Uutiset Unkarin demokratia

Unkari tiukentaa järjestöjen kontrollia – lakiluonnoksessa kaikuja Venäjältä

Uusi laki vaatisi ulkomaista rahoitusta saavat järjestöt rekisteröitymään uudelleen. Luonnos muistuttaa Venäjän pahamaineista ulkomaanagenttilakia, varoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán ajaa "epäliberaalia" demokratiaa. (Kuva: European People's Party / CC BY 2.0)

Unkari suunnittelee uutta lakia, joka vaatisi ulkomaista rahoitusta saavia järjestöjä rekisteröitymään uudelleen. Laki mustamaalaisi niiden maineen ja vaikeuttaisi niiden toimintaa, varoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Lakiluonnoksen mukaan ulkomaista rahoitusta yli 24 000 euroa vuodessa saavien järjestöjen pitäisi rekisteröityä "kansalaisjärjestönä, jota rahoitetaan ulkomailta" ja panna tämä teksti myös jokaiseen julkaisuunsa. Amnestyn mukaan ehdotuksessa on kaikuja Venäjän samatyyppisestä laista, jossa ulkomaista rahoitusta saavista järjestöistä käytetään neuvostoajoilta peräisin olevaa leimaavaa nimitystä "ulkomainen agentti". Monet järjestöt ovat joutuneet supistamaan tai lopettamaan toimintansa lain vuoksi.

Unkarissa lain rikkomisesta seuraisi varoitus, sakko tai toimintaoikeuden jäädytys. Lakia on perusteltu yrityksellä taistella rahanpesua ja kansainvälistä terrorismia vastaan. Ehdotuksessa viitataan myös pelkoon siitä, että ulkomaalaisrahoitteiset järjestöt voivat toimia ulkomaisten intressien mukaisesti ja näin vaarantaa Unkarin suvereniteetin ja turvallisuuden.

Amnestyn mukaan laki on paremminkin hyökkäyssuunnitelma kansalaisyhteiskuntaa vastaan.

"Laki on ohuesti naamioitu yritykseksi suojella Unkarin intressejä, mutta sillä olisi päinvastaiset vaikutukset. Se mustamaalaisi ja häiritsisi järjestöjä ja vaikeuttaisi niiden kykyä suojella ihmisoikeuksia ja toimittaa arvokkaita palveluita unkarilaisille", sanoo järjestön Euroopan johtaja John Dalhuisen tiedotteessa.

Amnesty muistuttaa, että Unkarissa on jo ollut vuodesta 2011 alkaen voimassa järjestölainsäädäntö, jonka vuoksi järjestöt joutuvat jo nyt raportoimaan julkisesti ulkomaisesta rahoitustaan vuosittain.

Lain taustalla on pääministeri Viktor Orbánin oikeistolainen Fidesz-puolue, joka on aiemminkin kritisoinut kansalaisjärjestöjä sekä herättänyt huolta myös pakolaisvastaisilla kommenteillaan ja toimillaan. Orbánin tavoitteena on hänen omien sanojensa mukaan "epäliberaali" demokratia.

Viime viikolla Unkarissa hyväksyttiin myös laki, joka käytännössä ajaa maasta Keskieurooppalaisen yliopiston. Yliopistoa rahoittaa unkarilais-yhdysvaltalainen George Soros, joka tunnetaan liberaalien arvojen ajajana. Viikonloppuna tuhannet ihmiset protestoivat lakia vastaan.

Unkarin demokratia kansalaisoikeudetpolitiikkaaktivismikansalaisyhteiskuntalaki Unkari Amnesty International

Lue myös

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.
Siirtolaisia puuveneessä

Amnesty: Unkarin Stop Soros -laki tähtää kriitikoiden vaientamiseen

Lain myötä pakolaisten auttaminen muuttuu laittomaksi ja kansalaisjärjestöille kaavaillaan kovaa ”siirtolaisveroa”. ”Laki on epämääräinen ja juridisesta näkökulmasta käsittämätön”, sanoo Aron Demeter Amnestyn Unkarin osastolta.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat