Uutiset Lasten oikeudet

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.
Risti
Monet turvapaikanhakijat ovat kääntyneet kristinuskoon Suomeen saavuttuaan. (Kuva: Margaret Taylor2010 / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Maahanmuuttoviraston tulkinta lasten oikeudesta tulla kuulluksi on liian kapea, sanoo Suomen Unicef.

Muun muassa Iltalehti kertoi tällä viikolla, että Maahanmuuttovirasto alkaa kuulustella 7–12-vuotiaita turvapaikanhakijalapsia, mikäli heidän perheensä on kääntynyt kristinuskoon.

Alun perin asiasta kertoi blogisivusto MigriLeaks. Maahanmuuttoviraston mukaan blogisivuston siteeraama tiedote, joka oli sivuston mukaan lähetetty vastaanottokeskuksille, ei ole aito. Virasto kuitenkin vahvisti, että jatkossa kristinuskoon kääntyneiden perheiden alle 12-vuotiaita lapsia kuullaan turvapaikkapuhuttelussa. Syynä on viraston mukaan muun muassa se, että lapsen etua halutaan huomioida tarkemmin turvapaikka-asioissa.

Päätös on herättänyt pelkoja siitä, että lasten haastatteluita yritetään käyttää todistamaan, että vanhempien kääntymys ei ole ollut aitoa. Näin saataisiin perusteet turvapaikkahakemuksen hylkäämiselle.

Unicefin mukaan on hyvä, että Maahanmuuttovirasto pyrkii nyt laajentamaan lasten kuulemista, mutta ohjeistuksen ongelmana on kuulemisen liittäminen vain uskontoon.

”Se, että lapsia kuultaisiin juuri uskonnosta, on outoa, koska Suomessa lapsen uskonnosta päättävät hänen huoltajansa. Lapsen oikeuksien sopimuksessakin tunnistetaan tältä osin vanhempien ja laillisten huoltajien rooli. Toivommekin, että ohjeistusta korjattaisiinkin siihen suuntaan, että maahanmuuttovirasto pyrkii kehittämään lasten kuulemista yleensä”, sanoo järjestön ohjelmajohtaja Inka Hetemäki tiedotteessa.

Unicef on kritisoinut aiemminkin sitä, ettei lasten etua huomioida riittävästi turvapaikkaprosessissa. Sen mukaan lapsen oikeuksien sopimus on unohtunut Suomen turvapaikkapolitiikasta. Järjestö kritisoi esimerkiksi oikeusavun rajoittamista ja perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksiä, jotka vaikuttavat myös lapsiin.

”Nämä muutokset tehtiin kiireessä reaktiona Suomen mittapuulla suuriin turvapaikanhakijamääriin. Nyt muutokset pitää yhtä kiireesti arvioida uudestaan, sillä perheet ja lapset maksavat niistä aivan liian kovaa hintaa”, Hetemäki sanoo.

Lasten oikeudet uskontolapsetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Vankilan käytävä ja sellien kaltereita

YK-tutkimus: Joka vuosi 1,5 miljoonaa lasta joutuu telkien taa

Monissa maissa lasten kiini ottaminen on lisääntynyt etenkin kansallisen turvallisuuden nimissä ja aseellisten konfliktien yhteydessä. Tuore YK-raportti vaatii maailman hallituksia soveltamaan parempia keinoja.
Lapsimorsian ihmisjoukon keskellä Indonesiassa

Indonesia kielsi lapsiavioliitot – ”Suuri virstanpylväs”

Indonesia nosti tyttöjen avioitumisen alaikärajaa. Lakimuutoksen lisäksi tarvitaan myös paljon asennetyötä, sillä esimerkiksi nouseva konservatiivinen liike lisää lapsiavioliittojen suosiota.
Neljä lasta juttelee

Nuoriso aktivoituu Nepalissa – Oppilaskunta-aktiivit puhdistavat vettä, murtavat kuukautistabuja ja fanittavat Greta Thunbergia

Nepalin hierarkkisessa kulttuurissa lasten ja nuorten ääni ei usein pääse kuuluviin. Paikallisen ECCA-järjestön tukemat oppilaskunta-aktiivit ovat kuitenkin viime vuosina onnistuneet esimerkiksi vähentämään tyttöjen koulupoissaoloja. Avaintekijä on se, että nuoret saavat toimia itse, sanoo Suomessa vieraillut hankekoordinaattori Ashmita Rai.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Pakolaisleirin rakennuksia ja ihmisiä

Kansanmurhaa paenneet Myanmarin rohingyat elävät puun ja kuoren välissä – Yli miljoona ihmistä odottaa Bangladeshin pakolaisleireillä paluuta kotiin

Maailman suurimmaksi kutsutulla Kutupalongin pakolaisleirillä Bangladeshissa odotetaan, että alueelle kaksi vuotta sitten sankoin joukoin paenneiden rohingyojen tilanne ratkeaisi. ”Miksi kansainvälinen yhteisö ei sano Myanmarille, että rohingyoilla on oikeus palata?” kysyy paikallisen ihmisoikeusjärjestön johtaja Khushi Kabir.
Mies sulattamouunin edessä

Ilmastonmuutos on Afrikan kaivosteollisuudelle mahdollisuus ja uhka – Osa mineraaleista jätettävä louhimatta

Tulevaisuudessa eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttava kaivosteollisuus menettää kannattavuuttaan. Luonnonvaroistaan riippuvaisten Afrikan maiden on löydettävä korvaavia tulonlähteitä ja investoitava vihreään talouteen, sanoo YK-yliopiston luonnonvarainstituutin johtaja Fatima Denton.
Etiopian pääministeri Abiy Ahmed kättelee Etelä-Afrikan varapresidenttiä David Mabuzaa

Nobelin rauhanpalkinto Etiopian pääministeri Abiy Ahmedille - "Toivottavasti rohkaisee jatkamaan toimia demokratian vahvistamiseksi"

Viime vuonna virkaansa valittu Abiy Ahmed on solminut rauhan Eritrean kanssa, nostanut naisia johtopaikoille ja vapauttanut poliittisia vankeja. Maassa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten kyteviä etnisiä konflikteja, sanoo Sadankomitean pääsihteeri Minna Vähäsalo.
Käsi pitelee hiv-testipakkausta

Tutkimus: Afrikan maiden homofobinen lainsäädäntö vaikeuttaa hivin hoitoa – Jopa kolme neljästä homomiehestä ei saa lääkitystä

Suurin osa Afrikan maista kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Uuden tutkimuksen mukaan tiukalla lainsäädännöllä ja homomiesten vähäisellä hiv-testauksella on yhteys. Seurauksena on turhia kuolemia.

Tuoreimmat