Uutiset Yritysvastuu

Tutkimus: Monet länsimaisten brändien vaatteet viimeistellään intialaisnaisten kodeissa – Tuntipalkka voi olla vain 13 senttiä

Kehitysmaiden vaatetehtaiden työolosuhteista on puhuttu pitkään, mutta kotona vaatteita tekevien asema on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tuoreen yliopistotutkimuksen mukaan moni heistä on pakkotyön kaltaisissa olosuhteissa ja länsimaisilla brändeillä on paras mahdollisuus vaikuttaa heidän asemaansa.
Monivärisiä lankarullia
Intian valtava vaateteollisuus työllistää miljoonia ihmisiä. (Kuva: Ishan Khosla / CC BY-NC-ND 2.0)

Monet länsimaisten brändien myymistä vaatteista on viimeistellyt intialainen kotityöläinen, joka kuuluu syrjittyyn kastiin ja tienaa vain 13 senttiä tunnissa, paljastaa yhdysvaltalaisen Berkeleyn yliopiston tuore tutkimus.

Kyseessä on tiettävästi laajin tutkimus, joka selvittää nimenomaan kotona työskentelevien intialaisten vaatetyöläisten työolosuhteita. Heidän työhönsä kuuluu esimerkiksi nappien ja koristeiden ompeleminen.

Tutkija Siddharth Kara selvitti yhteensä 1 452 ihmisen työolosuhteita Intian pohjois- ja eteläosissa. Heistä 95,5 prosenttia oli naisia ja 85 prosenttia teki vaatteita yhdysvaltalaisille ja eurooppalaisille brändeille.

Tutkimuksen mukaan 99,3 prosenttia tutkituista oli joko muslimeja tai syrjityn kastin jäseniä. 99,2 prosenttia ei saanut minimipalkkaa. Yhdelläkään ei ollut kirjallista työsopimusta eivätkä he kuuluneet ammattiliittoon. 17 prosenttia oli lapsia.

Työntekijät tienaavat palkkansa kappalemäärittäin. Tuntipalkka oli noin 13 senttiä, mikä on osavaltiosta riippuen jopa 90 prosenttia pienempi kuin minimipalkka. Intian lain mukaan heidät voidaan käytännössä luokitella pakkotyön uhreiksi, tutkimuksessa kerrotaan. Usein palkat myös maksetaan myöhässä.

Länsimaiset brändit ovat tehneet hyvää työtä työntekijöiden olosuhteiden parantamisessa alihankkijoidensa tehtaissa, mutta niiden näkyvyys on pienempi kotityöläisten kohdalla. Tutkimuksen mukaan niillä olisi kuitenkin paras asema vaikuttaa näiden työolosuhteisiin.

Tutkimuksessa suositellaan kaikkien osapuolten – kuten tutkijoiden, vaatteiden jälleenmyyjien, viranomaisten, järjestöjen – kumppanuutta, joka keskittyisi työolosuhteiden parantamiseen. Kotona työtä tekeville vaatetyöläisille pitäisi perustaa oma ammattiliitto, minimipalkkaa pitäisi korottaa ja ylitöistä maksaa. Tarvitaan myös lisää tutkimusta sekä tietoisuutta.

”Länsimaisten brändien ja niiden asiakkaiden pitää tulla tietoisemmiksi vaatteidensa valmistuksen riistävistä olosuhteista. Tutkimukseen perustuvat tiedotuskampanjat voivat auttaa kuluttajia vaatimaan, että jälleenmyyjät ja muut toimijat puuttuvat ongelmiin”, tutkimuksessa todetaan.

Intian vaatesektori työskentelee suoraan 12,9 miljoonaa ihmistä vaatetehtaissa sekä miljoonia muita epävirallisesti. Lähes puolet vaateviennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin ja EU:hun.

Yritysvastuu työväestötalouskauppakuluttaminenyhtiöt Intia

Lue myös

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
Erivärisiä neulepuita henkareilla

Tutkimus: Monet tunnetut vaatebrändit ovat luvanneet maksaa tekijöille elämiseen riittävää palkkaa, mutta lupaus toteutuu vain harvoin

Muun muassa Adidas, Amazon, H&M ja Nike saivat Clean Clothes -kampanjan tutkimuksessa huonoimman mahdollisen arvosanan. Silti suurin osa tutkimuksessa tarkastelluista yrityksistä on sitoutunut maksamaan palkkaa, joka riittäisi elämiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
Sormi painamassa tietokoneen näppäimistöä

Raportti: Suuret teknologiafirmat vaarassa sotkeutua tappajarobottien kehittämiseen

Tuoreen raportin mukaan muun muassa Microsoft ja Amazon voivat viedä maailman lähemmäs kohti tappajarobotteja, elleivät ne sanoudu irti niiden kehittämisestä.
Joukko naisia istumassa

Tulikivenkatkuinen runo presidentistä johti 1,5 vuoden vankeustuomioon Ugandassa – Runoilija sai tuomion kyberhäirinnästä

Tohtori Stella Nyanzi kirjoitti räävittömän runon, jossa toivotaan, ettei presidentti Yoweri Museveni olisi koskaan syntynytkään. Kovan tuomion pelätään tukkivan muidenkin kriitikoiden suut.
Puiden taimia ruukuissa

Maanviljelijät pelastavat Sambian metsiä – Puuntaimien myyminen tuo tuloja ja auttaa elvyttämään metsää

Metsää raivataan Sambiassa muun muassa polttopuuksi ja maanviljelyksen tarpeisiin. Nyt metsiensuojelun avuksi ovat tulleet paikalliset yhteisöt.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan