Uutiset Ilmastopolitiikka

Toiveet korkealla Pariisin ilmastokokouksessa

Ilmassa on optimismia, sillä suurvallat ovat aiempaa myönteisempiä ilmastopolitiikkaa kohtaan. Kiistakysymyksiä kuitenkin riittää, kertovat Kepan ja Ulkopoliittisen instituutin asiantuntijat.
Pariisissa muodostettiin viikonloppuna ihmisketju ilmastokokouksen alkamisen kunniaksi. (Kuva: Takver / Flickr.com / cc 2.0)

Globaalia ilmastosopimusta sorvaavat neuvottelijat aloittivat eilen varsinaisen työnsä Pariisin ilmastokokouksessa. Puheenjohtajamaa Ranskan tavoitteena on, että ensimmäinen ilmastosopimusluonnos olisi valmiina jo kuluvan viikon lauantaina, mutta siihen on vielä pitkä matka.

Paikan päällä kokousta seuraavan Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Jonas Biströmin mukaan neuvotteluista tulee vaikeat, mutta ilmassa on optimismia. Se näkyi maanantaina, kun valtioiden ja hallitusten päämiehet pitivät avajaispuheitaan.

"Monet nostivat puheessaan esiin näkemyksiä, jotka osoittivat ymmärrystä muiden neuvotteluasemaa kohtaan. Ainakin puheiden tasolla ilmastonmuutos tunnustetaan suurimmaksi ihmiskuntaa kohtaavaksi uhaksi, johon on puututtava nyt", hän kertoo.

Suurvallat vihdoin mukana

Pariisissa on tarkoitus saada aikaan kansainvälinen, kaikkia maita velvoittava sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Odotukset ovat ristiriitaiset, sillä edellinen vastaava yritys Kööpenhaminassa vuonna 2009 päättyi lähestulkoon tuloksettomana, kun eripuraiset maat onnistuivat tuottamaan vain löyhän julistuksen päästövähennyksistä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan ja kansainvälisen ilmastopolitiikan asiantuntijan Antto Vihman mukaan Pariisin kokoukselta voi ainakin periaatteessa odottaa parempaa tulosta kuin Kööpenhaminasta. Yleinen ilmastotietoisuus on kasvanut ja uusiutuva energia halventunut, mutta ennen kaikkea suurvaltojen asenne on muuttunut.

"Erityisesti Yhdysvallat ja Kiina ovat nyt ilmastopolitiikkamyönteisempiä kuin kuusi vuotta sitten. Molemmat ovat ryhtyneet hillintätoimiin kotimaanpolitiikassaan, ja Kiina on muutenkin muuttanut kansainvälistä rooliaan. Tämän perusteella Pariisista voisi olettaa, että maat myös sitoutuisivat hieman enemmän kansainväliseen prosessiin", hän sanoo.

Aiemmin napit vastakkain olleet ja ilmastotoimiin nahkeasti suhtautuneet Kiina ja Yhdysvallat julkistivat viime vuonna yhdessä päästövähennystavoitteensa. Vihman mukaan syynä on ollut muun muassa Kiinassa ilmansaasteongelma ja Yhdysvalloissa presidentti Barack Obaman halu nostaa ilmastonmuutos yhdeksi toisen kautensa pääteemoista.

YK:n ilmastokokouksessa on kuitenkin konservatiivinen ilmapiiri, joten nähtäväksi jää, miten muutos välittyy neuvottelutulokseen, hän toteaa.

Suomelta ei uusia rahoituslupauksia

Yhtenä neuvotteluiden isoimmista kysymyksistä pidetään etenkin rikkaiden maiden köyhille maille lupaamaa ilmastorahoitusta, jonka yksityiskohdista ei ole päästy sopuun.

"Useat maat, kuten Ruotsi, toivat neuvottelujen alkaessa pöytään uusia rahoituslupauksia. Suomi sen sijaan on pitäytynyt vain vanhoissa sitoumuksissaan, mikä ei edesauta neuvottelujen rahoitussolmun aukaisemista", kritisoi Jonas Biström.

Toinen tärkeä kiistakapula ovat päästövähennyssitoumukset. Biströmin mukaan neuvotteluasemia Kööpenhaminaan verrattuna on toisaalta helpottanut se, että maat ovat saaneet ennen neuvotteluja antaa omia päästövähennystavoitteitaan.

"Tämän lähestymistavan on riskinä on, etteivät tavoitteet ole tarpeeksi kunnianhimoisia, mutta se lisää tavoitteiden toteutumisen todennäköisyyttä", hän toteaa.

