Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tutkimus: Pakolaiset eivät ole vain avun vastaanottajia – liiketoiminta pyörii Keniassa vilkkaana

Kenian Kakuman pakolaisleirillä 12 prosenttia pakolaisista määrittelee itsensä yrityksen omistajaksi. ”Meidän on muutettava ajattelutapa siitä, että pakolaiset istuvat leirillä eivätkä tee muuta kuin vastaanottavat apua”, sanoo YK:n pakolaisohjelman UNHCR:n edustaja Raouf Mazou.
Pakolaisleirin telttoja
Bisnes pyörii Kakuman pakolaisleirillä hyvin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. (Kuva: Center for Victims of Torture / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiset osallistuvat ahkerasti liiketoimintaan Keniassa, käy ilmi YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Maailmanpankin yksityisen sektorin sijoituselimen IFC:n tuoreesta tutkimuksesta (pdf). 

Tutkimus tehtiin Kenian Kakuman pakolaisleirillä, jolla eli tutkimusaikaan 165 000 ihmistä ja nykyisin yli 180 000 ihmistä. He ovat paenneet Keniaan 19 maasta.

Tutkimuksen mukaan leirillä toimii yli 2 000 pienyritystä ja 12 prosenttia pakolaisista pitää itseään yrityksen omistajana. Pakolaiset tukevat myös paikallista yhteisöä muun muassa työllistämällä paikallisia sekä ostamalla näiltä hyödykkeitä, kuten karjaa ja puuta, tutkimuksessa kerrotaan.

Tulokset ovat positiivisia, sillä saapuessaan monilla pakolaisilla ei ole mukanaan juuri muuta kuin päällään olevat vaatteet. Heidän liiketoiminnalleen myös asetetaan Keniassa rajoitteita, UNHCR huomauttaa tiedotteessaan

”Meidän on muutettava ajattelutapa siitä, että pakolaiset vain istuvat leirillä eivätkä tee muuta kuin vastaanottavat apua. Monet heistä pyörittävät itse asiassa liiketoimintaa ja luovat työpaikkoja muille. --- Yksityinen sektori nähdään usein ulkoa tulevana asiana, mutta useimmiten se rakentuu ihmisille, jotka tekevät sitä, mitä osaavat parhaiten”, toteaa UNHCR:n Kenian-edustaja Raouf Mazou.

IFC ja UNHCR toivovat, että tutkimus lisäisi yksityisen sektorin tietoisuutta Kakumasta mahdollisena markkina-alueena. Leirille kaivattaisiin investointeja esimerkiksi televiestinnän, terveyspalveluiden, koulutuksen, asumisen ja sähköntuotannon aloille.

”Konfliktit, väkivalta ja vaino ajavat enemmän ihmisiä kodeistaan kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Hallituksen apu haasteen taltuttamiseksi on rajallista. Yksityisen sektorin investoinnit voisivat vaikuttaa merkittävästi luomalla pakolaisille työpaikkoja ja mahdollisuuksia”, huomauttaa IFC:n pääjohtaja Philippe Le Houérou.

Keniassa elää lähes puoli miljoonaa pakolaista, jotka ovat saapuneet pääosin Somaliasta ja Etelä-Sudanista. Maa on aika ajoin uhannut sulkea suurimman pakolaisleirinsä Dadaabin mutta toistaiseksi jätätnyt sen tekemättä.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisettalousliiketoiminta Kenia

Lue myös

Pakolaisille tarkoitettu teltta, jonka edessä pahvihahmoja

Ani harva pakolainen pääsi viime vuonna uuteen kotimaahan

Maailman maat ottivat viime vuonna UNHCR:n kautta vastaan yli 63 000 pakolaista, jotka saivat pysyvän oleskeluluvan. Uudelleensijoituspaikkaa vailla on kuitenkin noin 1,4 miljoonaa pakolaista.
Kirgisian lippu ja ratsastajapatsas

Kirgisiasta tuli ensimmäinen kansalaisuudettomuuden poistanut maa – YK:n pakolaisjärjestö palkitsi yli 10 000:ta ihmistä auttaneen lakimiehen

Keski-Aasiaan syntyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena satojen tuhansien ihmisten ryhmä, jolla ei ollut minkään maan kansalaisuutta. Heinäkuussa Kirgisiasta tuli ensimmäinen ongelman ratkaissut maa, osittain lakimies Azizbek Ashurovin ansiosta.
Johannesburgin pilvenpiirtäjiä

Poliitikkojen vihamieliset lausunnot lietsovat ulkomaalaisvastaisia hyökkäyksiä Etelä-Afrikassa

Etelä-Afrikassa on viime aikoina hyökkäilty ulkomaalaisten omistamia yrityksiä vastaan. Tutkijoiden mukaan huomattava osa väestöstä syyttää ulkomaalaisia maan sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat