Uutiset Yritysvastuu

Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä

Kehitysmaiden vaatetehtaiden työolosuhteista on puhuttu pitkään, mutta kotona vaatteita tekevien asema on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan moni heistä on pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja länsimaisilla brändeillä on paras mahdollisuus vaikuttaa heidän asemaansa.
Monivärisiä lankarullia
Intian valtava vaateteollisuus työllistää miljoonia ihmisiä. (Kuva: Ishan Khosla / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet länsimaisten brändien myymistä vaatteista on viimeistellyt intialainen kotityöläinen, joka kuuluu syrjittyyn kastiin ja tienaa vain 13 senttiä tunnissa, paljastaa yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tuore tutkimus.

Kyseessä on tiettävästi laajin tutkimus, joka selvittää nimenomaan kotona työskentelevien intialaisten vaatetyöläisten työolosuhteita. Heidän työhönsä kuuluu esimerkiksi nappien ja koristeiden ompeleminen.

Tutkija Siddharth Kara selvitti yhteensä 1 452 ihmisen työolosuhteita Intian pohjois- ja eteläosissa. Heistä 95,5 prosenttia oli naisia ja 85 prosenttia teki vaatteita yhdysvaltalaisille ja eurooppalaisille brändeille.

Tutkimuksen mukaan 99,3 prosenttia tutkituista oli joko muslimeja tai syrjityn kastin jäseniä. 99,2 prosenttia ei saanut minimipalkkaa. Yhdelläkään ei ollut kirjallista työsopimusta eivätkä he kuuluneet ammattiliittoon. 17 prosenttia oli lapsia.

Työntekijät tienaavat palkkansa kappalemäärittäin. Tuntipalkka oli noin 13 senttiä, mikä on osavaltiosta riippuen jopa 90 prosenttia pienempi kuin minimipalkka. Intian lain mukaan heidät voidaan käytännössä luokitella pakkotyön uhreiksi, tutkimuksessa kerrotaan. Usein palkat myös maksetaan myöhässä.

Länsimaiset brändit ovat tehneet hyvää työtä työntekijöiden olosuhteiden parantamisessa alihankkijoidensa tehtaissa, mutta niiden näkyvyys on pienempi kotityöläisten kohdalla. Tutkimuksen mukaan niillä olisi kuitenkin paras asema vaikuttaa näiden työolosuhteisiin.

Tutkimuksessa suositellaan kaikkien osapuolten – kuten tutkijoiden, vaatteiden jälleenmyyjien, viranomaisten, järjestöjen – kumppanuutta, joka keskittyisi työolosuhteiden parantamiseen. Kotona työtä tekeville vaatetyöläisille pitäisi perustaa oma ammattiliitto, minimipalkkaa pitäisi korottaa ja ylitöistä maksaa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta sekä tietoisuutta.

”Länsimaisten brändien ja niiden asiakkaiden pitää tulla tietoisemmiksi vaatteidensa valmistuksen riistävistä olosuhteista. Tutkimukseen perustuvat tiedotuskampanjat voivat auttaa kuluttajia vaatimaan, että jälleenmyyjät ja muut toimijat puuttuvat ongelmiin”, tutkimuksessa todetaan.

Intian vaatesektori työskentelee suoraan 12,9 miljoonaa ihmistä vaatetehtaissa sekä miljoonia muita epävirallisesti. Lähes puolet vaateviennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja EU:hun.

Yritysvastuu työväestötalouskauppakuluttaminenyhtiöt Intia

Lue myös

Erivärisiä neulepuita henkareilla

Tutkimus: Monet tunnetut vaatebrändit ovat luvanneet maksaa tekijöille elämiseen riittävää palkkaa, mutta lupaus toteutuu vain harvoin

Muun muassa Adidas, Amazon, H&M ja Nike saivat Clean Clothes -kampanjan tutkimuksessa huonoimman mahdollisen arvosanan. Silti suurin osa tutkimuksessa tarkastelluista yrityksistä on sitoutunut maksamaan palkkaa, joka riittäisi elämiseen.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Tutkimus: Vaatebrändit vakuuttelevat avoimuuttaan, mutta useimmat eivät paljasta tehdaslistojaan

Vaatevallankumous-viikon kunniaksi julkaistujen raporttien monet brändit ovat varsin vaitonaisia siitä, kuka niiden tuotteet oikeastaan valmistaa. Moni painostaa alihankkijoitaan halpoihin hintoihin samalla, kun vakuuttaa sitoutumistaan ihmisoikeuksiin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Aurinko paistaa puun lehden reunan takaa

Ilmastonmuutos vaikeuttaa viljelyä: Suomessa tutkitaan, voisiko yhteyttämisen tehostaminen keinotekoisesti vauhdittaa tulevaisuuden ruuantuotantoa

Länsimaissa ei tehdä tarpeeksi kasvitutkimusta, koska ilmastonmuutos koskettaa enemmän eteläisen pallonpuoliskon köyhiä maita, sanoo dosentti Mikko Tikkanen Turun yliopistosta.
Linnut lentävät rakennuksen edustalla Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia perui aikomukset teloittaa 13-vuotiaana pidätetyn miehen

Nyt 18-vuotias Murtaja Qureiris on saanut 12 vuoden vankeustuomion kuolemanrangaistuksen sijasta. Monet muut istuvat silti yhä kuolemanselleissä, muistuttaa Amnesty.
Hana ja saippuoivat kädet

2000-luku on tuonut vessan ja puhtaan veden miljardeille – Silti 144 miljoonaa ihmistä juo yhä käsittelemätöntä pintavettä

Unicefin ja WHO:n uuden raportin mukaan etenkin maaseudun asukkaat jäävät jälkeen vesi- ja sanitaatiopalveluissa. Esimerkiksi käsienpesumahdollisuus puuttuu miljardeilta.
Rakennuksia pakolaisleirillä

Uusi arvio: Noin viidesosa konfliktialueilla elävistä kärsii mielenterveysongelmista

Maailman terveysjärjestön mukaan konfliktialueilla on psyykkisiä ongelmia enemmän kuin aiemmin on arvioitu. Hyvä uutinen on, että kriisi voi olla mahdollisuus parantaa mielenterveyspalveluita.

Luetuimmat