Noin 180 maata on jo antanut sitoumuksia, mutta ne eivät riitä siihen, että maapallon lämpeneminen pysyisi kahdessa asteessa, mitä pidetään yleisenä tavoitteena neuvotteluissa. Lisäksi pöydällä on edelleen myös muun muassa pienten saarivaltioiden ja monien muidenkin maiden kannattama tavoite vain 1,5 asteen lämpenemisestä.

Antto Vihman mielestä se, päädytäänkö kahden asteen tavoitteeseen vai ei, ei kuitenkaan ole tärkein Pariisin kokouksen onnistumisen mittari, vaan paremminkin se, mitä maat onnistuvat sopimaan omien sitoumustensa seuraamisesta, aikataulusta ja vertailemisesta kansainvälisellä tasolla.

Tässä avainasemassa on hänen mukaansa niin sanottu samanmielisten kehitysmaiden ryhmä, joka vaatii vastuunottoa erityisesti rikkailta mailta. Yhtä tekijää neuvotteluiden onnistumisessa ei kuitenkaan ole, hän muistuttaa.

Ilmastopolitiikka politiikkailmastonmuutos KepaUlkopoliittinen instituutti

Lue myös

Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Mies puolilähikuvassa, taustalla maapallon kuva.

Glasgow’n ilmastokokouksesta uhkaa tulla rikkaiden maiden pelikenttä – Ympäristöjärjestöt vaativat kokouksen lykkäämistä rokotevajeen vuoksi

Köyhien maiden osallistuminen Glasgow’n ilmastokokoukseen on koronan takia riskialtista, vaikeaa ja kallista. Britannian hallitus on luvannut kustantaa rokotteet ja karanteenihotellit, mutta järjestelyjen kanssa alkaa olla kiire.
Puunrunkoja ja mustikanvarpuja. Kuva on talousmetsästä.

Oxfam: Metsän istutus ei riitä päästöjen vähentämiseksi – Pahimmillaan johtaisi ruokaturvan heikkenemiseen

Hiilinielujen eli metsien uudelleenistutus ja metsitys ovat suosittuja, mutta riittämättömiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Jos Pariisin ilmastotavoitteet haluttaisiin saavuttaa pelkästään hiilinieluilla, pitäisi metsää istuttaa viisi kertaa Intian kokoinen alue. Tämä johtaisi ruuan hinnanousuun ja nälänhätään, selviää Oxfamin tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Barbadoksen kenraalikuvernööri Sandra Mason istuu keltaisessa asussa juhlavassa tuolissa, univormuasuinen nainen ojentaa jotain hänen käteensä.

Barbadoksesta tulee tasavalta – Samalla maailman johtajien joukkoon liittyy yksi uusi naispresidentti

Barbados juhlistaa itsenäisyyspäiväänsä luopumalla monarkistisesta kytköksestä entiseen siirtomaaisäntäänsä.
Joukko värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita naisia jonottamassa, taustalla kerrostaloja.

Koronapandemia on kärjistänyt eriarvoisuutta – Miesten kuolleisuus on suurempaa, mutta naiset kärsivät taloudellisesti

Koronapandemia on koetellut koko maailmaa, mutta ei kuitenkaan tasapuolisesti. Punaisen Ristin raportin mukaan etenkin naiset, kaupungeissa asuvat ja siirtolaiset ovat kärsineet pandemian sosioekonomisista vaikutuksista.
Hylätty ostoskärry makaa vedessä. Vedenpinnasta heijastuu kerrostalo.

Hyvinvointia vai ekologista kestävyyttä? – Tutkimuksen mukaan yksikään maa ei ole onnistunut yhdistämään näitä tavoitteita

Ihmiset elävät pidempään ja saavat käydä koulua pidempään kuin 30 vuotta sitten. Samalla ympäristöön kohdistuva kuormitus on jatkuvasti kasvanut, eikä yksikään maa ole onnistunut turvaamaan kansalaistensa sosiaalista perustaa ilman ekologisten raja-arvojen ylittymistä.
Pimeän rakennuksen sisätila, etäällä joukko lapsia.

Nälkä ja epätoivo lisääntyvät Libanonissa – Asiantuntijat ovat huolissaan maan vakaudesta

Talouskurimukseen suistuneessa Libanonissa yli puolet väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Ruoan hinta on yli seitsenkertaistunut parissa vuodessa.
José Antonio Kast puhuu median mikrofoneille.

Saako Chile oman Bolsonaronsa? – Laitaoikeiston ehdokas on gallupien kärjessä

”Chilen Bolsonaroksi” kutsuttu José Antonio Kast on noussut presidentinvaalien yllätyssuosikiksi. Kastin suosio on osaltaan vastareaktio vasemmiston menestykselle perustuslain uudistamishankkeessa.