Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.
Ilmastonmuutos lisää muun muassa kuivuutta. Nykyiset toimet eivät riitä Pariisin sopimuksen tavoitteissa pysymiseen, muistuttavat tutkijat. (Kuva: Steffen Schobel / CC BY-NC 2.0)

Maailmalla olisi mahdollisuus saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, jos edes pieni osa talouden elvytyspakettien rahoista suunnattaisiin ilmastotoimiin, summaa tuore tutkimus.

Maailman hallitukset ovat luvanneet koronapandemian aiheuttamien taloudellisten vahinkojen paikkaamiseen yli 12 biljoonaa dollaria (10,2 biljoonaa euroa). Summa on kolme kertaa enemmän kuin vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeiseen elvytykseen käytettiin, ja se edustaa noin 15:ta prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta.

Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan mikäli kymmenesosa tästä rahasta investoitaisiin vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana globaalin energiajärjestelmän uudistamiseen, maailma voisi päästä oikeille raiteille Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Ilmastosopimuksessa on sitouduttu siihen, että maapallon keskilämpötilan nousu säilyisi alle kahdessa, mieluiten alle 1,5 asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna. Tällä hetkellä ollaan matkalla ainakin kolmen asteen lämpenemiseen.

”Investointi ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen rajoittaviin ratkaisuihin on hyvin budjetin sisällä. Itse asiassa vaadittujen matalahiilisten energiainvestointien määrä --- on noin kahdeksan kertaa pienempi kuin koko koronapaketti”, sanoo tutkimuksen teossa mukana ollut itävaltalaisen IIASA-tutkimuslaitoksen tutkija Joeri Rogelj tiedotteessa.

Harva maa on kertonut yksityiskohtaisesti, mihin toipumispaketit käytetään, mutta useimmat tukevat elinkeinoelämää, työllisyyttä ja terveydenhuoltojärjestelmiä.

Kansainvälisten tutkimuslaitosten ylläpitämän Energy Tracker -verkkosivuston mukaan esimerkiksi G20-maat aikovat tukea noin 160 miljardilla eurolla fossiilisia polttoaineita ilman ehtoja. Suomessa ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet esimerkiksi lentoliikenteen elvytystä.

Tutkimuksen mukaan ”ilmastomyönteinen toipuminen” tarkoittaisi käytännössä rahan suuntaamista vähähiiliseen energiaan ja energiatehokkuuteen esimerkiksi suorien investointien avulla sekä kannustein.

”Kyse ei ole rahan ohjaamisesta pois koronatoimista tai muista matalahiilisistä investoinneista -- vaan win win -ratkaisusta, joka tehostaisi taloutta ja auttaisi samaan aikaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä”, muistuttaa tutkija Marina Andrijevic.

IlmastonmuutosKoronaviruspandemia työpolitiikkatalousliiketoimintaympäristöilmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Kati Peltola (ei varmistettu) 22.10.2020 - 14:43

Suomessakin on pulaa monenlaisesta vähähiilisestä työstä. Elvytysrahalla kannattaa palkata ja kouluttaa työntekijöitä vanhusten ja muiden lisäapua tarvitsevien palvelutaloihin, hoivakoteihin ja kotipalveluihin. Nämä uudet työntekijät levittäisivät seuraavaksi palkkatulojaan muuhun tarpeelliseen kulutukseen. Sosiaaliturvan menot alenisivat myös.

Lue myös

Viljapeltoa.

Intian protestoivien viljelijöiden suurin uhka on voimistuva ilmastonmuutos

Intian viimeaikaisten mielenosoitusten syitä on analysoitu maailman medioissa hyvin. Keskeinen tekijä, vesi ja ilmastonmuutos, on kuitenkin jäänyt huomiotta, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.
Lentokoneen siipi ja pilviä.

Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Euroopan investointipankin tutkimuksessa kysyttiin, mistä ihmiset olisivat valmiita luopumaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Niin suomalaisille kuin muillekin eurooppalaisille sekä amerikkalaisille erityisen vaikeaa olisi jättää auton omistaminen ja lihansyönti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi