Uutiset Ilmastonmuutos

Tutkijat: Atollisaaret voivat muuttua asuinkelvottomiksi jo muutamassa vuosikymmenessä

Mikäli kasvihuonekaasupäästöt pysyvät nykytasolla, merenpinnan nousu ja tulvat tuhoavat useimpien atollisaarten makeanveden varannot, varoittavat tutkijat.
Kivirakennuksen rauniot meren rannalla
Marshallinsaariin kuuluva Roi-Namurin saari saattaa muuttua asuinkelvottomaksi lähivuosikymmeninä. Saari on tunnettu muun muassa toisen maailmansodan aikaisista taisteluista. (Kuva: Warren In the Weeds / CC BY-SA 2.0)

Atolleista voi tulla ilmastonmuutoksen vuoksi asuinkelvottomiksi vielä aiemmin kuin on luultu, varoitetaan uudessa tutkimuksessa. Seurauksena sadat tuhannet ihmiset voivat joutua muuttamaan, varoitetaan Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskuksen ja sen kumppaneiden tällä viikolla julkaisemassa tutkimuksessa.

Atollit muodostuvat koralleista. Useimmat niistä sijaitsevat Tyynellämerellä ja Intian valtamerellä. Tutkijat testasivat erilaisia ilmastomalleja Marshallinsaariin kuuluvalla Roi-Namurin saarella Kwalajein atollilla, mutta heidän mukaansa tulokset pätevät muihinkin atolleihin, sillä niiden rakenne on samantyyppinen.

Pienten, vain vähän merenpinnan yläpuolella sijaitsevien saarivaltioiden on ennustettu jo aiemmin jäävän veden alle ilmastonmuutoksen edetessä ja merenpinnan noustessa, mutta muutoksen on arveltu tapahtuvan vasta aikaisintaan vuosisadan lopussa.

Aiemmissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan otettu huomioon myrskyjä ja aaltojen aiheuttamia tulvia. Ne pilaavat atollisaarten makeanveden varannot huuhtoutuessaan saarten yli. Siksi nykyisillä kasvihuonekaasupäästöillä useimmista atolleista tulee asuinkelvottomia jo lähivuosikymmeninä, tutkimuksessa ennustetaan.

”Käännekohta, jolloin juomakelpoista pohjavettä suurimmalla osalla atollisaarista ei enää ole saatavilla, on viimeistään 2000-luvun puolivälissä”, sanoo geologi ja tutkimuksen johtaja Curt Storlazzi tiedotteessa.

Atollien tärkein makeanveden lähde on sadevesi, joka kelluu tiheämmän suolaveden päällä pohjavetenä. Mikäli atollit kokevat joka vuosi myrskyjä, joiden seurauksena ne peittyvät aaltoihin, pohjavesivarat eivät enää ehdi toipua ennen seuraavaa myrskykautta.

Ratkaisuna on joko ihmisten muuttaminen pois tai merkittävät investoinnit uuteen infrastruktuuriin, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimus julkaistiin Science Advances -lehdessä.

Ilmastonmuutos vesi ja viemäröintiympäristöilmastonmuutosmeret Marshallinsaaret

Lue myös

Hökkeleitä ja pilvenpiirtäjiä Rio de Janeirossa

Tutkimus: Köyhyyden poistamisen ei tarvitse olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa

Itävaltalaistutkimuksessa selvitettiin, miten paljon energiaa tarvitaan ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseksi Brasiliassa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa. Tulokset yllättivät tutkijatkin. ”Emme odottaneet, että minimitason säällisen elämän energiantarve olisi niin vaatimaton”, toteaa tutkija Narasimha Rao.
Jäälohkareita Grönlannissa

Uusi ilmastoraportti: Merenpinta voi nousta yli metrin vuoteen 2100 mennessä, jos päästöjä ei vähennetä

Hallitusten välinen ilmastopaneeli julkaisi tänään uuden raporttinsa valtameristä sekä kryosfääristä eli kylmistä alueita. Sen mukaan ilmastonmuutos nopeuttaa kaiken aikaa merenpinnan nousua.
Aurinkopaneeleita, taustalla vuoria

Uusiutuvan energian kapasiteetti on nelinkertaistunut kuluvan vuosikymmenen aikana – Energiasektorin päästöt silti kasvaneet

Uusiutuvaan energiaan investoitiin viime vuonna kolme kertaa enemmän kuin fossiilisiin polttoaineisiin. Itsetyytyväisyyteen ei silti voida tuudittautua, muistuttaa YK:n ympäristöohjelma.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.