Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Trump aitasi haitilaiset Meksikoon

Haitilaisille on myönnetty vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen tilapäisiä oleskelulupia Yhdysvaltoihin. Monet uudet tulijat ovat Trumpin virkaanastumisen jälkeen kuitenkin jumiutuneet Meksikoon.
Haitilaisia Meksikossa
Järjestöjen mukaan Meksikon rajaseudulle on juuttunut ainakin 7 800 haitilaista, jotka luulivat pääsevänsä Yhdysvaltoihin heille vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen luvatun suojelun nojalla. (Kuva: Andalusia Knoll Soloff / EnelCamino, IPS)

Haitista tammikuun 2010 maanjäristyksen jälkeen lähteneistä tuhansista ihmisistä moni haaveili pääsystä Yhdysvaltoihin, joka oli luvannut ottaa heidät vastaan. Donald Trumpin tultua presidentiksi tulokkaiden matka katkeaa Meksikoon.

Haitilaisille maanjäristyksen vuoksi myönnettyä tilapäistä suojelua – joka oikeuttaa vähintään 1,5 vuoden oleskeluun – on Trumpin kaudella jopa jatkettu puolella vuodella. Se ulottuu nyt tammikuulle 2018. Haitilaisia on maassa noin 60 000, mutta uudet tulokkaat ovat vaikeuksissa.

William Randolph lähti Haitista viisi vuotta sitten Brasiliaan ja sai rakennustöitä vuoden 2016 olympialaisten valmisteluista. Hän oli tyytyväinen elämäänsä ja aikoi luopua haaveestaan jatkaa Yhdysvaltoihin, kunnes Brasiliaan iski ensin talouslama ja sitten poliittinen kriisi.

Putkitöihin erikoistunut Randolph palasi alkuperäiseen suunnitelmaansa ja lähti syyskuussa kohti pohjoista. Hän saapui Tijuanaan Meksikon ja USA:n rajalla maaliskuussa ja aikoi hankkiutua rajaviranomaisten puheille.

Tuhansia rajan takana

Muuttunut tilanne valkeni Randolphille, kun hän tapasi maanmiehiään Meksikon puolella. ”Eräs heistä oli viettänyt USA:ssa kaksi kuukautta vankilassa, kunnes hänet heitettiin maasta ulos.”

Paluu Haitiin ei houkutellut, joten Randolphilla ei ollut muuta neuvoa kuin jäädä Tijuanaan, josta löytyi runsaasti kohtalotovereita.

Kansalaisjärjestöjen mukaan Meksikon juuttuneita haitilaisia on noin 7 800. Todellinen luku arvioidaan paljon suuremmaksi, sillä he vertautuvat nykytilanteessa paperittomiin maahanmuuttajiin.

Moni on työtön tai raataa pimeästi nälkäpalkalla, kertoo Wilner Metelus, jonka perustama kansalaiskomitea tukee afromeksikolaisia.

Moni aluksi siirtolaiskeskukseen majoittunut haitilainen on viime aikoina menettänyt paikkansa meksikolaisille, joita tulee karkotettuina Yhdysvalloista. ”Majapaikkojen ylläpitäjät joutuivat ristiriitatilanteeseen ja päättivät auttaa omia maanmiehiään”, Metelus sanoo.

Riiston kohteina

Metelusin mukaan haitilaisia majailee nyt moottoriteiden alla Tijuanassa ja Mexicalissa. Moni joutuu olemaan päiväkausia ilman ruokaa.

Työnantajat käyttävät haitilaisten ahdinkoa hyväkseen, Kennedy Frederico kertoo. “Sain työtä jäätelöbaarista, mutta 14 tunnin päivästä maksettiin kymmenen euroa.”

Metelus sanoo, että Meksikon maahanmuuttovirasto on päättänyt myöntää haitilaisille 4 300 humanitaarista viisumia, mutta se vaatii passin. Haitilaisista 98 prosenttia on kuitenkin vailla passia, ja maan Meksikon-lähetystö perii sen hankkimisesta sata dollaria, jonka harva pystyy maksamaan.

Metelusin järjestö neuvottelee viranomaisten kanssa toivoen, että haitilaisilta hyväksyttäisiin muukin henkilötodistus, vaikka kaikilla ei ole sitäkään. Virasto ilmoitti hiljan, että Meksiko karkottaa haitilaiset, joiden asemaa ei ole virallistettu vuoden loppuun mennessä.

Lento Haitiin kahdesti päivässä

Yhdysvaltain haitilaisille lupaaman tilapäisen suojelun perusteella heidät pitäisi päästää maahan, mutta Trumpin päätökset ovat antaneet maahanmuuttoviranomaisille valtuudet estää se.

Metelusin mukaan ratkaisut tehdään mielivaltaisesti ja haitilaisia suljetaan pidätyskeskuksiin. ”Haitin pääkaupunkiin Port-au-Princeen lähtee kaksi konetta päivässä”, hän sanoo.

Haiti oli läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio jo ennen maanjäristystä, jossa kuoli yli 220 000 ihmistä. Port-au-Princen rakennuksista jopa 80 prosenttia vaurioitui. Punaisen Rstin mukaan järistys vaikutti ainakin kolmen miljoonan ihmisen elämään eli kolmannekseen haitilaisista.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus politiikka Yhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Uudet pakolaistilastot: Pakenemaan joutuneiden määrä on melkein kaksinkertaistunut vuosikymmenessä

Maailmassa oli viime vuonna ennätykselliset 79,5 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samaan aikaan pakolaisuus ilmiönä on pitkittynyt, sanoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Kaksi naista välissään pieni poika.

Koronaviruksen aiheuttama pelko kiristää pinnaa pakolaisleireillä Libanonissa – Äidit huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta

Kun palestiinalaisäidit kirjoittivat karanteenikokemuksistaan sosiaalityöntekijöille, esille nousi huoli omasta mielenterveydestä. Libanonissa sijaitsevassa, neliökilometrin kokoisessa Ein El Hilwen pakolaisleirissä mielenterveysongelmat olivat yleisiä jo ennen koronaviruskriisiä. Yksi syy ovat äärimmäisen ahtaat asuinolot.
Joukko miehiä istumassa tuoleilla riveissä, osa kumartuneina.

Palautettujen siirtolaisten pelätään levittävän koronavirusta Keski-Amerikassa – Yhdysvallat ja Meksiko ovat karkottaneet siirtolaisia ilman testejä

Maailman pahin korona-alue, Yhdysvallat, ja siirtolaisten läpikulkumaa Meksiko ovat alkuvuodesta passittaneet tuhansia keskiamerikkalaisia kotiin testaamatta näitä. Esimerkiksi Guatemalassa jopa puolet tartunnoista on Yhdysvalloista karkotetuilla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.