Uutiset

Tutkimus: Epäluottamus valtiota kohtaan ajaa ääriliikkeiden pariin

Afrikassa tehdyn tutkimuksen mukaan ääriliikkeisiin liittyvät nuoret ovat usein kotoisin syrjäseuduilta, jossa palvelut ja menestymismahdollisuudet ovat huonot. Siksi alueen haavoittuvuus väkivaltaisille ääriliikkeille syvenee.
Näkymä Somalian pääkaupungista Mogadishusta
Näkymä Somalian pääkaupungista Mogadishusta. Muun muassa Somalian ääriliike al-Shabaab houkuttelee afrikkalaisia nuoria riveihinsä. (Kuva: Stuart Price / United Nations Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Kokemus valtion harjoittamasta väkivallasta tai vallan väärinkäytöstä on tärkeä syy siihen, miksi afrikkalaisnuoria on viime vuosina liittynyt väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

71 prosenttia tutkimukseen haastatelluista entisistä ääriliikkeiden jäsenistä sanoi, että hallituksen toiminta oli ollut käännekohta, joka oli saanut heidät liittymään ääriryhmään. Kyseessä saattoi olla esimerkiksi perheenjäsenen tai ystävän pidätys tai tappo.

Se on tutkijoiden mukaan tärkeä löydös. Monet liittyneistä olivat kotoisin köyhiltä syrjäseuduilta, he olivat kokeneet syrjäytymistä ja laiminlyöntejä lapsuudestaan asti, heillä oli huono taloudellinen tilanne, heikot mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan sekä jo valmiiksi huono luottamus valtiota kohtaan. Mikäli valtion vielä koetaan käyttävän valtaansa väärin, ihminen voi suistua ääriliikkeiden pariin, tutkimuksessa todetaan.

”Tämä tutkimus herättää hälytyskelloja siitä, että alueena Afrikan haavoittuvuus väkivaltaiselle ääriajattelulle syvenee. -- Turvallisuushaasteissa on otettava tarkemmin huomioon kehitykseen liittyvät ongelmat”, sanoo UNDP:n Afrikan johtaja Abdoulaye Mar Dieye tiedotteessa.

Haastatelluista yli puolet oli liittynyt ääriliikkeisiin myös uskonnollisista syistä. 57 prosenttia kuitenkin myönsi, ettei ymmärtänyt juuri mitään uskonnollisista teksteistä tai tulkinnoista eikä välttämättä edes lukenut uskonnollisia tekstejä.

Tutkijoiden mukaan hallitusten pitäisi ääriliikkeitä vastaan taistellessaan arvioida uudelleen sotilaalliset ratkaisut oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien valossa. Yksi tapa ehkäistä ääriliikkeitä voisivat olla paikalliset aloitteet, jotka pyrkivät sosiaalisen yhtenäisyyden lisäämiseen. Esimerkiksi suvaitsevaisuuteen kannustavien uskonnollisten johtajien äänen vahvistaminen voisi toimia.

Tutkimukseen haastateltiin kahden vuoden aikana noin 495:tä afrikkalaista, jotka olivat liittyneet vapaaehtoisesti ääriliikkeisiin, kuten Nigeriassa toimivaan Boko Haramiin tai Somalian al-Shabaabiin.

Afrikassa on vuoden 2011 sekä vuoden 2016 alun välisenä aikana kuollut ääriliikkeiden iskuissa tutkimuksen mukaan yli 33 000 ihmistä.

kehitysterrorismiturvallisuus Afrikka

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen värjää toisen naisen tukkaa

Brasiliassa ihonväri on politiikkaa, mutta elokuvaohjaaja Tai Linhares ei tiedä, onko hän musta vai valkoinen

Tai Linharesin syntymätodistuksessa lukee ”valkoinen”, mutta hän on jotain muutakin. ”En ole osa sitä etuoikeutettua kulttuurista ja sosiaalista valkoisuutta, jonka osaksi pääsee, jos syntyy ihonväriltään valkoisena, oikeanlaisten hiusten kanssa”, hän sanoo. Linharesin lyhytelokuva käsittelee identiteetin etsintää mustan ja valkoisen välimaastossa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.