Uutiset Lasten oikeudet

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.
Risti
Monet turvapaikanhakijat ovat kääntyneet kristinuskoon Suomeen saavuttuaan. (Kuva: Margaret Taylor2010 / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Maahanmuuttoviraston tulkinta lasten oikeudesta tulla kuulluksi on liian kapea, sanoo Suomen Unicef.

Muun muassa Iltalehti kertoi tällä viikolla, että Maahanmuuttovirasto alkaa kuulustella 7–12-vuotiaita turvapaikanhakijalapsia, mikäli heidän perheensä on kääntynyt kristinuskoon.

Alun perin asiasta kertoi blogisivusto MigriLeaks. Maahanmuuttoviraston mukaan blogisivuston siteeraama tiedote, joka oli sivuston mukaan lähetetty vastaanottokeskuksille, ei ole aito. Virasto kuitenkin vahvisti, että jatkossa kristinuskoon kääntyneiden perheiden alle 12-vuotiaita lapsia kuullaan turvapaikkapuhuttelussa. Syynä on viraston mukaan muun muassa se, että lapsen etua halutaan huomioida tarkemmin turvapaikka-asioissa.

Päätös on herättänyt pelkoja siitä, että lasten haastatteluita yritetään käyttää todistamaan, että vanhempien kääntymys ei ole ollut aitoa. Näin saataisiin perusteet turvapaikkahakemuksen hylkäämiselle.

Unicefin mukaan on hyvä, että Maahanmuuttovirasto pyrkii nyt laajentamaan lasten kuulemista, mutta ohjeistuksen ongelmana on kuulemisen liittäminen vain uskontoon.

”Se, että lapsia kuultaisiin juuri uskonnosta, on outoa, koska Suomessa lapsen uskonnosta päättävät hänen huoltajansa. Lapsen oikeuksien sopimuksessakin tunnistetaan tältä osin vanhempien ja laillisten huoltajien rooli. Toivommekin, että ohjeistusta korjattaisiinkin siihen suuntaan, että maahanmuuttovirasto pyrkii kehittämään lasten kuulemista yleensä”, sanoo järjestön ohjelmajohtaja Inka Hetemäki tiedotteessa.

Unicef on kritisoinut aiemminkin sitä, ettei lasten etua huomioida riittävästi turvapaikkaprosessissa. Sen mukaan lapsen oikeuksien sopimus on unohtunut Suomen turvapaikkapolitiikasta. Järjestö kritisoi esimerkiksi oikeusavun rajoittamista ja perheenyhdistämisen toimeentuloedellytyksiä, jotka vaikuttavat myös lapsiin.

”Nämä muutokset tehtiin kiireessä reaktiona Suomen mittapuulla suuriin turvapaikanhakijamääriin. Nyt muutokset pitää yhtä kiireesti arvioida uudestaan, sillä perheet ja lapset maksavat niistä aivan liian kovaa hintaa”, Hetemäki sanoo.

Lasten oikeudet uskontolapsetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Nepalin lippu kahden muun lipun välissä, taustalla rakennuksia

Nepalin viranomaisten epäillään sekaantuneen laittomiin adoptioihin

Manju ja Bhimsen Khadka antoivat poikansa lastenkotiin, koska toivoivat näiden pääsevän kouluun. Pojat kuitenkin adoptoitiin Italiaan vanhempien tietämättä. Tapaus ei ole Nepalissa harvinainen.
Nuoria miehiä rivissä kädet puuskassa

Raportti: Terrorismin vastaiset toimet kurittavat lapsia

Terrorismin vastaisessa taistelussa ei riittävästi huomioida lapsia eikä ymmärretä, mitä haittaa heille aiheutetaan. Terroristijärjestöyhteyksistä epäiltyjä lapsia tulisi kohdella terrorismin uhreina, ei rikoskumppaneina, sanoo kansalaisjärjestö Watchlist on Children and Armed Conflict.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”