Ulkoministeriölle ensimmäinen ihmisoikeusstrategia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ulkoministeriölle ensimmäinen ihmisoikeusstrategia

Strategiasta toivotaan käytännön ohjenuoraa niin turvallisuuspolitiikkaan kuin taloussuhteisiin ja kehityspolitiikankin, ministeriö sanoo.

Syrjinnän poistaminen ja avoimuuden lisääminen ovat viime viikolla julkistetun ulkoasiainhallinnon ensimmäisen ihmisoikeusstrategian päätavoitteet. Strategia ja siihen liittyvä toimintaohjelma toimivat käytännön ohjenuorana niin turvallisuuspolitiikan, taloudellisten ulkosuhteiden kuin kehityspolitiikankin alueilla, ulkoministeriöstä sanotaan.

Ministeriön mukaan ihmisoikeusnäkökulma on muun muassa otettava huomioon asevientipäätöksissä ja ihmisoikeusvelvoitteet pitää liittää kansainvälisiin kauppajärjestelyihin.

"Ihmisoikeudet ovat tärkeä osa ulkopolitiikkaamme kaikilla osa-alueilla. Jatkossa pyrimme entisestään lisäämään ihmisoikeusosaamista ulkoasiainhallinnossa", totesi strategian julkistamistilaisuudessa puhunut ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja.

Voimavarojen keskittämiseksi strategiassa on määritelty ihmisoikeustyön läpileikkaaviksi teemoiksi syrjinnän poistaminen ja avoimuus sekä näihin liittyviä kärkihankkeita seuraavien viiden vuoden ajalle.

Työssä tullaan painottamaan muun muassa naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien lisäämistä, kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksien laajentamista kuin Suomen edustustojen yhteistyötä paikallisten ihmisoikeustoimijoiden kanssa.

Suomen Amnesty Internationalin toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan selkeä painopisteasettelu ja kärkihankkeiden nimeäminen on onnistunut ratkaisu.

"Kerrankin valittu painopisteet ja laadittu niiden toteuttamiseksi toimintaohjelma, jossa on määritelty selkeät kärkihankkeet, joihin Suomesta löytyy osaamista. Tämä on suuri edistysaskel."

Strategian toteutuksen kannalta Johansson pitää myös tärkeänä Tuomiojan mainitsemaa koulutusta ihmisoikeusosaamiseen lisäämiseksi.

Ihmisoikeudet muiden intressien rinnalla

Julkistamistilaisuudessa strategiaa kommentoineen Setan pääsihteerin Aija Salon mukaan ministeriön ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus on tärkeää, mutta sitä tulisi syventää.

On tärkeää, että "kansalaisyhteiskunnan, haavoittuvien ryhmien, ihmisoikeusloukkauksia ja syrjintää kokeneiden tahojen kokemukset, heidän asiantuntijuutensa otetaan todesta, sitä kuullaan ja näiden ryhmien huomiot oikeasti päätyvät lopullisiin asiakirjoihin", totesi Salo.

Hänen mukaansa ihmisoikeudet saavat kuitenkin liian usein väistyä muiden intressien tieltä ja usein tämä sanotaan myös ääneen.

"Viitataan resursseihin, kun kysytään, miksi jonkin ihmisoikeusloukkauksen lopettaminen tai poistaminen ei ole edennyt, esimerkiksi viime aikoina laki sukupuolen vahvistamisesta."

Salo oli myös huolestunut ihmisoikeustyöhön kohdennetuista resursseista. Esimerkiksi viime vuonna toimintansa aloittanut ihmisoikeuskeskus toimii pienillä resursseilla. Tulossa on myös uusia tehtäviä, kuten vammaissopimuksen valvonta, jonka toteutuksesta järjestöt ovat aikaisemmin ilmaisseet huolensa.

Julkistamistilaisuudessa puhunut kehitysministeri Heidi Hautala esitti myös pohdittavaksi, kuinka yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa Suomi voisi toimia suoraan ihmisoikeusaktiiveihin kohdistuvan väkivallan ja häirinnän estämiseksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia