Uutiset

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa
Ahmed Hadji vieraili kesäkuussa Suomessa. Hänen johtamansa nuorisojärjestö yrittää ehkäistä nuorten radikalisoitumista. (Kuva: Teija Laakso)

Afrikassa tehtiin historiaa kesällä 2010, kun maanosa sai järjestettäväkseen ensimmäistä kertaa jalkapallon MM-kisat.

Etelä-Afrikan isännöimien kisojen finaalia Alankomaiden ja Espanjan välillä heinäkuun 11. päivänä katsoivat sadat miljoonat ihmiset ympäri maailman.

Niin myös ugandalainen Ahmed Hadji, joka seurasi ottelua Ugandan pääkaupungin Kampalan rugbyklubin tv-ruutujen kautta.

Muutamaa minuuttia ennen ottelun loppua räjähti. Somaliassa toimiva islamistiryhmä al-Shabaab teki kaksi pommi-iskua Kampalan klubilla sekä lisäksi yhden iskun etiopialaisessa ravintolassa. 74 ihmistä kuoli.

Hadji selvisi hengissä.

”Tapahtuma muutti elämäni ja määritteli tulevaisuuteni uudelleen. Sitä ennen en ollut koskaan ajatellut tekeväni jotain muiden hyväksi vaan ajattelin vain itseäni ja asemaani”, nyt 35-vuotias Hadji tunnustaa.

Katkeruudessa vellomisen sijasta Hadji perusti ystävänsä kanssa Uganda Muslim Youth Development Forum -järjestön (UMYDF), jota hän nyt johtaa. Sen tarkoituksena on tarjota maan nuorisolle muita tulevaisuudennäkymiä kuin ääriliikkeisiin liittymisen.

Näköalattomuus radikalisoi

Ugandassa on joidenkin arvioiden mukaan Nigerin jälkeen maailman toiseksi nuorin väestö. Yli 70 prosenttia ihmisistä on alle 30-vuotiaita.

Työllistymisvaihtoehtoja on vähän, sillä valtaosa ugandalaisista elää maanviljelyksestä. Monella ei ole varaa kouluttautua, joten vaihtoehdoksi jää lähinnä taksikuskin tai katumyyjän epävirallinen ammatti, jolla on vaikea tulla toimeen.

YK:n väestörahaston mukaan 15–24-vuotiaista ugandalaisnuorista 8,8 miljoonaa on sekä työelämän että opintojen ulkopuolella.

Moni haikailee ulkomaille tai tarttuu tilaisuuteen, kun al-Shabaab, rikollisjärjestöt tai muut ääriliikkeet tarjoavat parempaa tulevaisuutta.

”Nuorten on vaikea löytää elämälleen tarkoitusta. Yhteisöt ovat köyhiä, sosiaalinen järjestelmä on hajonnut eikä heillä välttämättä ole vanhempia antamassa neuvoja. Kaikki yrittävät vain saada elantonsa kasaan. Nuoret elävät ’waithoodia’ – aikakautta, jossa heidän pitäisi vain odottaa aikuistumista”, Helsingissä kesäkuussa vieraillut Hadji kuvailee.

Ääriliikkeiden houkutusta selittää myös se, että nuorten poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat pienet. Maata on johtanut vuodesta 1986 asti rautaisin ottein presidentti Yoweri Museveni, jonka hallinto kurittaa etenkin toisinajattelijoita ja oppositiota. Aktiivinen ja kantaaottava nuoriso ei kuulu sen tavoitteisiin eivätkä vanhat halua luovuttaa valtaansa seuraavalle sukupolvelle.

”Nuoret nähdään ongelmana, joka pitää ratkaista. Poliittinen järjestelmä on pelännyt nuoria etenkin vuoden 2011 arabikeväästä lähtien. He pelkäävät, että nuoret lähtevät kaduille ja sitten hallitus on mennyttä niin kuin hiljattain Sudanissa”, Hadji toteaa.

Valtio myös turvautuu koviin otteisiin esimerkiksi terrorismin vastaisissa operaatioissaan. Kokemus epäoikeudenmukaisuudesta voi sekin saada nuoret kääntymään ääriliikkeiden puoleen, Hadji sanoo.

Sama pätee muihinkin alueen maihin. Esimerkiksi YK:n kehitysohjelman tutkimuksessa vuonna 2017 havaittiin, että yksi suurimmista syistä radikalisoitumiseen Afrikassa on epäluottamus valtiota kohtaan.

Uskontotietous heikolla tasolla

Hadjin johtaman Uganda Muslim Youth Development Forum (UMYDF) on uskontopohjainen järjestö, joka tekee työtä Ugandan muslimivähemmistön lisäksi muiden uskontojen edustajien kanssa. Se tekee yhteistyötä muun muassa suomalaisen Kirkon Ulkomaanavun kanssa.

Hadji uskoo, että radikalisoitumista voidaan ehkäistä etenkin tarjoamalla nuorille kirkkaampia tulevaisuudennäkymiä ja edistämällä yhteisöllisyyden, rauhan rakentamisen ja suvaitsevaisuuden kaltaisia arvoja.

”Nuoret haluavat tulla tunnustetuiksi yhteiskunnassa myönteisinä osallistujina. Kerromme heille, että heillä on oikeus ilmaista itseään, tulla kuulluksi ja ajatella myös omaa tulevaisuuttaan sekä suunnitella sitä”, Hadji kuvailee.

UMYDF tarjoaa nuorille ammattikoulutusta, edistää uskontojen välistä dialogia, puhuu rauhanomaisten arvojen puolesta kouluissa, kouluttaa median edustajia inklusiivisempaan journalismiin, kampanjoi verkon vihapuhetta vastaan, antaa rauhankasvatusta sekä tarjoaa tukea muun muassa ihmiskaupan uhreille.

YK:n tutkimuksen mukaan moni afrikkalainen värväytyy ääriliikkeeseen myös uskonnollisista syistä mutta myöntää, ettei tunne islamin pyhiä tekstejä juuri lainkaan. Se on havaittu myös Ugandassa, ja siksi UMYDF tekee yhteistyötä uskonnollisten johtajien kanssa.

”Monilla nuorilla ei ole riittävästi tietoa uskonnosta ja siksi he saattavat uskoa sokeasti, kun värvääjät kertovat automaattisesta lipusta taivaaseen. Siksi koulutamme myös uskonnollisia opettajia”, Hadji kertoo.

Viime vuonna UMYDF:n ammattikoulutuskeskuksesta valmistui runsaat 90 nuorta. Sen yläkoulujen konfliktinhallinta- ja rauhanrakennuskoulutuksen piirissä on yli 8 000 ihmistä. Yhteensä järjestössä on yli 20 000 nuorisojäsentä.

Mikä meni vikaan?

Ugandan valtion nuorisopolitiikka on vielä heikkoa. Nuorille on kyllä jaettu yrityslainoja ja avustuksia, mutta usein taustalla on enemmänkin poliitikkojen halu kerätä tukea kuin aito tavoite tukea nuoria.

Hadjin mielestä maassa tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua. Hänen mukaansa maassa ei ole ruodittu sitä, miksi vuoden 2010 iskut ylipäätään tapahtuivat.

Virallinen selitys on se, että al-Shabaab kosti Ugandan sekaantumisen Somalian konfliktiin. Hadjin mielestä maan pitäisi kuitenkin miettiä, miksi myös ugandalaisia nuoria oli mukana iskussa.

”Maamme ei ole koskaan miettinyt, mikä meni vikaan. Asia halutaan nähdä ulkopuolelta tulevana ongelmana eikä puututa sen takana oleviin haasteisiin. Nuoret eivät näe tulevaisuutta täällä vaan Euroopassa ja arabimaissa. Siihen ei kiinnitetä huomiota vaan siihen ollaan osittain tyytyväisiä, sillä kun nuoret lähtevät, he eivät aiheuta enää päänsärkyä”, Hadji kritisoi.

kehitysnuorisotyökansalaisyhteiskuntakonfliktiterrorismiturvallisuus Uganda Kirkon Ulkomaanapu

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.