Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Tuhannet yhä Libyan pidätyskeskuksissa – Amnesty kritisoi EU:n pakolaispolitiikkaa julmaksi

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi jälleen EU:n ja Libyan yhteistyötä siirtolaisten tulon estämisessä Eurooppaan. Vuosi kohutun orjavideon julkaisun jälkeen uudelleensijoituspaikkoja on luvattu pakolaisille ja turvapaikanhakijoille vain vähän.
Ihmisiä YK:n turvallisuusneuvoston istuntosalissa
YK:n turvallisuusneuvosto keskusteli Libyan tilanteesta viime viikolla. (Kuva: Evan Schneider / UN Photo)

Libyan siirtolaisten ja pakolaisten tilanne on yhä synkkä ja on jossain mielessä jopa pahentunut, varoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Järjestö julkaisi tänään selvityksen, jonka mukaan maan viranomaiset ovat myöntäneet sille, että maan pidätyskeskuksissa on yhä yli 8 000 ulkomaalaista, useimmat afrikkalaistaustaisia.

Amnesty kritisoi EU:n jäsenmaiden politiikkaa siitä, että niiden pyrkimykset ehkäistä Eurooppaan suuntautuvaa siirtolaisuutta ovat osaltaan johtaneet pakolaisten ja siirtolaisten kurjiin oloihin Libyassa.

EU tukee Libyaa, jotta maan rannikkovartiosto ottaisi kiinni Välimeren kautta Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset ja pakolaiset. Palautetut päätyvät usein Libyan pidätyskeskuksiin, joissa pahoinpitely ja kidutus sekä pidätettyjen omaisten kiristäminen on yleistä.

Tilanne herätti maailmanlaajuista kohua marraskuussa 2017, kun uutiskanava CNN julkaisi videon, jolla siirtolaisia ja pakolaisia kaupattiin Libyan orjamarkkinoilla. Siitä huolimatta tilanne ei ole muuttunut, Amnesty kritisoi.

”Vuosi sen jälkeen, kun ihmisten myymistä ja ostamista näyttävä video järkytti maailmaa, siirtolaisten ja pakolaisten tilanne Libyassa on synkkä. EU:n jäsenmaiden julma politiikka, joka estää ihmisiä saapumasta Eurooppaan yhdistettynä riittämättömään tukeen, jotta pakolaiset voisivat käyttää laillisia reittejä, tarkoittaa, että tuhannet miehet, naiset ja lapset ovat ansassa Libyassa kammottavissa olosuhteissa, joista ei ole ulospääsyä”, sanoo Heba Morayef, Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan johtaja tiedotteessa.

YK:n pakolaisjärjestö on rekisteröinyt Libyassa yli 56 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa ja vaatinut, että Eurooppa ja muut maat tarjoaisivat heille uudelleensijoituspaikkoja. Tähän mennessä vain 12 maata on luvannut 3 886 paikkaa.

Samaan aikaan siirtolaisten saapuminen Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä pitkin on vähentynyt ja Libyan rannikkovartiostoon kiinni ottamien ihmisten määrä on suhteessa kasvanut. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM auttaa ihmisiä palaamaan takaisin kotimaihinsa, mutta niille, jotka eivät voi palata ja joita ei evakuoida, vaihtoehdoksi jää vain pidätyskeskus.

Libyan tilanteesta on tarkoitus järjestää tänään ja huomenna kansainvälinen konferenssi Italian Palermossa. Amnesty vaatii EU:ta takaamaan tulijoille turvallisia reittejä ja muokkaamaan yhteistyötään Libyan kanssa mutta myös Libyaa ottamaan vastuuta tilanteesta ja lopettamaan laittomat pidätykset.

Libyan kriisiSiirtolaisuus ja pakolaisuus ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikkaEU Libya Amnesty International

Lue myös

Buddhalainen temppeli, jonka yllä värikkäitä rukouslippuja.

Korona ei vähentänyt siirtolaisten rahalähetyksiä Nepaliin, ainakaan vielä – Moni reagoi kriisin lähettämällä lisää rahaa

Pandemian alkukuukausina keväällä rahalähetykset notkahtivat, mutta ovat sittemmin lähteneet taas kasvuun. Kasvua on selitetty sillä, että siirtotyöläiset reagoivat kotimaan perheidensä talousahdinkoon lähettämällä enemmän rahaa sekä sillä, että aiemmin koronasulkujen pidättämät varat ovat päässeet perille.
Kaksi hengityssuojaimin varustautunutta naista harjaa roskia kaduilla.

Libanonin räjähdyksen seuraukset koettelevat etenkin siirtolaisia – Jo ennen onnettomuutta useimmat kärsivät ruokapulasta

Afrikan sarvesta ja Aasiasta lähtöisin olevat pakolaiset ja siirtotyöläiset kärsivät pahimmin Libanonin talouskriisistä, ja koronapandemia vielä pahensi tilannetta. Nyt päälle tulevat vielä ammoniumnitraattivaraston räjähdyksen vaikutukset.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.