta, ja lakipaketti onkin saanut työnimen Stop Soros. Lisäksi Unkarissa on tulossa vaalit huhtikuussa, ja uudet lait ovat osa valtapuolue Fideszin vaalikampanjaa.

Saksan ulkoministeriö sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks ovat jo ilmaisseet huolensa lakipaketista. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vaatinut maata vetämään ehdotuksen pois.

Fidesz ja sen johtaja Viktor Orban ovat viime vuosina ryhtyneet tiukkoihin toimiin siirtolaisuutta vastaan ja siirtyneet yhä autoritaarisempiin otteisiin. Esimerkiksi ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä vastaan on säädetty laki, joka vaatii niitä rekisteröitymään. EU on vienyt Unkarin lain vuoksi Euroopan oikeusistuimeen. Serbian vastaiselle rajalle on rakennettu aita, josta UNHCR:n mukaan pääsee tällä hetkellä läpi vain kaksi ihmistä päivässä.

Unkarin demokratia pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkademokratiakansalaisyhteiskunta Unkari Amnesty International

Lue myös

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.
Siirtolaisia puuveneessä

Amnesty: Unkarin Stop Soros -laki tähtää kriitikoiden vaientamiseen

Lain myötä pakolaisten auttaminen muuttuu laittomaksi ja kansalaisjärjestöille kaavaillaan kovaa ”siirtolaisveroa”. ”Laki on epämääräinen ja juridisesta näkökulmasta käsittämätön”, sanoo Aron Demeter Amnestyn Unkarin osastolta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Unikkoja ja aurinkoenergiapaneeleja

Vaikuttavuussijoittajat haluavat parantaa maailmaa – mutta miten ja kenen ehdoilla?

Sijoitusmaailman radikaaliksi extreme-lajiksi kutsuttu vaikuttavuussijoittaminen kasvaa vauhdilla ja ylittää jo perinteisen valtioiden antaman kehitysavun. Kysymys kuuluu: voiko sijoittamalla vähentää globaalia epätasa-arvoa?
Ilmakuva Juban liepeiltä Etelä-Sudanista

Mitä kerrot läheisillesi, kun olet käynyt konfliktialueella?

Kehitysyhteistyöjärjestöjen työntekijät joutuvat matkustamaan myös levottomille alueille. Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Erik Nyström kertoo, että matkasta sotaisaan Etelä-SUdaniin jäi silti päällimmäisenä mieleen paikallisten kiitollisuus siitä, että joku saapuu Suomesta asti kysymään, miten heillä menee.
Mielenosoittaja, jonka yllä pelastusliivi ja selässä teksti No Borders No Nation

Kreikan saarilla elää tuhansia siirtolaislapsia ala-arvoisissa olosuhteissa – Osa on yrittänyt jopa itsemurhaa

Yli 7 000 turvapaikanhakija- ja siirtolaislasta on saapunut tänä vuonna Kreikan saarille. Unicef vaatii, että EU-maat alkavat ottaa nopeasti vastaan heitä ja heidän perheitään. ”Tämä on paitsi häpeällistä myös lyhytnäköistä”, toteaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Nainen ja korillinen kaloja

Uusi kampanja vaatii Suomeen yritysvastuulakia – ”Suomen on aika skarpata”

Laki ei tällä hetkellä velvoita suomalaisia yrityksiä selvittämään toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ulkomailla. Järjestöjen, yritysten ja ammattiliittojen tänään alkava kampanja vaatii seuraavaa hallitusta säätämään yritysvastuulain.