Uutiset Yritysvastuu

Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä

Kehitysmaiden vaatetehtaiden työolosuhteista on puhuttu pitkään, mutta kotona vaatteita tekevien asema on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan moni heistä on pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja länsimaisilla brändeillä on paras mahdollisuus vaikuttaa heidän asemaansa.
Monivärisiä lankarullia
Intian valtava vaateteollisuus työllistää miljoonia ihmisiä. (Kuva: Ishan Khosla / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet länsimaisten brändien myymistä vaatteista on viimeistellyt intialainen kotityöläinen, joka kuuluu syrjittyyn kastiin ja tienaa vain 13 senttiä tunnissa, paljastaa yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tuore tutkimus.

Kyseessä on tiettävästi laajin tutkimus, joka selvittää nimenomaan kotona työskentelevien intialaisten vaatetyöläisten työolosuhteita. Heidän työhönsä kuuluu esimerkiksi nappien ja koristeiden ompeleminen.

Tutkija Siddharth Kara selvitti yhteensä 1 452 ihmisen työolosuhteita Intian pohjois- ja eteläosissa. Heistä 95,5 prosenttia oli naisia ja 85 prosenttia teki vaatteita yhdysvaltalaisille ja eurooppalaisille brändeille.

Tutkimuksen mukaan 99,3 prosenttia tutkituista oli joko muslimeja tai syrjityn kastin jäseniä. 99,2 prosenttia ei saanut minimipalkkaa. Yhdelläkään ei ollut kirjallista työsopimusta eivätkä he kuuluneet ammattiliittoon. 17 prosenttia oli lapsia.

Työntekijät tienaavat palkkansa kappalemäärittäin. Tuntipalkka oli noin 13 senttiä, mikä on osavaltiosta riippuen jopa 90 prosenttia pienempi kuin minimipalkka. Intian lain mukaan heidät voidaan käytännössä luokitella pakkotyön uhreiksi, tutkimuksessa kerrotaan. Usein palkat myös maksetaan myöhässä.

Länsimaiset brändit ovat tehneet hyvää työtä työntekijöiden olosuhteiden parantamisessa alihankkijoidensa tehtaissa, mutta niiden näkyvyys on pienempi kotityöläisten kohdalla. Tutkimuksen mukaan niillä olisi kuitenkin paras asema vaikuttaa näiden työolosuhteisiin.

Tutkimuksessa suositellaan kaikkien osapuolten – kuten tutkijoiden, vaatteiden jälleenmyyjien, viranomaisten, järjestöjen – kumppanuutta, joka keskittyisi työolosuhteiden parantamiseen. Kotona työtä tekeville vaatetyöläisille pitäisi perustaa oma ammattiliitto, minimipalkkaa pitäisi korottaa ja ylitöistä maksaa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta sekä tietoisuutta.

”Länsimaisten brändien ja niiden asiakkaiden pitää tulla tietoisemmiksi vaatteidensa valmistuksen riistävistä olosuhteista. Tutkimukseen perustuvat tiedotuskampanjat voivat auttaa kuluttajia vaatimaan, että jälleenmyyjät ja muut toimijat puuttuvat ongelmiin”, tutkimuksessa todetaan.

Intian vaatesektori työskentelee suoraan 12,9 miljoonaa ihmistä vaatetehtaissa sekä miljoonia muita epävirallisesti. Lähes puolet vaateviennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja EU:hun.

Yritysvastuu työväestötalouskauppakuluttaminenyhtiöt Intia

Lue myös

Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Tarvitsemme yritysvastuulain – Myanmarin esimerkki kertoo miksi

Kansalaisjärjestöt ja yritykset ajavat Suomeen lakia, joka velvoittaisi yritykset huomioimaan ihmisoikeudet toiminnassaan. Lähetysseuran asiantuntijan Niko Humaliston mukaan se voisi tarkoittaa esimerkiksi, että Suomeen Myanmarista tiikikalusteita tuovat yritykset joutuisvat todentamaan puun laillisen alkuperän sekä sen, että vähemmistöjen ihmisoikeuksia ei ole poljettu.
Spice Girlsin jäsenet lavalla

The Guardian: Spice Girlsin hyväntekeväisyyspaitoja valmistettiin polkupalkalla Bangladeshissa

Popyhtye Spice Girlsin paitamyynnillä piti rahoittaa naisten voimaannuttamista. T-paitoja Bangladeshissa valmistaneet naiset joutuivat kuitenkin tekemään ylipitkiä päiviä huonolla palkalla, selvisi brittilehden tutkimuksissa.
Viinilaseja

Vastuullisuuden sietämätön vaikeus

SASKin viestinnän suunnittelija Sini Saaritsa metsästi joulupöytään vastuullisesti tuotettua viiniä. Sitä oli yllättävän vaikea löytää. Yritysvastuulaki muuttaisi tilannetta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko nuoria aurinkopaneelilla varustetun koulun edustalla

Suomalaisille kesämökeille tarkoitettu aurinkovoimala sähköistää ammattikoulua Ugandassa – Aurinkoenergian potentiaali on valtava, mutta esteenä on hinta

Aurinko paistaa Ugandassa ympäri vuoden kuin Suomessa kesällä, mutta silti yli 80 prosenttia maaseudun asukkaista elää ilman sähköä. Suomalainen keksijä Janne Käpylehto opetti kolmessa päivässä ammattikoululaisille, miten asentaa aurinkovoimala. Kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa.
Sateenkaaren värisiä ilmapalloja

Keniassa odotettiin tänään korkeimman oikeuden päätöstä, joka olisi ollut tärkeä koko Afrikan seksuaalivähemmistöille, mutta toisin kävi

Kenian korkeimman oikeuden piti päättää tänään, kumoaako se lain, joka kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Päätöstä kuitenkin lykättiin keväälle. ”Olisi vähättelyä sanoa, että olemme pettyneitä”, sanoo muutosta ajanut ihmisoikeusjärjestö.
Käsi pitelee tyhjää alumiinikulhoa

Haitissa on krooninen ruokakriisi, mutta media kertoo siitä vain harvoin – Avustusjärjestö listasi maailman unohdetuimmat kriisit

Mediahuomio auttaa keräämään apua katastrofien uhreille, mutta kilpailu median kiinnostuksesta on kova. Avustusjärjestö Care International on julkaissut kolmatta kertaa listan maailman aliraportoiduimmista kriiseistä, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.
Lehmä

Tutkimus: Keinoliha ei välttämättä olekaan ilmastoystävällisin vaihtoehto karjankasvatukselle

Maailmalla on viime vuosina intoiltu laboratoriossa kasvatetusta lihasta. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epäselvää, mitkä sen ilmastovaikutukset tulevat olemaan.