Uutiset Ympäristö

Tutkijat: Luonnonsuojelualueetkaan eivät välty ihmisen vaikutukselta – kolmasosa suojelualueista ”voimakkaan paineen alla”

Monet maat sanovat perustaneensa suojelualueita kansainvälisen sopimuksen mukaisesti, mutta todellisuudessa ihmisen annetaan tuhota alueita, moittii tuore tutkimus.
Seeproja kansallispuistossa
Tutkijat moittivat ihmistä luonnonsuojelualueiden tuhoamisesta. Kuvassa Tarangiren kansallispuiston maisemia Tansaniassa.

Kolmasosa maailman suojelluista maa-alueista on ihmisen toiminnasta johtuvan ”voimakkaan paineen alla”, selviää australialaisen Queenslandin yliopiston ja sen kumppanien tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkijat moittivat valtioita siitä, että ne väittävät lisänneensä suojelualueiden määrää mutta antavat silti ihmisen tuhota alueiden luontoa.

”Havaitsimme suuria tierakenteita, kuten moottoriteitä, teollista maanviljelystä ja jopa kokonaisia kaupunkeja sellaisten alueiden sisällä, joiden pitäisi suojella luontoa”, kertoo tutkija Kendall Jones yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan yhteensä kuusi miljoonaa neliökilometriä suojeltua maata on tilassa, jossa ei pystytä suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Vaikein tilanne on tiheästi asutuilla alueilla Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa ja osissa Etelä-Amerikkaa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin ihmisen vaikutuksia lähes 50 000 suojelualueella, kuten kansallispuistoissa. Tutkijat sovelsivat tutkimuksessa ihmisen jalanjäljen käsitettä, joka tarkastelee esimerkiksi maanviljelystä, teitä ja muita tapoja, joilla ihminen vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.

Maailmassa arvioidaan olevan yli 200 000 suojelualuetta. Vuonna 1992 hyväksytyn kansainvälisen sopimuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä 17 prosenttia maailman maapinta-alasta pitää olla suojelualuetta. Tavoite on lähes saavutettu.

Tutkimus julkaistiin Science-tiedelehdessä.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettisuojelu

Lue myös

Kalastaja katselee järvelle järven rannalla

Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa

Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat