Uutiset Syyrian konflikti

Tutkimus: Ilmastonmuutos vaikutti Syyrian sisällissodan syttymiseen

Pitkään jatkunut kuivuus oli yksi, joskaan ei ainoa, tekijä kansannousun alkamisessa, sanovat tutkijat.
(Kuva: Joel Bombardier / cc 2.0)

Ilmastonmuutos saattoi olla yksi syy siihen, miksi Syyrian kansannousu alkoi keväällä 2011. Tuoreen tutkimuksen mukaan maahan iskenyt kuivuuskausi aiheutti muuttoliikkeen, jonka vaikutukset antoivat pontta myös kansannousulle.

Syyrian hedelmällistä pohjoisosaa kuritti vuosina 2006–2010 kuivuus, joka pudotti maan maataloustuotantoa kolmanneksella. Jopa puolitoista miljoonaa ihmistä joutui lähtemään maaseudulta kaupunkien laitamille, jossa väestöpainetta aiheuttivat jo valmiiksi Irakin pakolaiset. Samaan aikaan kaupungeissa kyti tyytymättömyys hallituksen väärinkäytöksiin, kerrotaan Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

"Kaupunkialueilla, jotka olivat jo valmiiksi resurssien suhteen kestävyyden rajoilla, tapahtui valtava väestömuutos lyhyessä ajassa. Tällainen nopea väestömuutos luo epävakautta", sanoo tutkimusta tehnyt Kalifornian yliopiston tutkija Colin Kelley.

Hän muistuttaa, ettei tutkimus väitä kuivuuden aiheuttaneen sodan. Se oli kuitenkin yksi tekijä tapahtumien ketjussa.

Tutkijat uskovat, että juuri ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos aiheutti myös kuivuuden. Suuri osa Syyriasta kuuluu hedelmällisen puolikuun alueeseen, jossa säätila vaihtelee muutenkin. Vuoden 1900 jälkeen alue on kuitenkin lämmennyt 1–1,2 astetta, ja sateisen kauden sateet vähentyneet 10 prosenttia. Luonnollinen vaihtelu ei selitä tätä, tutkijat sanovat.

Kaikki eivät ole tutkimuksesta samaa mieltä. Brittilehti Guardianin haastatteleman alankomaalaisen Nijmegenin yliopiston tutkijan Francesca de Châtelin mukaan kansannousu liittyy kuivuutta enemmän hallituksen epäonnistumiseen hoitaa kuivuus, laajempiin tyytymättömyyden tunteisiin maaseudulla sekä eriarvoisuuteen köyhien ja rikkaiden sekä maaseudun ja kaupunkien välillä. Kansannousu ei hänen mielestään olisi alkanut myöskään ilman muiden maiden esimerkkiä.

Syyrian kansannoususta alkanut sisällissota on tähän mennessä vienyt yli 150 000 ihmisen hengen. 7,6 miljoonaa ihmistä on paennut maan sisällä ja 3,2 miljoonaa maan ulkopuolelle.

Syyrian konflikti maatalouskonfliktiilmastonmuutos Syyria

Lue myös

Lapsia koululuokassa opettelemassa robotiikkaa

Syyrialaislapset opiskelevat Libanonissa robotiikkaa ja koodausta – Kotimaastaan paennut neurokirurgi haluaa rikkoa pakolaisiin liitetyt stereotypiat

Fadi Alhalabin MAPs-järjestö haluaa antaa syyrialaislapsille paremman koulutuksen kuin nämä olisivat saaneet kotimaassaan. ”Yritämme saada heidän ajatuksensa muualle kuin siihen, että olemme vain pakolaisia ja uhreja”, hän sanoo. Oppilaiden piirustuksia on nähtävillä Helsingissä.
Turkin lippuja patsaan vieressä

Suomen Pakolaisapu aloitti työn syyrialaispakolaisten parissa Turkissa

Turkissa elää lähes kaksi kolmasosaa Syyrian pakolaisista. Kaksivuotisessa hankkeessa opetetaan muun muassa turkin kieltä pakolaisille. Tarkoituksena on myös lievittää jännitteitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Erivärisiä puuvärejä pöydällä

Suomessa halutaan koulutuksesta sekä vientivaltti että kehitysyhteistyön kärkitavoite – ”Mallimaan” menestystarinaa voi kuitenkin olla vaikea toistaa maailmalla

Ulkoministeriön vetämä työryhmä haluaisi muun muassa koulutusvientiyritykset ja korkeakoulut mukaan parantamaan koulutusta kehitysmaissa. Tutkija Henna Juusolan mukaan koulutusviennin etiikasta pitäisi kuitenkin käydä enemmän ja avoimempaa keskustelua.
Nainen esittelee kangasta

Keniassa esiteltiin kestävän kehityksen innovaatioita – Tuhoisasta vesihyasintista tuli hyötykasvi

Nigerialaisen Achenyo Idachaba-Obaron perustama sosiaalinen yritys on kouluttanut jo 350 naista valmistamaan käsitöitä vesihyasintista punotusta narusta. Se on yksi Nairobin kestävän kehityksen messuilla esitellyistä innovaatioista.
Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Sairaanhoitaja tarkastelee lääkepakkausta toimistossa

”Älä kerro aviomiehelleni” – Marshallinsaarilla kymmenet ihmiset sairastuvat vuosittain lepraan

Lepraan pidetään helposti jo nitistettynä tautina, mutta Tyynellä valtamerellä sijaitsevilla Marshallinsaarilla sitä tavataan yhä. Potilaita yhdistää yksi asia: he haluavat salata sairautensa.