Uutiset Lasten oikeudet

Tutkimus: Sota kurittaa Ugandan kapinallisten lapsia jälkikäteenkin

Ugandan konfliktin aikana raiskauksista syntyneet lapset kokevat usein, että sota-aikana elämä oli nykyistä helpompaa.
LRA:n johtajaa yritettiin saada vuonna 2012 kiinni muun muassa laajalla mediakampanjalla, joka herätti myös kritiikkiä. (Kuva: William Murphy / CC BY-SA 2.0)

Monet Ugandan sisällissodan aikana seksuaalisen väkivallan seurauksena syntyneet lapset kokevat, että elämä oli sota-aikana helpompaa kuin nykyisin, osoittaa tuore tutkimus.

"Se, että nuoret ja lapset pitävät sodan ja vankeuden aikaa – jolloin väkivalta, mullistukset, nälkiintyminen, köyhyys ja terrori olivat huipussaan – parempana kuin rauhan aikaa, on erittäin hämmentävää ja kertoo sodan jälkeiseen koetusta syrjäytymisestä", sanoo kanadalaisen McGillin yliopiston professori Myriam Denov tiedotteessa.

Ugandassa on paljon seksuaalisen väkivallan seurauksena syntyneitä lapsia, sillä maan pohjoisosissa vuosina 1986–2007 toimineen kapinallisjärjestön Herran vastarinta-armeijan (LRA) taistelijat sieppasivat naisia vaimoikseen ja raiskasivat näitä. Lapsia pakotettiin muun muassa taistelijoiksi. Nykyisin liikkeen arvellaan koostuvan muutamasta sadasta taistelijasta, jotka toimivat pääosin Sudanin, Kongon ja Keski-Afrikan tasavallan alueella. Tähän asti väkivallan seurauksena syntyneitä lapsia ei ole juurikaan tutkittu.

McGillin yliopiston sekä siepattujen naisten järjestön Watye Ki Genin tutkimukseen osallistui 60 12–19-vuotiasta lasta, jotka olivat syntyneet raiskausten seurauksena ja kasvaneet vankeudessa jopa 7-vuotiaiksi asti. Osalla nuorista oli sama isä, LRA:n komentaja Joseph Kony.

Lapset kutsuttiin taidetyöpajoihin, joissa monet heistä piirsivät perheensä surullisen näköisinä piirroksissa, joissa oli tarkoitus kuvata aikaa sodan jälkeen. Eräs lapsista kertoi, että muut ihmiset vihaavat kapinallisten lapsia ja että hänen setänsä on pahoinpidellyt häntä.

Nuoret kertoivat tarvitsevansa etenkin elinkeino-ohjelmia, tukea koulumaksuihin, psykososiaalista tukea sekä tiedotusta ja sovitteluohjelmia yhteisöille, tutkimuksessa kerrotaan.

Tutkimus julkaistiin Child Abuse & Neglect -lehdessä.

Lasten oikeudet syrjäytyminenlapsetkonflikti Uganda

Lue myös

Pienen lapsen jalat näkyvissä pinnasängyn pinnojen välistä.

Koronavirus sulki monet orpokodit – Pandemiasta seuraava taloustaantuma voi silti syventää laitostamisen kulttuuria

Moni orpokodissa asuva lapsi ei todellisuudessa ole orpo vaan on joutunut laitokseen köyhyyden takia. Koronan aiheuttama globaali taloustaantuma voi johtaa siihen, että köyhyydestä tulee entistä yleisempi syy laitostamiselle, varoittaa Larisa Abrickaja.
YK:n pääsihteeri pöydän takana, vieressä YK:n lippu.

YK:n pääsihteerille sataa kritiikkiä – Jemeniä pommittava, Saudi-Arabian johtama liittouma on poistettu lapsen oikeuksien rikkojien ”häpeälistalta”

YK:n vuotuinen lapsen oikeuksien rikkojien häpeälista herättää pahennusta, sillä Saudi-Arabian johtama liittouma on jälleen poistettu siltä. ”On ilmeistä, että toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset”, toteaa kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön pääsihteeri Inger Ashing.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.