Uutiset

Turvapaikanhakijan vaikea saada apua mielenterveysongelmiin

Suomessa alle kolmannes traumatisoituneista pakolais- ja turvapaikanhakijanuorista saa apua, kertoo Kidutettujen kuntoutuskeskus.
(Kuva: Danny Birchall / cc 2.0)

Alle kolmannes traumoista kärsivistä nuorista pakolaisista tai turvapaikanhakijoista saa psykoterapeuttista hoitoa, kertoo Helsingin Diakonissalaitoksen alaisuudessa toimiva Kidutettujen kuntoutuskeskus.

Keskuksen psykologin Ann-Christin Qvanström-Obreyn mukaan turvapaikanhakijan on vaikea saada psykiatrista hoitoa, koska hänet saatetaan lähettää eteenpäin tai palauttaa kotimaahansa milloin vain. Turvapaikanhakija on voinut olla ollut matkalla jo vuosia, ja lopullisen turvapaikkapäätöksen odottaminen vaikeiden kokemusten jälkeen on raskasta.

Vaikka apua olisikin saatavilla, turvapaikka- tai perheenyhdistämisprosessin ollessa kesken turvapaikanhakijan on vaikea keskittyä hoitoon.

Luottamuksen rakentaminen terapeutin kanssa kestää pitkään, sillä kotimaassaan hakijat ovat usein kokeneet väkivaltaa ja vainoa viranomaisten taholta. Lisähaasteen tuo terapian järjestäminen tulkin välityksellä.

 

Pitkä prosessi heikentää mielenterveyttä

Kidutettujen kuntoutuskeskuksen lapsiin ja nuoriin keskittyvän KITU-hankkeen tutkimuksen mukaan noin kolmanneksella alle 24-vuotiaista turvapaikanhakijoista ja pakolaisista on traumoja aiheuttaneita kokemuksia.

Vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen osallistuneet turvapaikanhakijat kertoivat joutuneensa todistamaan ystävien ja perheenjäsenten kidutusta, raiskausta ja kuolemaa. He olivat myös itse kokeneet pahoinpitelyitä sekä seksuaalista väkivaltaa. Raportin mukaan Suomeen tulee joka vuosi jopa 900 nuorta avuntarvitsijaa.

Kaikkien traumat eivät ole yhtä pahoja, mutta turvapaikanhakijana oleminen yleensäkin aiheuttaa paineita mielenterveydelle. Se havaittiin esimerkiksi vuonna 2005 sosiaali- ja terveysministeriön tekemässä selvityksessä.

"Pitkä, joskus useita vuosiakin kestänyt lopullisen päätöksen odotusaika aiheuttaa sinällään erittäin paljon mielenterveyssairauksia lähes jokaiselle, jonka kohdalle pitkä prosessi osuu", toteaa varatuomari Kirsi Hytinantti Pakolaisneuvonnasta.

Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa turvapaikanhakija odottaa puhutteluun pääsyä puoli vuotta, ja hänen asiansa käsittelyaika on 370 vuorokautta normaalikäsittelyssä.

Viime vuonna Suomeen saapui 3 088 turvapaikanhakijaa. Myönteisen päätöksen sai 1 271.

lapsetnuorisopakolaisetterveys Suomi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”