Uutiset Ihmiskauppa

Toive eliitin joukkoon pääsemisestä saa monet somalialaisnuoret uskomaan henkensä ihmissalakuljettajien käsiin

Somalian hallituksessa istuu paljon ihmisiä, joilla on Somalian lisäksi myös jonkun länsimaan kansalaisuus. Haave paremmista tuloista saa monet nuoret uskomaan ihmiskauppiaiden vakuutteluja.
Mies puolilähikuvassa tietokoneen ääressä.
Ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan vastaisen toiminnan osaston osastopäällikkö Abdiwakii Abdullahi Mohamud huomauttaa, että Somalian rajojen vartioiminen on valtion nykyisillä resursseilla mahdotonta. Rantaviivaakin on yli 3 000 kilometriä. (Kuva: Shafi’i Mohyaddin Abokar / IPS)

(IPS) -- Somaliaa riivaavat samanaikaisesti koronapandemia, kuivuus, tulvat, terrorismi ja sen vastainen sota sekä kulkusirkat. Niiden sivuvaikutuksena ihmiskaupalle alttiiden ihmisten lukumäärä kasvaa.

Vuoden alusta lähtien kuivuus on ajanut yli 220 000 somalialaista sisäiseen maanpakoon. Maaliskuusta kesäkuuhun kestävän sateisen kauden aikana vettä tuli kaksi kertaa enemmän kuin tavallisesti.

Sateista seuranneet tulvat vaikuttivat (pdf) lähes miljoonan ihmisen elämään. Lisäksi maalis-huhtikuussa yli 50 000 ihmisen täytyi paeta kodeistaan, kun armeija aloitti operaation heidän kotiseudullaan ääri-islamistista al-Shabaab-ryhmää vastaan.

”Kun yhä useammat ihmiset ovat joutuneet lähtemään kotiseuduiltaan tulvien, kuivuuden tai konfliktien vuoksi, on oletettavaa, että jotkut heistä ovat taipuvaisia etsimään niin sanoakseni vehreämpiä laidunmaita. Heidän ennakoidaan altistuvan ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle”, Isaac Munyae sanoo.

Hän on kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Somalian-toimiston siirtolaisten suojelun ja avun ohjelmajohtaja.

”Monet somalialaiset salakuljetetaan rajojen yli eteläisiä ja pohjoisia reittejä Sudanin, Etelä-Sudanin ja Kenian kautta. Toisaalta on joitain somalialaisia ja paljon etiopialaisia, jotka matkaavat Jemeniin itäistä reittiä Somalian läpi. Myös he altistuvat hyväksikäytölle”, Munyae kertoo.

Lähes mahdottomat olosuhteet

Somaliaa vaivaavat pitkään jatkunut poliittinen epävarmuus ja ruokaturvan järkkyminen. Lisäksi maalla on Afrikan mantereen pisin rannikko, 3 333 kilometriä. Ihmiskaupalla ja -salakuljetuksella on maassa vuosikymmenien perinteet.

Hallitus sanoo kyllä tekevänsä kaikkensa kitkeäkseen ihmiskaupan, mutta olosuhteet ovat lähes mahdottomat.

”Somalialla on hyvin pitkä rannikko, emmekä me voi valvoa sitä koko pituudeltaan. Poliisin pikaveneet partioivat kaiken aikaa, mutta koko rannikon hallintaan tarvittaisiin paljon enemmän kapasiteettia kuin meillä nyt on”, osastopäällikkö Abdiwakii Abdullahi Mohamud ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan vastaisen toiminnan osastolta harmittelee.

Somalian ihmiskaupasta ei ole virallisia tilastoja, mutta Mohamudin mukaan hänen osastonsa on kolmen vuoden takaisen perustamisensa jälkeen estänyt tuhansien nuorten somalimiesten ja naisten kuljetuksen ulkomaille.

Hän kuitenkin huomauttaa, että entiset ihmiskaupan uhrit ovat alttiita joutumaan ihmiskauppiaiden kynsiin uudestaan.

Kaksoiskansalaisuus on pikatie eliittiin

Nuorten korkea työttömyys on tärkeä uhkatekijä. Sisäisestä maanpaosta seuranneesta elinkeinon menetyksestä johtuva köyhyys, suvun paineet, lapsiavioliitot, pakkotyö ja liikkeellä olevien kansanosien lainsuojan puuttuminen ovat lisäuhkia.

Somali Youth Cluster -nuorisojärjestön johtaja Muna Hassan Mohamed kuitenkin sanoo, että monet nuoret uskovat henkensä ihmissalakuljettajien käsiin ennen muuta kaksoiskansalaisuuden toivossa.

”Totta kai työttömyys ja turvattomuus ovat erittäin suuria ongelmia, mutta nuoria somaleja ajaa ihmiskauppiaiden kynsiin ennen muuta se, mitä minä kutsun passeiksi. Kun sanon passit, tarkoitan eurooppalaisia, amerikkalaisia, kanadalaisia tai australialaisia passeja. Koska jos sinulla on minkä tahansa näistä maista kansalaisuus, sinun on Somaliassa helpompi päästä kansanedustajaksi tai ministeriksi tai saada hyväpalkkainen työ. Useimmat kansanedustajat, ministerit, pääjohtajat ja muut avainhenkilöt ovat kaksoiskansalaisia”, Mohamed toteaa.

Sen lisäksi, että melkein kaikki hyvin palkatut työt Somalian hallituksen instituutioissa ovat menneet ulkomaisilla passeilla matkustaville somaleille, maassa toimivat kansainväliset järjestöt eivät anna paikallisille samoja mahdollisuuksia kuin kaksoiskansalaisille.

Mohamed sanoo, että kaksoiskansalaisille maksetaan kaksi kertaa enemmän kuin paikallisille.

Ihmiskauppa ihmiskauppaköyhyysnuorisosiirtolaisuusturismikonflikti Somalia Suomen IPS

Lue myös

Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Kaksi naista lähikuvassa

Luovat keinot auttavat Keski-Amerikan ihmiskaupan uhreja toipumaan

Järjestäytynyt rikollisuus kiihdyttää ihmiskauppaa Guatemalassa, Hondurasissa ja El Salvadorissa. Viranomaiset yrittävät tukea uhreja, mutta ne eivät pärjäisi ilman järjestöjä, jotka osaavat tarjota epäsovinnaisiakin tapoja toipumisen edistämiseksi. Esimerkiksi AS Mujeres tarjoaa perinteisen avun ohella myös aromaterapiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat