Uutiset Turkin ihmisoikeus- ja demokratiakehitys

Turkki kiristää kuristusotetta internetistä

Maan parlamentti on pönkittänyt jo aiemmin diktatoriseksi syytettyä verkkoviestintälakia.
(Kuva: Ken Fager / cc 2.0)

Turkin parlamentti hyväksyi tällä viikolla tiukennuksia maan kiistanalaiseen internet-lakiin, joka antaa viranomaisille oikeuden sulkea verkkosivuja ilman oikeuden päätöstä.

Lakiesityksen tarkoituksena on vahvistaa viranomaisten jo ennalta laajoja toimivaltuuksia tapauksissa, joissa epäillyn verkkosivuston uskotaan vahingoittavan kansallista turvallisuutta. Aiemmin viranomaisilla oli lupa sensuroida nettisivuja vain yksityisyyden loukkauksiin perustuen.

Lailla myös lisätään reippaasti viranomaisten valtuuksia kerätä kansalaisia koskevaa verkkodataa, kuten selaushistorioita ja lähetettyjen sähköpostien metadataa.

"Huolestuttavaa tässä on se, että 'kansallinen turvallisuus' on hyvin laaja ja epäselvä termi", sanoo sananvapautta seuraava Toimittajat ilman rajoja.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat olleet jo pitkään kriittisiä Turkin hallituksen verkkopolitiikkaa kohtaan. Internet-lailla mahdollistetun valtiosensuurin lisäksi viranomaiset ovat rajoittaneet rajuin ottein suuria kansainvälisiä verkkopalveluita, kuten Issuu.comia, Youtubea ja Twitteriä, kun niitä on käytetty oppositiopolitiikan viestintäkanavina.

Nyt lakiin suunniteltujen kiristysten uskotaan olevan käytännölliseltä merkitykseltään pieniä, sillä hallituksella on jo käytössään lakitekniset keinot kriittisten äänien tukahduttamiseen.

Muutosesityksestä merkittävämmän tekeekin sen symbolinen merkitys, sillä parlamentin äänestys tapahtui vain päiviä sen jälkeen, kun Turkin isännöimä Internet Governance Forum päättyi. IGF on tärkein kansainvälinen verkon vapautta ajava YK-organisaatio.

Lakimuutokset tarvitsevat vielä presidentti Recep Tayyip Erdoganin hyväksynnän. Erdogan on aiemmin ilmoittanut aikovansa siirtää verkkovalvonnan kokonaan Turkin tiedustelupalvelun alaisuuteen.

kansalaisoikeudetmediainternetpolitiikka Turkki

Lue myös

Lokki lentää Turkin lipun vasemmalla puolella

Turkin median elintila kapenee – Eronnut päätoimittaja: 95 prosenttia mediasta hallituksen valvonnassa

Riippumattoman Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja Murat Sabuncu erosi syyskuussa, kun lehti ei enää saanut toteuttaa journalistista linjaansa. ”Asiallista uutisvälitystä on alettu pitää rikoksena”, Sabuncu sanoo.
Turkin ja EU:n lippuja narussa

Sananvapauden murha Turkissa

Euroopan ja Suomen viimeaikainen nuhteleva suhtautuminen Turkkiin on pahasti myöhässä, sillä Turkin hallituksen hyökkäykset ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastaan ovat jo vanha ongelma, kirjoittaa Idil Tekin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Seinämaalaus sotilaista tähtäämässä naista Betlehemissä.

Sopimus kuin sopimus, palestiinalaiset häviävät aina

Israel ja Arabiemiirikunnat ilmoittivat eilen solmivansa diplomaattisuhteet. Osana sopimusta Israel hylkäsi ainakin toistaiseksi suunnitelmansa liittää osia miehitetystä Länsirannasta itseensä. Palestiinalaisilla näyttää kuitenkin olevan enää vain hävittävää, kirjoittaa Teija Laakso.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Rivi lapsia pesemässä käsiään hanojen alla.

Raportti: 43 prosenttia maailman kouluista on ilman käsienpesumahdollisuutta

Kouluja avataan koronasulun jälkeen, mutta etenkin vähiten kehittyneissä maissa viruksen leviämistä on vaikea estää, koska käsienpesumahdollisuutta ei ole.
Laiva satamassa.

Järjestöjen uusi meripelastusalus aloittaa Välimerellä – ”Tavallisten ihmisten yhteinen vastalause EU:n rasistiselle politiikalle”

Välimeri on ollut koronaviruksen ja viranomaisten toimien takia aikoina tyhjä pelastusaluksista. Nyt Lääkärit ilman rajoja ja Sea-Watch ovat laskemassa liikkeelle uuden aluksen.