Uutiset Yritysvastuu

Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä

Kehitysmaiden vaatetehtaiden työolosuhteista on puhuttu pitkään, mutta kotona vaatteita tekevien asema on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan moni heistä on pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja länsimaisilla brändeillä on paras mahdollisuus vaikuttaa heidän asemaansa.
Monivärisiä lankarullia
Intian valtava vaateteollisuus työllistää miljoonia ihmisiä. (Kuva: Ishan Khosla / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet länsimaisten brändien myymistä vaatteista on viimeistellyt intialainen kotityöläinen, joka kuuluu syrjittyyn kastiin ja tienaa vain 13 senttiä tunnissa, paljastaa yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tuore tutkimus.

Kyseessä on tiettävästi laajin tutkimus, joka selvittää nimenomaan kotona työskentelevien intialaisten vaatetyöläisten työolosuhteita. Heidän työhönsä kuuluu esimerkiksi nappien ja koristeiden ompeleminen.

Tutkija Siddharth Kara selvitti yhteensä 1 452 ihmisen työolosuhteita Intian pohjois- ja eteläosissa. Heistä 95,5 prosenttia oli naisia ja 85 prosenttia teki vaatteita yhdysvaltalaisille ja eurooppalaisille brändeille.

Tutkimuksen mukaan 99,3 prosenttia tutkituista oli joko muslimeja tai syrjityn kastin jäseniä. 99,2 prosenttia ei saanut minimipalkkaa. Yhdelläkään ei ollut kirjallista työsopimusta eivätkä he kuuluneet ammattiliittoon. 17 prosenttia oli lapsia.

Työntekijät tienaavat palkkansa kappalemäärittäin. Tuntipalkka oli noin 13 senttiä, mikä on osavaltiosta riippuen jopa 90 prosenttia pienempi kuin minimipalkka. Intian lain mukaan heidät voidaan käytännössä luokitella pakkotyön uhreiksi, tutkimuksessa kerrotaan. Usein palkat myös maksetaan myöhässä.

Länsimaiset brändit ovat tehneet hyvää työtä työntekijöiden olosuhteiden parantamisessa alihankkijoidensa tehtaissa, mutta niiden näkyvyys on pienempi kotityöläisten kohdalla. Tutkimuksen mukaan niillä olisi kuitenkin paras asema vaikuttaa näiden työolosuhteisiin.

Tutkimuksessa suositellaan kaikkien osapuolten – kuten tutkijoiden, vaatteiden jälleenmyyjien, viranomaisten, järjestöjen – kumppanuutta, joka keskittyisi työolosuhteiden parantamiseen. Kotona työtä tekeville vaatetyöläisille pitäisi perustaa oma ammattiliitto, minimipalkkaa pitäisi korottaa ja ylitöistä maksaa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta sekä tietoisuutta.

”Länsimaisten brändien ja niiden asiakkaiden pitää tulla tietoisemmiksi vaatteidensa valmistuksen riistävistä olosuhteista. Tutkimukseen perustuvat tiedotuskampanjat voivat auttaa kuluttajia vaatimaan, että jälleenmyyjät ja muut toimijat puuttuvat ongelmiin”, tutkimuksessa todetaan.

Intian vaatesektori työskentelee suoraan 12,9 miljoonaa ihmistä vaatetehtaissa sekä miljoonia muita epävirallisesti. Lähes puolet vaateviennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja EU:hun.

Yritysvastuu työväestötalouskauppakuluttaminenyhtiöt Intia

Lue myös

Zombeiksi pukeutuneita ihmisiä ostoskeskuksessa

Black Friday tulee ja shoppailuzombiet valtaavat ostoskeskukset – Järjestökampanjoilla vastustetaan turhaa kuluttamista

Black Friday on kulutusjuhlaa ylistävä alennuspäivä, mutta myös järjestöt yrittävät ottaa sen haltuun. Eettisen kaupan puolesta ry kampanjoi tällä viikolla pikamuotia vastaan muun muassa zombie-kävelyillä. ”Toivomme että ihmiset pohtisivat sitä, kuinka paljon he oikeasti tarvitsevat uusia asioita ja vaatteita”, järjestön viestinnän suunnittelija Larri Himma sanoo.
Vaatteita henkareilla

Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä

Monet yritykset ovat mukana vastuullisuusjärjestelmissä, joiden tarkoituksena on estää alihankintaketjuissa tapahtuvat väärinkäytökset. Clean Clothes -järjestökampanjan mukaan viime vuosien onnettomuudet tarkastetuissa tehtaissa osoittavat, että järjestelmästä hyötyvät lähinnä brändit itse.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies ja nainen puolilähikuvassa

”Robotti ei ole fiksumpi kuin kastemato” – Googlelta irtisanoutunut ohjelmistoinsinööri Laura Nolan seuraa huolestuneena tappajarobottiteknologian kehitystä

Laura Nolan irtisanoutui Googlelta kuultuaan yhtiön olevan mukana Yhdysvaltain puolustusministeriön projektissa. Hänen sekä yritysten asekehitystä tutkineen Frank Slijperin mukaan armeijat kääntyvät nyt teknologiafirmojen puoleen kehittääkseen nopeammin robottiaseita, jotka tekisivät päätöksen ihmisten tappamisesta itsenäisesti.
Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Käsi kirjoittamassa suurelle paperille

Ennakkoluulot ja rooliodotukset vaikeuttavat maahanmuuttajanaisten työllistymistä – Uusi bisnesverkosto kannustaa työelämään ja yrittäjäksi

Viime syksynä perustettu Finnish Somali Women in Business -verkosto kehittää etenkin suomensomalialaisten naisten yrittäjyys- ja työelämätaitoja. ”Liian usein yrittäjyyden esteenä on epävarmuus omasta osaamisesta”, sanoo projektityöntekijä Amina Mohamed.
Lehtiä aseteltuna esille kioskissa

Naisten murhat ovat Meksikossa sensaatiolehtien perusmateriaalia – Väkivalta selitetään intohimorikoksilla ja uhreja syyllistetään

Meksikon lehdissä julkaistaan poliisin ja syyttäjän vuotamia kuvia naisten silvotuista ruumiista osana viihdepalstojen tarjontaa. Naisten oikeuksia puolustava asianajaja Verónica Bérber ei näe paljastuksiin muuta syytä kuin sairaan uteliaisuuden ruokkiminen yhteiskunnassa.
Mies puolilähikuvassa

Afganistanin sodassa viime vuonna yli 10 000 siviiliuhria

Afganistanin konfliktissa kuolleiden ja haavoittuneiden määrä oli viime vuonna kuudetta vuotta peräjälkeen yli 10 000, kertoo YK. Samaan aikaan neljännes väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.

Tuoreimmat