Uutiset

Tutkija: Passiivisuus on uhka YK:n kehittämiselle

Tutkija Marikki Stocchettin mukaan lupaavan Beyond 2015 -kehitysagendasuunnitelman haasteita ovat poliittinen vetämättömyys ja tavoitteiden laajuus.
(Kuva: United Nations / Albert Gonzalez Farran)

YK:n uutta kehitysagendaa vuoden 2015 jälkeiselle ajalle suunnitellaan parhaillaan. Asiantuntijoiden laatima ehdotus keskittyy perinteisen avunantaja-vastaanottaja -mallin sijaan politiikan johdonmukaisuuteen.

Uuden kehitysagendan tarkoitus on saada poliittiset päättäjät ja yksityisen sektorin toimijat toimimaan entistä johdonmukaisemmin, sillä globaalit ongelmat kietoutuvat väistämättä toisiinsa.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Marikki Stocchetti kiittelee uutta ehdotusta mullistavaksi, mutta toteaa, että suunnitelman suurimpia haasteita ovat yhtäältä kehitysagendan laajuus ja toisaalta poliittisten johtajien "lähes halvaannuttava passiivisuus".

"Agenda vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja poliittista tahtoa paikata epäjohdonmukaista toimintaa", Stocchetti kirjoittaa.

Köyhyyden ja epätasa-arvon taustalla olevia perimmäisiä syiden, politiikan epäjohdonmukaisuuksien ratkaisemisessa ja vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa riittää kuitenkin työnsarkaa ja agendan laajuus on tutkijan mukaan yksi YK:n suurimmista haasteista.

Haasteista huolimatta YK:n kehitysagendaan kuuluvat vuosituhattavoitteet ovat saavuttaneet myös merkittäviä konkreettisia tuloksia ja tavoitteiden saavuttama kansainvälinen huomio on merkittävä, Stocchetti kiittelee. 

"Pallo on nyt YK:n jäsenmailla, korkean tason elimillä, yksityisellä sektorilla ja kansalaisyhteiskunnan toimijoilla", Stocchetti muistuttaa.

Kehityspolitiikka kehitysMDGsYK Ulkopoliittinen instituutti

Lue myös

Nainen kantaa aurinkopaneelia sademetsässä.

Ilmastorahoitukseen vaaditaan lisää tasa-arvoa – Järjestöt kritisoivat Pohjoismaiden kehityshankkeita

Kirkollisten avustusjärjestöjen selvityksen mukaan vain hieman yli puolet pohjoismaisesta ilmastoon kohdistuneesta kehitysrahoituksesta kohdistui myös sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Ruotsi eroaa muista Pohjoismaista yli 80 prosentin osuudellaan.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.