Uutiset Ihmiskauppa

Toive eliitin joukkoon pääsemisestä saa monet somalialaisnuoret uskomaan henkensä ihmissalakuljettajien käsiin

Somalian hallituksessa istuu paljon ihmisiä, joilla on Somalian lisäksi myös jonkun länsimaan kansalaisuus. Haave paremmista tuloista saa monet nuoret uskomaan ihmiskauppiaiden vakuutteluja.
Mies puolilähikuvassa tietokoneen ääressä.
Ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan vastaisen toiminnan osaston osastopäällikkö Abdiwakii Abdullahi Mohamud huomauttaa, että Somalian rajojen vartioiminen on valtion nykyisillä resursseilla mahdotonta. Rantaviivaakin on yli 3 000 kilometriä. (Kuva: Shafi’i Mohyaddin Abokar / IPS)

(IPS) -- Somaliaa riivaavat samanaikaisesti koronapandemia, kuivuus, tulvat, terrorismi ja sen vastainen sota sekä kulkusirkat. Niiden sivuvaikutuksena ihmiskaupalle alttiiden ihmisten lukumäärä kasvaa.

Vuoden alusta lähtien kuivuus on ajanut yli 220 000 somalialaista sisäiseen maanpakoon. Maaliskuusta kesäkuuhun kestävän sateisen kauden aikana vettä tuli kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti.

Sateista seuranneet tulvat vaikuttivat (pdf) lähes miljoonan ihmisen elämään. Lisäksi maalis-huhtikuussa yli 50 000 ihmisen täytyi paeta kodeistaan, kun armeija aloitti operaation heidän kotiseudullaan ääri-islamistista al-Shabaab-ryhmää vastaan.

”Kun yhä useammat ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotiseuduiltaan tulvien, kuivuuden tai konfliktien vuoksi, on oletettavaa, että jotkut heistä ovat taipuvaisia etsimään niin sanoakseni vehreämpiä laidunmaita. Heidän ennakoidaan altistuvan ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle”, Isaac Munyae sanoo.

Hän on kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Somalian-toimiston siirtolaisten suojelun ja avun ohjelmajohtaja.

”Monet somalialaiset salakuljetetaan rajojen yli eteläisiä ja pohjoisia reittejä Sudanin, Etelä-Sudanin ja Kenian kautta. Toisaalta on joitain somalialaisia ja paljon etiopialaisia, jotka matkaavat Jemeniin itäistä reittiä Somalian läpi. Myös he altistuvat hyväksikäytölle”, Munyae kertoo.

Lähes mahdottomat olosuhteet

Somaliaa vaivaavat pitkään jatkunut poliittinen epävarmuus ja ruokaturvan järkkyminen. Lisäksi maalla on Afrikan mantereen pisin rannikko, 3 333 kilometriä. Ihmiskaupalla ja -salakuljetuksella on maassa vuosikymmenien perinteet.

Hallitus sanoo kyllä tekevänsä kaikkensa kitkeäkseen ihmiskaupan, mutta olosuhteet ovat lähes mahdottomat.

”Somalialla on hyvin pitkä rannikko, emmekä me voi valvoa sitä koko pituudeltaan. Poliisin pikaveneet partioivat kaiken aikaa, mutta koko rannikon hallintaan tarvittaisiin paljon enemmän kapasiteettia kuin meillä nyt on”, osastopäällikkö Abdiwakii Abdullahi Mohamud ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan vastaisen toiminnan osastolta harmittelee.

Somalian ihmiskaupasta ei ole virallisia tilastoja, mutta Mohamudin mukaan hänen osastonsa on kolmen vuoden takaisen perustamisensa jälkeen estänyt tuhansien nuorten somalimiesten ja naisten kuljetuksen ulkomaille.

Hän kuitenkin huomauttaa, että entiset ihmiskaupan uhrit ovat alttiita joutumaan ihmiskauppiaiden kynsiin uudestaan.

Kaksoiskansalaisuus on pikatie eliittiin

Nuorten korkea työttömyys on tärkeä uhkatekijä. Sisäisestä maanpaosta seuranneesta elinkeinon menetyksestä johtuva köyhyys, suvun paineet, lapsiavioliitot, pakkotyö ja liikkeellä olevien kansanosien lainsuojan puuttuminen ovat lisäuhkia.

Somali Youth Cluster -nuorisojärjestön johtaja Muna Hassan Mohamed kuitenkin sanoo, että monet nuoret uskovat henkensä ihmissalakuljettajien käsiin ennen muuta kaksoiskansalaisuuden toivossa.

”Totta kai työttömyys ja turvattomuus ovat erittäin suuria ongelmia, mutta nuoria somaleja ajaa ihmiskauppiaiden kynsiin ennen muuta se, mitä minä kutsun passeiksi. Kun sanon passit, tarkoitan eurooppalaisia, amerikkalaisia, kanadalaisia tai australialaisia passeja. Koska jos sinulla on minkä tahansa näistä maista kansalaisuus, sinun on Somaliassa helpompi päästä kansanedustajaksi tai ministeriksi tai saada hyväpalkkainen työ. Useimmat kansanedustajat, ministerit, pääjohtajat ja muut avainhenkilöt ovat kaksoiskansalaisia”, Mohamed toteaa.

Sen lisäksi, että melkein kaikki hyvin palkatut työt Somalian hallituksen instituutioissa ovat menneet ulkomaisilla passeilla matkustaville somaleille, maassa toimivat kansainväliset järjestöt eivät anna paikallisille samoja mahdollisuuksia kuin kaksoiskansalaisille.

Mohamed sanoo, että kaksoiskansalaisille maksetaan kaksi kertaa enemmän kuin paikallisille.

Ihmiskauppa ihmiskauppaköyhyysnuorisosiirtolaisuusturismikonflikti Somalia Suomen IPS

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa, taustalla kukkia.

”Haluan jakaa oman tarinani rohkaistakseni ihmisiä” – Uusi kirja kertoo ihmiskaupan uhriksi joutuneen Itohan Okundayen selviytymisestä

Vain harva ihmiskaupan uhri pääsee irti prostituutiosta ja vielä harvempi puhuu kokemuksistaan ääneen. Yksi heistä on nigerialaissyntyinen, Suomeen päätynyt Itohan Okundaye, jonka tarina on nyt julkaistu toimittaja Kristiina Markkasen kirjoittamana kirjana. Okundayen tarina saattaa vaikuttaa ihmiskaupan uhrien asemaan Suomessa tulevaisuudessa.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.