Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tuhannet yhä Libyan pidätyskeskuksissa – Amnesty kritisoi EU:n pakolaispolitiikkaa julmaksi

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.
Ihmisiä YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalissa
YK:n turvallisuusneuvosto keskusteli Libyan tilanteesta viime viikolla. (Kuva: Evan Schneider / UN Photo)

Libyan siirtolaisten ja pakolaisten tilanne on yhä synkkä ja on jossain mielessä jopa pahentunut, varoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Järjestö julkaisi tänään selvityksen, jonka mukaan maan viranomaiset ovat myöntäneet sille, että maan pidätyskeskuksissa on yhä yli 8 000 ulkomaalaista, useimmat afrikkalaistaustaisia.

Amnesty kritisoi EU:n jäsenmaiden politiikkaa siitä, että niiden pyrkimykset ehkäistä Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta ovat osaltaan johtaneet pakolaisten ja siirtolaisten kurjiin oloihin Libyassa.

EU tukee Libyaa, jotta maan rannikkovartiosto ottaisi kiinni Välimeren kautta Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset ja pakolaiset. Palautetut päätyvät usein Libyan pidätyskeskuksiin, joissa pahoinpitely ja kidutus sekä pidätettyjen omaisten kiristäminen on yleistä.

Tilanne herätti maailmanlaajuista kohua marraskuussa 2017, kun uutiskanava CNN julkaisi videon, jolla siirtolaisia ja pakolaisia kaupattiin Libyan orjamarkkinoilla. Siitä huolimatta tilanne ei ole muuttunut, Amnesty kritisoi.

”Vuosi sen jälkeen, kun ihmisten myymistä ja ostamista näyttävä video järkytti maailmaa, siirtolaisten ja pakolaisten tilanne Libyassa on synkkä. EU:n jäsenmaiden julma politiikka, joka estää ihmisiä saapumasta Eurooppaan yhdistettynä riittämättömään tukeen, jotta pakolaiset voisivat käyttää laillisia reittejä, tarkoittaa, että tuhannet miehet, naiset ja lapset ovat ansassa Libyassa kammottavissa olosuhteissa, joista ei ole ulospääsyä”, sanoo Heba Morayef, Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja tiedotteessa.

YK:n pakolaisjärjestö on rekisteröinyt Libyassa yli 56 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa ja vaatinut, että Eurooppa ja muut maat tarjoaisivat heille uudelleensijoituspaikkoja. Tähän mennessä vain 12 maata on luvannut 3 886 paikkaa.

Samaan aikaan siirtolaisten saapuminen Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä pitkin on vähentynyt ja Libyan rannikkovartiostoon kiinni ottamien ihmisten määrä on suhteessa kasvanut. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM auttaa ihmisiä palaamaan takaisin kotimaihinsa, mutta niille, jotka eivät voi palata ja joita ei evakuoida, vaihtoehdoksi jää vain pidätyskeskus.

Libyan tilanteesta on tarkoitus järjestää tänään ja huomenna kansainvälinen konferenssi Italian Palermossa. Amnesty vaatii EU:ta takaamaan tulijoille turvallisia reittejä ja muokkaamaan yhteistyötään Libyan kanssa mutta myös Libyaa ottamaan vastuuta tilanteesta ja lopettamaan laittomat pidätykset.

Libyan kriisiSiirtolaisuus ja pakolaisuus ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Libya Amnesty International

Lue myös

Miehiä istumassa maassa, toisella puolella rauhanturvaajia tuoleilla.

Yli 100 000 paennut Sudanin Darfurissa – Väkivalta alkoi pian rauhanturvaajien lähdettyä

Noin 250 ihmistä on kuollut tammikuun puolivälin jälkeen tapahtuneessa kahdessa kahakassa. YK pelkää, että väkivalta kasvaa, kun vanhat jännitteet nousevat taas pintaan.
Nainen puolilähikuvassa.

Syyriassa työskentelevän Tuuli Karjalan tehtävänä on arvioida, kenellä on oikeus kansainväliseen suojeluun – ”Objektiivisuus auttaa pitämään tunteet kurissa”

Tuuli Karjala kiinnostui pakolaisoikeudesta opiskeluaikoinaan ja näki pakolaisjoukot omin silmin ensimmäisen kerran Ecuadorin ja Kolumbian rajalla. Nyt hän johtaa Syyriassa YK:n pakolaisjärjestön raportointiyksikköä. Turvapaikkahakemusten arvioijan pitää olla empaattinen mutta objektiivinen, hän sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi