Uutiset Kurdistan Iranissa, Irakissa ja Turkissa

Turkki uhkaa ajautua sisällissotaan

Hallitus kurittaa itsehallintoalueita perustavia kurdeja.
(Kuva: IPS Inter Press Service)

(IPS) -- Pommitettuja taloja, tyhjiä roskan reunustamia katuja, panssarivaunuja ja sotilaita. Kuvat Diyarbakirin kaupungin historialliselta Surin alueelta tuovat mieleen Turkin sijasta Syyrian. Armeija on piirittänyt kurdien asuttamaa aluetta joulukuusta lähtien.

Turkin armeija ilmoittaa taistelevansa terrorismia vastaan, mutta sen kovat otteet eristävät alueen siviilit viikkokausiksi koteihinsa. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt vaativat Turkkia lopettamaan kollektiivisen rankaisemisen, jossa koko väestö joutuu kärsimään pienen ryhmän teoista.

Turkin kurdien tärkein poliittinen puolue HDP vakuutti kokouksessaan tammikuun lopulla, että se haluaa rauhanomaista ratkaisua väkivaltaan. Asiat tulee selvittää politiikalla, ei aseilla, vaati puolueen puheenjohtajistoon kuuluva Selahattin Demirtaş.

Syyria kiristi välejä

Keväällä 2013 poliittinen ratkaisu näytti mahdolliselta Turkin valtion ja kurdien vuosikymmeniä jatkuneessa vihanpidossa. Kurdien aseryhmä PKK ja armeija lopettivat sotimisen, ja tulitaukoa kesti melkein 2,5 vuotta. Viime kesänä aseisiin tartuttiin uudelleen.

Syyrian sota kiristi Turkin kurdien ja maata hallitsevan islamilaisen AKP-puolueen välejä. Syyrian kurdit olivat sotineet Turkin tukemia jihadisteja ja eritoten Isis-järjestöä vastaan. Turkissa kurdiryhmät joutuivat Isisiin yhdistetyn itsemurhaiskun kohteeksi kesäkuussa Diyarbakirissa ja heinäkuussa Suruçissa. He syyttivät niistä AKP:tä.

Tulitauko petti, ja väkivalta yltyi nopeasti. Turkki teki ilmaiskuja PKK:n tukikohtiin Pohjois-Irakissa. Kurdit vastasivat hyökkäämällä Turkissa turvallisuusjoukkoja vastaan.

PKK:n vangitun johtajan Abdullah Öcalanin kehittämä oppi paikallisesta itsehallinnosta alkoi kiinnostaa yhä useampia kurdeja, joiden mielestä Turkin hallitus ei toteuttanut lupauksiaan. Kurdit vaativat oikeutta käyttää ja opiskella omaa kieltään, harjoittaa uskontoaan, osallistua politiikkaan ja suojella alueensa luontoa.

Pyrkimys autonomiaan

Selkkauksen yltyessä kurdialueen kaupungit alkoivat julistautua autonomisiksi. Presidentti Recep Tayyip Erdoğan vastasi lähettämällä armeijan paikalle ja julistamalla ulkonaliikkumiskieltoja, joista tuli käytännössä piiritystiloja. Satojen sotilaiden ja kurditaistelijoiden ohella noin 200 siviilin arvioidaan menehtyneen puolen vuoden väkivaltaisuuksissa.

HDP vaatii rauhanomaista ja demokraattista ratkaisua konfliktiin. "Ellemme onnistu lopettamaan väkivaltaa, se merkitsee politiikan loppua Turkissa", Demirtaş sanoi. Hänen mukaansa demokratian vahvistaminen olisi ainoa keino pelastaa Turkki katastrofilta.

HDP ylitti ensimmäisenä kurdipuolueena kymmenen prosentin äänikynnyksen viime kesän vaaleissa ja syksyn uusintavaaleissa. Presidentti Erdoğan on kuitenkin vaatinut, että puolueen kansanedustajat pitäisi voida asettaa syytteeseen terrorismin tukemisesta.

Sotaisaa uhoa

Rauhan edellytykset näyttävät Turkissa heikoilta. Hallitus jatkaa pormestarien ja muiden päättäjien vangitsemista autonomiseksi julistautuneissa kurdikaupungeissa. Erdoğanin mukaan tekeillä on valtion perustaminen valtion sisään ja sitä ei sallita.

Myös pääministeri Ahmet Davutoğlu on uhannut sotaisasti puhdistaa maan "näistä tappajista".

Turkki pitää kurdeja Syyriassa ja kotona maan yhtenäisyyden suurimpana uhkaajana, joka pitää torjua hinnalla millä hyvänsä. Turkki on evännyt Syyrian kurdeilta pääsyn kotimaansa rauhanneuvotteluihin Genevessä ja kieltäytyy istumasta pöytään myös oman maan kurdien kanssa.

Jos Turkin hallitus ei suostu ratkaisemaan kotimaan konfliktia muilla kuin sotilaallisilla keinoilla, tilanne alkaa pian muistuttaa Syyriaa.

Kurdistan Iranissa, Irakissa ja Turkissa politiikkakonflikti Turkki Suomen IPS

Lue myös

Näkökulma: Turkki kaaoksessa itsemurhaiskujen jälkeen

Uutisointi Turkin tapahtumista ja kurdeista on ollut Suomessa uskomattoman välinpitämätöntä, kirjoittaa Juha Tuovinen.

Turkin sissijahti piinaa Irakin kurdeja

Ilmaiskut osuvat usein siviileihin Qandilin vuorilla. Moni on lähtenyt kotiseuduiltaan.

Näkökulma: Erdogan haaveilee ottomaanivaltakunnan paluusta

Pahimmassa tapauksessa presidentin vallantavoittelu voi johdattaa Turkin seuraamaan Syyrian jalanjälkiä, kirjoittaa Ali Giray.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Hiroshiman atomipommista selvinnyt rakennuksen raunio ja muistomerkki

Hiroshima, Suomi ja ydinaseriisunta

Suomen käyttäytyminen ydinaseriisuntakysymyksissä on ollut lähes identtistä ydinasevaltioiden ja Nato-maiden kanssa. Viimeisenä naulana aktiivisen ydinaseriisunnan edistämispolitiikan arkkuun on ollut Suomen kieltäytyminen allekirjoittamasta ydinaseet kieltävää sopimusta, kritisoi Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset