Uutiset Unkarin demokratia

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä. (Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin hallitus on antanut parlamentille käsiteltäväksi kolme lakialoitetta, joilla pyritään rajoittamaan siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa tekevien järjestöjen ja aktivistien toimintaa. Ihmisoikeusjärjestöt, Euroopan neuvosto ja YK:n pakolaisjärjestöt ovat jo vaatineet lain vetämistä takaisin, sillä se voisi johtaa jopa järjestöjen sulkemiseen.

Tammikuussa julkistettu, viime viikolla parlamenttiin edennyt lakipaketti vaatisi, että siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden parissa toimivat järjestöt joutuisivat käymään läpi ”kansallisen turvallisuustarkastuksen”. Mikäli siirtolaisuusjärjestöt saisivat ulkomaista rahoitusta, niiden pitäisi maksaa summasta 25 prosenttia veroa.

Hallitus myös kieltäisi turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten kanssa työskenteleviä menemästä kahdeksaan kilometriä lähemmäs raja-aluetta. Se voisi estää järjestöiltä pääsyn pidätyskeskuksiin, joissa siirtolaisia pidetään.

Mikäli järjestöt eivät tottelisi sääntöjä, ne saattaisivat saada sakkoja tai niitä voitaisiin jopa sulkea.

Käytännössä lainsäädännön piiriin kuuluisivat kaikki siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa työtä tekevät järjestöt. Niiden pitäisi hakea sisäministeriöltä lupa työnsä jatkamiseksi ja paljastaa toiminnastaan yksityiskohtaista tietoa. Se tekisi lähes mahdottomaksi pidätyskeskusten tarkkailun sekä lainopillisen tuen antamisen, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

”Laki antaisi hallitukselle avoimen valtakirjan ottaa järjestöt kohteekseen hatarin perustin. Näillä ehdotuksilla ei ole todellisuudessa mitään tekemistä kansallisen turvallisuuden tai rajojen suojaamisen kanssa, vaan kyse on siitä, että vaiennetaan ne, jotka auttavat avun tarpeessa olevia ihmisiä ja uskaltavat korottaa äänensä”, kritisoi myös Amnesty International kannanotossaan.

Unkari perustelee lakiehdotusta kansallisella turvallisuudella ja laittoman maahanmuuton ehkäisemisellä. Taustalla on myös maan hallituksen inho Yhdysvalloissa elävää unkarilaistaustaista liberaalia miljardööriä George Sorosia kohtaan. Unkarilaistaustainen, liberaali Soros rahoittaa monia järjestöjä säätiönsä kautta, ja lakipaketti onkin saanut työnimen Stop Soros. Lisäksi Unkarissa on tulossa vaalit huhtikuussa, ja uudet lait ovat osa valtapuolue Fideszin vaalikampanjaa.

Saksan ulkoministeriö sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks ovat jo ilmaisseet huolensa lakipaketista. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on vaatinut maata vetämään ehdotuksen pois.

Fidesz ja sen johtaja Viktor Orban ovat viime vuosina ryhtyneet tiukkoihin toimiin siirtolaisuutta vastaan ja siirtyneet yhä autoritaarisempiin otteisiin. Esimerkiksi ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä vastaan on säädetty laki, joka vaatii niitä rekisteröitymään. EU on vienyt Unkarin lain vuoksi Euroopan oikeusistuimeen. Serbian vastaiselle rajalle on rakennettu aita, josta UNHCR:n mukaan pääsee tällä hetkellä läpi vain kaksi ihmistä päivässä.

Unkarin demokratia pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkademokratiakansalaisyhteiskunta Unkari Amnesty International

Lue myös

Ihmisiä kulkueessa puistossa sateenkaarilippujen ja ilmapallojen kera.

Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Unkarissa ei voi enää muuttaa syntymässä määriteltyä sukupuolta esimerkiksi henkilöllisyystodistukseen. Lakimuutos sai jo etukäteen laajaa kritiikkiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, sillä se rikkoo trans- ja intersukupuolisten oikeuksia ja sen pelätään vain lisäävän syrjintää.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.