Uutiset Ilmastopolitiikka

Turismin hiilijalanjälki on luultua suurempi – tutkijat suosittelevat hiilimaksuja ja lentämisen vähentämistä

Turismi aiheuttaa melkein kymmenesosan maailman hiilidioksidipäästöistä, ja tulevaisuudessa osuuden voi olettaa kasvavan.
Rantanäkymä Kreetan Rethymnosta
Turismi on suuri syntipukki kasvihuonekaasupäästöissä, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Kuva Kreetan Rethymnosta. (Kuva: Spyros Papaspyropoulos / CC BY-NC-ND 2.0)

Turismi aiheuttaa noin kahdeksan prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Sen hiilijalanjälki on noin neljä kertaa suurempi kuin on aiemmin arvioitu, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Sydneyn yliopiston johtamassa tutkimushankkeessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa turismin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä koko tuotantoketjussa aina matkamuistoista liikkumiseen asti.

Sen mukaan päästöjätulee etenkin lentämisestä, ostoksista ja ruuasta. Tulevaisuudessa turismin osuus päästöistä todennäköisest paisuu, sillä turismi kasvaa useamman prosentin vuosivauhtia, nopeammin kuin kansainvälinen kauppa.

Tutkijoiden mukaan erilaiset hiilimaksut sekä lentämisen vähentäminen ovat avainseikkoja, jos turismin päästöjä halutaan vähentää. Turismi voitaisiin ottaa mukaan myös esimerkiksi Pariisin ilmastosopimukseen, toteaa tutkimuksessa mukana ollut tutkija Ya-Yen Sun. Tällä hetkellä edes lentäminen ei ole mukana Pariisin ilmastosopimuksessa.

Esimerkiksi Ruotsi on jo ottamassa käyttöön lentoveroa.

Suurin turismin aiheuttama hiilijalanjälki on tutkimuksen mukaan Yhdysvalloilla, Kiinalla, Saksalla ja Intialla. Suurimman osan aiheuttaa kotimaanmatkailu, sillä liikematkoja ei pystytty erottelemaan turismista.Monissa saarivaltioissa suurin osa turismipäästöistä taas tulee nimenomaan kansainvälisestä matkustamisesta.

Tutkimus julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä.

Ilmastopolitiikka turismipolitiikkailmakehäilmastonmuutos

Lue myös

Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Ihmisiä veneissä

Etelä-Sudaniin nälänhätävaroitus – Sateet ja tulvat ovat ajaneet maan pahempaan kriisiin kuin on osattu ennakoida

Maailman ruokaohjelma varoittaa, että Etelä-Sudaniin tarvitaan lisää rahoitusta tai edessä on nälänhätä.
Kaksi kulhoa, joista toisessa vihanneksia, toisessa guacamolea

Kasvissyöjäksi yhdessä yössä – Kaikkea ei tarvitse osata heti

Suomalaisten hiilijalanjälki pitäisi kutistaa noin neljännekseen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Roosa Mustonen halusi osallistua ilmastotalkoisiin ja valitsi keinoksi ruokavalioremontin. Lihaan tottuneelle ensimmäinen päivä kasvisruokailijana sai hämilleen ja valintaa sai selitellä kaveriporukoissa, mutta lopulta ilmastodieetti alkoi sujua.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.