Ulkomaalaiset kahmivat viljelymaata Afrikasta

Afrikkalaiselle maatalousmaalle on hiljan ilmaantunut viljalti ostajia länsimaista, mutta myös Aasiasta ja arabimaista. Kansalaisjärjestöt sanovat ilmiön lähenevän uutta kolonialismia.

Peltojen kahminta Egyptistä, Sudanista, Kamerunista, Senegalista, Mosambikista ja muualta Afrikasta kiihtyi viime vuonna, kun ruoan hinta äkkiä kohosi ja kiinnostus biopolttoaineisiin kasvoi, saksalaisten kansalaisjärjestöjen asiantuntija Uwe Hoering sanoo.

Maasta viljelyksessä murto-osa

Hedelmällinen maa kiinnostaa nyt muuallakin maailmassa, mutta varsinkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Hoeringin mukaan ilmiö johtuu siitä, että Afrikassa peltoa riittää. YK:n mukaan viljelykelpoisesta maasta on käytössä vain 14 prosenttia.

Lisäksi moni Afrikan valtio suhtautuu suopeasti maan ostajiin ja vuokraajiin.

Espanjassa toimiva Grain-järjestö on tutkinut viime vuoden maakauppoja Afrikassa ja listannut ostajiksi muun muassa Japanin, Ruotsin, Kiinan, Intian, Persianlahden öljymaita sekä itsekin Afrikassa sijaitsevan Libyan.

Asialla on myös monikansallisia sijoitusyhtiöitä, kuten Blackstone Group, Deutsche Bank, Goldman & Sachs ja Dexion Capital, sekä muita suuyrityksiä.

Hoering kertoo, että eteläkorealainen Daewoo vuokrasi kesällä 2008 Madagaskarista 1,3 miljoonaa hehtaaria viljelymaata muodollisella hinnalla.

Madagaskarissa tapahtui kuitenkin vallanvaihdos alkukeväästä, ja uusi johto ilmoitti irtisanovansa kiistellyn sopimuksen.

Maailmanpankin kaupallinen investointihaara International Finance Corporation (IFC) kasvattaa myös sijoituksiaan "agrobisneksen kehittämiseen" Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Venäjällä.

IFC sanoo tavoitteekseen vajaakäytössä olevien maiden saamisen viljelyyn. Valtaosa pankin sijoittamista varoista on mennyt alan suuryrityksille.

Maatalous tuottaa nyt voittoja

Hoeringin mukaan esimerkiksi Japani, Etelä-Korea, Kiina ja Libya hankkivat peltoja parantaakseen oman maansa ruokaturvaa.

"Ne haluavat olla riippumattomia maailmanmarkkinoiden hintakeinottelijoista, valvoa itse tuotantoa ja turvata ruoan tuontinsa", hän selittää.

Sijoittajat puolestaan ovat vainuavat voitontekomahdollisuuksia. Brittiläinen Cru-investointiyhtiö ennustaa 30 prosentin tuottoa Malawin maatalouteen sijoittavalle rahastolleen.

Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että afrikkalaisten hyödyt näistä hankkeista jäävät vähiin.

Hoering pitää tähän asti epäilyttävimpänä kauppaa, jolla yhdysvaltalainen sijoituspankkiiri Philippe Heilberg hankki 4 000 neliökilometriä maata Paulino Matipilta, joka on eteläsudanilainen sotapäällikkö.

Pahamaineinen Matip ehti sotia kummallakin puolella Sudanin pitkässä sisällissodassa, mutta päätyi vuoden 2005 rauhassa autonomisen etelän armeijan apulaiskomentajaksi.

Jarch Capital -yhtiötä johtava Heilberg on ennustanut, että useat Afrikan valtiot hajoavat lähiaikoina, mikä lupaa palkintoja riskejä kaihtamattomalle sijoittajalle.

"Jos ennakoi vallanvaihdokset oikein, on turvassa", Heilberg on sanonut.

Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsevat maan hankinnan Etelä-Sudanista sen maanomistusta koskevien lakien epämääräisyyden ja heikkouden vuoksi. Ne pitävät Heilbergin toimintaa kyynisenä ja uuskolonialistisena.