Uutiset

Tutkimus: Siviilit maksavat terrorismista kahteen kertaan

Norjan pakolaisneuvoston mukaan siviilit kärsivät terroristien hyökkäyksistä mutta myös terrorismin vastaisista toimista, sillä avustusjärjestöt joutuvat sen vuoksi rajoittamaan toimintaansa.
Pakolaisia
Terrorismin uhrit voivat joutua kärsimään myös terrorismin vastaisista toimista, selviää tutkimuksesta. Kuvassa Nigeriasta Boko Haramia paenneita pakolaisia Nigerissä vuonna 2014. (Kuva: Anouk Delafortrie / EC/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0)

Terrorismin vastaiset toimet estävät avustusjärjestöjä usein tavoittamasta apua tarvitsevia ihmisiä. Siksi tavalliset siviilit kärsivät terrorismista kaksin verroin, sanoo Norjan pakolaisneuvosto (NRC) tuoreessa tutkimuksessaan.

Tutkimuksessa selvitetään terrorismin vastaisen toiminnan vaikutuksia avustustyöhön. Sitä varten tehtiin kenttätutkimusta Nigeriassa, Somaliassa ja Irakissa.

”Meidän kaikkien on estettävä kaikki terrorismin muodot. Mutta liian usein lainsäädäntö, jonka tarkoituksena on taistella terrorismia vastaan, tekee avun toimittamisesta sekä terrorin uhrien suojelemisesta vaikeampaa ja vaarallisempaa”, sanoo NRC:n pääsihteeri Jan Egeland tiedotteessa.

Avustusjärjestöt neuvottelevat avun perille toimittamisesta periaatteessa kaikkien konfliktin osapuolten kanssa varmistaakseen avun puolueettomuuden. Tutkimuksen mukaan valtioiden mutkikas terrorismin vastainen lainsäädäntö ja avunantajamaiden ohjeistus kuitenkin vaikeuttavat tilannetta, sillä niiden takia järjestöt joutuvat usein välttelemään terroristien hallussa olevia alueita eivätkä voi neuvotella näiden kanssa humanitaarisen avun toimittamisesta.

Esimerkiksi Koillis-Nigeriassa tiettyjen alueiden ihmiset eivät ole saaneet hätäapua, koska humanitaariset järjestöt ovat välittäneet apua vain hallituksen kontrolloimille alueille, tutkimuksessa kerrotaan. Toisinaan järjestöt jopa ”sensuroivat” itse omaa toimintaansa, koska avunantajien ja eri valtioiden terrorismilainsäädäntö on liian mutkikasta.

Myös esimerkiksi monet pankit kieltäytyvät toimimasta tietyillä alueilla, mistä seuraa, etteivät järjestöt pysty siirtämään rahaa toiminta-alueilleen vaan joutuvat turvautumaan esimerkiksi käteiseen.

Tilanne ei NRC:n mukaan juurikaan ole muuttunut sitten vuoden 2013, jolloin raportti viimeksi julkistettiin. Se toivoo aiheesta avoimempia keskusteluja ja avustusjärjestöille selkeämpiä ohjeita.

”Lainsäätäjien pitää tietää, että heidän lakinsa voivat vahingoittaa terrorismin uhreja toiseen kertaan estämällä meitä auttamasta heitä”, Egeland toteaa.

avustustyökatastrofiapulakikonfliktiterrorismiturvallisuus

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat