Uutiset Unkarin demokratia

Unkari kävi taas kansalaisjärjestöjen kimppuun

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ratsiat ovat vain yksi lisätodiste Unkarin liukumisesta kohti autoritaarisempaa valtaa.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán. (Kuva: European People's Party / cc 2.0)

Unkari näyttää kiristävän otettaan kansalaisyhteiskunnastaan. Maan poliisi teki viime viikolla ratsian kahden norjalaisrahoitusta saavan järjestön toimistoon ja takavarikoi niiden laitteita. Norjan viranomaiset ja ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet ratsiaa.

EUobserver-verkkolehden mukaan poliisit kävivät järjestöjen toimistot läpi, veivät kannettavia tietokoneita, kopioivat dokumentteja ja estivät ihmisiä soittamasta puheluja.

Syynä ratsiaan olivat poliisin mukaan epäilyt kavalluksesta sekä muista luvattomista toimista.

Taustalla on todennäköisesti Unkarin kiista Norjan kanssa. Tutkintaan joutuneet järjestöt, Ökotárs ja Demnet, ovat vastuussa Norjan rahoittamien Norway Grants -tukien jakamisesta paikallisille järjestöille. Norway Grants -rahat kuuluvat Norjan, Islannin ja Liechtensteinin yhteiseen European Economic Area (EEA) -ohjelmaan, jossa tuetaan vähemmän kehittyneitä EU-maita Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Norja jäädytti järjestörahoja lukuun ottamatta EEA- ja Norway Grants -rahat keväällä, koska Unkari oli siirtänyt rahojen käsittelyn sääntöjen vastaisesti ministeriöltä valtionomisteiselle yhtiölle.

Jäädytyksen jälkeen Unkari väitti, että Norja sotkeutuu sen sisäpolitiikkaan rahoittamalla oppositioon yhteyksissä olevia järjestöjä ja tutki viime viikolla ratsattujen sekä myös kolmannen järjestön toimistot. Kesäkuussa se kutsui kymmeniä järjestöjä kuulusteluihin.

Autoritaarisuus lisääntyy

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ratsiat ovat vain yksi lisätodiste Unkarin liukumisesta kohti autoritaarisempaa valtaa; liuku on jyrkentynyt sen jälkeen, kun hallitus voitti uuden kauden huhtikuussa, kirjoittaa Human Rights Watchin tutkija Lydia Gall.

Maan pääministeri Viktor Orban on ilmoittanut haluavansa maasta samanlaisen "ei-liberaalin" maan kuin Turkki tai Venäjä, ja äärioikeistopuolue Jobbik väläytteli viime vuonna Venäjän tyyppistä järjestölakia, jossa ulkomaista rahoitusta saavat järjestöt joutuvat rekisteröitymään ulkomaisiksi agenteiksi.

Viime vuosina maa on saanut myös EU:lta kritiikkiä ihmisoikeuksien polkemisen ja oikeusvaltioperiaatteen kaventamisen vuoksi. EUobserverin mukaan Euroopan komissio on kuitenkin ilmoittanut, ettei se voi ottaa kantaa Norjan ja Unkarin väliseen tapaukseen, koska kyseessä ovat Norjan rahat.

Toinen ratsatuista järjestöistä, Demnet, on todennäköisesti myös suomalaisen Eettisen kaupan puolesta (Eetti) ry:n tuleva kumppani. Järjestöjen on tarkoitus aloittaa useamman muun eurooppalaisjärjestön kanssa EU-rahoitteinen hanke, joka liittyy solidaarisuustalouteen.

Eetin vt. toiminnanjohtajan Anna Ylä-Anttilan mukaan Demnet on yhä tulossa mukaan hankkeeseen, kunhan järjestö saa tietokoneensa takaisin.

OIKAISU 15.9. Demnetin ja Eetin hanke käsittelee solidaarisuustaloutta, ei kenkäteollisuuden vastuullisuutta.

Unkarin demokratia kansalaisyhteiskuntalakioikeus ja rikos Unkari Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Lue myös

Ihmisiä kulkueessa puistossa sateenkaarilippujen ja ilmapallojen kera.

Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Unkarissa ei voi enää muuttaa syntymässä määriteltyä sukupuolta esimerkiksi henkilöllisyystodistukseen. Lakimuutos sai jo etukäteen laajaa kritiikkiä sekä kotimaassa että kansainvälisesti, sillä se rikkoo trans- ja intersukupuolisten oikeuksia ja sen pelätään vain lisäävän syrjintää.
Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Unkari vetäytyy kansainvälisestä siirtolaisuussopimuksesta

Joulukuussa hyväksyttävä sopimus on Unkarin mukaan ”terveen järjen vastainen”. Yhdysvaltoja ja Unkaria lukuun ottamatta kaikki muut YK-maat ovat hyväksyneet sopimuksen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.