Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Tuore kehitysministeri lupaa jatkaa ihmisoikeuksien edistämistä

Uusi kehitysministeri Sirpa Paatero (sd) vakuuttaa, että ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö jatkuu. Tuoreen tutkimuksen mukaan ulkoministeriö ei toteuta periaatteitaan kuitenkaan vielä käytännössä.
(Kuva: Suomen suurlähetystö, Addis Abeba / Global.finland.fi / cc 2.0)

Suomi jatkaa kehityspolitiikassa tutuksi tullutta ihmisoikeusperustaista linjaa, lupaa uusi kehitysministeri Sirpa Paatero (sd). Perjantaina virkaansa nimitetty Paatero puhui ulkoministeriön järjestämässä ihmisoikeusseminaarissa maanantaina.

"Haluan jatkaa hyvin toiminutta linjaa tästä eteenpäinkin. On ilo ja kunnia saada olla mukana Suomen vanhan linjan jatkajana", Paatero muotoili uransa ensimmäisessä puheenvuorossa.

Hän korosti ihmisoikeuksien edistämistä aina ruohonjuuritasolta kansainvälisiin sopimuksiin asti sekä eri tasojen yhdistämistä. Koska kehitysministerin salkkuun kuuluu myös valtion omistajaohjaus, esimerkiksi edellisen ministerin aikana ilmi tullut Stora Enson lapsityövoimatapaus on hyvä mahdollisuus edistää ihmisoikeuksia, hän sanoi.

Paatero kertoi myös aikovansa tavata suomalaisia kansalaisjärjestöjä joko kahdenvälisesti tai isompana joukkona yhteistyön syventämiseksi.

Ihmisoikeudet vasta paperilla?

Käytännössä Paateron linjaus tarkoittaa kehitysministeri Heidi Hautalan (vihr) vuonna 2012 julkistaman kehityspoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisen jatkamista. Sen teemaksi on noussut ihmisoikeusperustainen kehityspolitiikka, jota ulkoministeriö on kuluvalla vaalikaudella vienyt eteenpäin muun muassa julkaisemalla toimintaohjeen ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toteuttamisesta. 

Parantamisen varaa ihmisoikeusperustaisuuden toteuttamisessa kuitenkin riittää, todetaan ulkoministeriön rahoittamassa Åbo Akademin tutkimuksessa, jota esiteltiin maanantain seminaarissa.

Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen Etiopiassa ja Keniassa toteutettavia kehitysyhteistyöhankkeita sukupuolten tasa-arvon sekä vammaisten huomioinnin näkökulmasta.

"Politiikkatasolla ponnisteluja on kyllä ollut, mutta käytännössä ei niinkään", summasi yksi tutkimuksen tekijöistä,  tutkija Hisayo Katsui.

Ihmisoikeusperustaisuusajatteluun kuuluu esimerkiksi kehitysyhteistyön varsinaisten hyödynsaajien mukaan ottaminen oman kehityksensä edistämiseen. Tutkimuksessa kuitenkin kritisoidaan esimerkiksi sitä, ettei kaikkia hyödynsaajia ole otettu riittävän hyvin mukaan hankkeiden toteuttamiseen. Ministeriön sisällä koko ihmisoikeusperustaisuuden käsitettä ei ymmärretä kovin hyvin ja asiantuntijoista on pulaa, tutkimuksessa kerrotaan.

Tuloksena epätasa-arvo voi pahimmassa tapauksessa lisääntyä, Katsui varoitti. Hän kertoi vierailleensa tutkimuksen aikana Etiopiassa Suomen rahoittamassa opettajien resurssikeskuksessa, jota ei ollut rakennettu vammaisten kannalta esteettömästi – vaikka keskuksen rakentaminen liittyi erityisopetuksen tukihankkeeseen.

Tutkimussuositusten mukaan kaikissa ulkoministeriön hankkeissa pitäisikin jatkossa olla perinpohjainen analyysi hankkeen ihmisoikeusvaikutuksista.

Ulkoministeriön edustajien mukaan tutkimuksen suositukset otetaan jatkossa huomioon ja osa on jo toteutettu: esimerkiksi kehitysyhteistyön laatua tarkkailevan ryhmän on otettava ihmisoikeusnäkökohdat uuden ohjeistuksen mukaan huomioon. Lisäksi kritisoidut hankkeet on suunniteltu ennen nykyistä kehityspoliittista ohjelmaa, muistutti kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riikka Laatu.

Suomen kehityspolitiikka ihmisoikeudetkehitysyhteistyötiede Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Ihmisiä ja autoja tiellä.

Kolumbia näyttää muulle maailmalle mallia pakolaisten vastaanotossa

Kolumbiaan saapuu päivittäin satoja tai jopa tuhansia pakolaisia Venezuelasta. Maa on myöntänyt tulokkaille oikeuden muun muassa työntekoon ja julkisiin palveluihin. Yhteiselo ei ole sujunut kitkatta, mutta esimerkiksi kukka-ala on hyötynyt uudesta työvoimasta.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.