Uutiset Unkarin demokratia

Unkari kävi taas kansalaisjärjestöjen kimppuun

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ratsiat ovat vain yksi lisätodiste Unkarin liukumisesta kohti autoritaarisempaa valtaa.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán. (Kuva: European People's Party / cc 2.0)

Unkari näyttää kiristävän otettaan kansalaisyhteiskunnastaan. Maan poliisi teki viime viikolla ratsian kahden norjalaisrahoitusta saavan järjestön toimistoon ja takavarikoi niiden laitteita. Norjan viranomaiset ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet ratsiaa.

EUobserver-verkkolehden mukaan poliisit kävivät järjestöjen toimistot läpi, veivät kannettavia tietokoneita, kopioivat dokumentteja ja estivät ihmisiä soittamasta puheluja.

Syynä ratsiaan olivat poliisin mukaan epäilyt kavalluksesta sekä muista luvattomista toimista.

Taustalla on todennäköisesti Unkarin kiista Norjan kanssa. Tutkintaan joutuneet järjestöt, Ökotárs ja Demnet, ovat vastuussa Norjan rahoittamien Norway Grants -tukien jakamisesta paikallisille järjestöille. Norway Grants -rahat kuuluvat Norjan, Islannin ja Liechtensteinin yhteiseen European Economic Area (EEA) -ohjelmaan, jossa tuetaan vähemmän kehittyneitä EU-maita Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Norja jäädytti järjestörahoja lukuun ottamatta EEA- ja Norway Grants -rahat keväällä, koska Unkari oli siirtänyt rahojen käsittelyn sääntöjen vastaisesti ministeriöltä valtionomisteiselle yhtiölle.

Jäädytyksen jälkeen Unkari väitti, että Norja sotkeutuu sen sisäpolitiikkaan rahoittamalla oppositioon yhteyksissä olevia järjestöjä ja tutki viime viikolla ratsattujen sekä myös kolmannen järjestön toimistot. Kesäkuussa se kutsui kymmeniä järjestöjä kuulusteluihin.

Autoritaarisuus lisääntyy

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ratsiat ovat vain yksi lisätodiste Unkarin liukumisesta kohti autoritaarisempaa valtaa; liuku on jyrkentynyt sen jälkeen, kun hallitus voitti uuden kauden huhtikuussa, kirjoittaa Human Rights Watchin tutkija Lydia Gall.

Maan pääministeri Viktor Orban on ilmoittanut haluavansa maasta samanlaisen "ei-liberaalin" maan kuin Turkki tai Venäjä, ja äärioikeistopuolue Jobbik väläytteli viime vuonna Venäjän tyyppistä järjestölakia, jossa ulkomaista rahoitusta saavat järjestöt joutuvat rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi.

Viime vuosina maa on saanut myös EU:lta kritiikkiä ihmisoikeuksien polkemisen ja oikeusvaltioperiaatteen kaventamisen vuoksi. EUobserverin mukaan Euroopan komissio on kuitenkin ilmoittanut, ettei se voi ottaa kantaa Norjan ja Unkarin väliseen tapaukseen, koska kyseessä ovat Norjan rahat.

Toinen ratsatuista järjestöistä, Demnet, on todennäköisesti myös suomalaisen Eettisen kaupan puolesta (Eetti) ry:n tuleva kumppani. Järjestöjen on tarkoitus aloittaa useamman muun eurooppalaisjärjestön kanssa EU-rahoitteinen hanke, joka liittyy solidaarisuustalouteen.

Eetin vt. toiminnanjohtajan Anna Ylä-Anttilan mukaan Demnet on yhä tulossa mukaan hankkeeseen, kunhan järjestö saa tietokoneensa takaisin.

OIKAISU 15.9. Demnetin ja Eetin hanke käsittelee solidaarisuustaloutta, ei kenkäteollisuuden vastuullisuutta.

Unkarin demokratia kansalaisyhteiskuntalakioikeus ja rikos Unkari Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Lue myös

Ihmisiä kulkueessa puistossa sateenkaarilippujen ja ilmapallojen kera.

Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Unkarissa ei voi enää muuttaa syntymässä määriteltyä sukupuolta esimerkiksi henkilöllisyystodistukseen. Lakimuutos sai jo etukäteen laajaa kritiikkiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, sillä se rikkoo trans- ja intersukupuolisten oikeuksia ja sen pelätään vain lisäävän syrjintää.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.