Turhia uhkakuvia islamista | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Turhia uhkakuvia islamista

Valtaosa maailman muslimeista on liberaaleja tai enimmälläänkin maltillisia fundamentalisteja. Kuitenkin media kertoo lähinnä militanttia vähemmistöä edustavien fundamentalistien tekemisistä. "Kun mediassa puhutaan Palestiinan tilanteesta, puhutaan Lähi-idän kriisistä. Samalla logiikalla Balkanin kriisiä pitäisi kutsua Euroopan kriisiksi", kritisoi professori Jaakko Hämeen-Anttila ihmisoikeuspäivänä vietetyssä Moninaisuuspäivän konferenssissa.

Valtaosa maailman muslimeista on liberaaleja tai enimmälläänkin maltillisia fundamentalisteja. Kuitenkin media kertoo lähinnä militanttia vähemmistöä edustavien fundamentalistien tekemisistä. Tästä tosiasiasta muistutti professori Jaakko Hämeen-Anttila YK:n ihmisoikeuspäivänä 10.12. vietetyssä Moninaisuuspäivän konferenssissa Säätytalolla Helsingissä. Ensimmäistä kertaa vietetyn kansallisen Moninaisuuspäivän teemana oli avaruutta ajatuksiin, ja Helsingin lisäksi järjestettiin alueellisia seminaareja Tampereella, Oulussa, Kuopiossa, Kotkassa ja Vaasassa.

Hämeen-Anttila suhtautui hieman epäillen islamofobia sanan viljelyyn. Hän epäilee, että islamin ja fobian kytkeminen samaan käsitteeseen saattaa vain luoda tai lisätä negatiivisia mielikuvia. Ja jo nyt islam synnyttää uhkakuvia länsi-ihmisten mielissä. Syytä voi Hämeen-Anttilan mukaan etsiä ainakin mediasta, jossa vain negatiiviset asiat nousevat uutisotsikoihin. Niinpä moni pitääkin koko islamilaista maailmaa kaoottisena ja väkivaltaisena. "Kun mediassa puhutaan Palestiinan tilanteesta, puhutaan Lähi-idän kriisistä. Samalla logiikalla Balkanin kriisiä pitäisi kutsua Euroopan kriisiksi."

Terroritekojen motiivien näkeminen uskonnollisina on ajallemme tyypillistä. 1960-70 –luvuilla palestiinalaisten intifandan takana nähtiin nationalistisia ja sosialistisia aatevirtauksia, nyt puhutaan uskonnollisista järjestöistä. Uskonnon nostaminen pääosaan kääntää huomiota pois todellisista yhteiskunnallisista ongelmista.

Negatiivisesta uutisoinnista on tosin ollut hyötyäkin. Kiinnostus islamilaiseen maailmaan on kasvanut, ja Hämeen-Anttilakin on asiantuntijana saanut äänensä kuuluville valtamedioissa. "Onhan se toisaalta ymmärrettävääkin, että kriisit lisäävät kiinnostusta. Juttu klassisen arabialaisen runouden seminaarista ei juurikaan taitaisi myydä."

Nykylapset eivät noteeraa ihmisen väriä ja uskoa kuten ennen

Vaikka Suomessa pelko islamia ja muslimeja kohtaan on vähäistä verrattuna USA: n vastaavaan, ei täkäläistäkään epäluuloisuutta käy kieltäminen. Ongelman ratkaisemiseksi tuskin ihmekeinoa löytyy. Negatiiviset uutiset myyvät edelleen, jollei onnistuta kasvattamaan vähemmän sensaatiohakuista sukupolvea.

Nykylapsien mahdollisuudet kasvaa suvaitsevaisuuteen ovat toki aiempia sukupolvia paremmat. "Kahden lapsen isänä olen kyllä toiveikas, eivät nykylapset noteeraa ihmisissä väriä tai uskontoa samalla tavalla kuin heidän vanhempansa ovat oppineet tekemään", Hämeen-Anttila toteaa.

Konferenssin "Monimuotoinen islam" -työpajassa alustivat Hämeen-Anttilan lisäksi Suomen tataariyhteisön edustaja, valtiotieteen maisteri Behiye Samaletdin ja somaliyhteisöä edustanut opettaja Jama Egal Abdillahi. Ennakkoluulojen poistaminen edellyttää paitsi tietoa ja koulutusta, myös aitoa vuorovaikutusta eri kulttuureita edustavien ihmisten välillä, oli islamtyöpajan päällimmäinen viesti konferenssin muille osanottajille.

Moninaisuuspäivän konferenssin järjestivät syrjinnän vastainen SEIS-tiedotushanke, Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO sekä Euroopan rasismin ja muukalaispelon seurantakeskus EUCM. YK:n ihmisoikeuspäivää juhlistettiin Moninaisuuspäivän lisäksi monilla muilla tapahtumilla. SPR:n seminaarissa pohdittiin perheiden yhdistämistä kriisialueilta, kulttuurikeskus Caisassa keskusteli juutalais-islamilainen foorumi, Amnesty International järjesti mielenosoituksia ympäri Suomea.

YK-liitto jakoi Maailmankansalaisen kypsyyskokeen valtakunnalliset tunnustukset. YK-liiton tämänvuotisen tunnustuksen saivat oululaiset Dunya Abdulahad ja Henna Hassinen työstään "Turkki ja Irak", Maria Ikola, Tiina Jakobsson ja Tuulikki Rajala Aiesec Waasa ry:stä työstään "Naisten rauhanaktivismi – No woman no peace", sekä Jasmiini Pylkkänen Riihimäen koulusta Mäntsälästä työstään "Demokratia ja Terrorismi".

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia