Uutiset

Tiedon vapaus on kimurantti asia YK:ssa

Median pääsyn YK:n tiedostoihin turvaava säädös on jäsenmaiden vitkastelun vuoksi odottanut hyväksymistään yli kymmenen vuotta.
YK tiedottaa päärakennuksen ulkopuolella sijaitsevassa kadunkulmassa New Yorkin 44. kadulla. (Kuva: Sriyantha Walpola / IPS)

(IPS) -- Vaikka avoin tiedonvälitys kuuluu YK:n perusperiaatteisiin, sen toteuttaminen järjestön sisällä on vaikeaa. Median pääsyn YK:n tiedostoihin turvaava säädös on jäsenmaiden vitkastelun vuoksi odottanut hyväksymistään yli kymmenen vuotta.

YK:n 193 jäsenvaltiosta lähes sata on hyväksynyt itselleen jonkinlaisen sananvapauslain. Ruotsi sai jo vuonna 1766 maailman liberaaleimman painovapauslain, jota puuhasivat pääasiassa suomalaiset. Aate on sittemmin lyönyt läpi kaikissa maanosissa, mutta YK:ssa se torjutaan yhä.

YK:n internetsivujen avaaminenkin herätti aikanaan sekä virkamiesten että valtioiden edustajien vastustusta. Heidän mielestään ei ollut viisasta "paljastaa kaikille, mitä täällä tapahtuu", kertoo YK:n viestinnästä viiden pääsihteerin aikana vastannut Samir Sanbat.

"Koska hankkeeseen ei herunut rahaa, jouduin muodostamaan tiimin vapaaehtoisista ja lainaamaan tietokoneet ulkopuolelta", hän jatkaa.

YK:ta seuraavat toimittajat törmäävät yhä tiedonkulun esteisiin. Vaikka järjestön työtä johtava sihteeristö vakuuttaa kannattavansa läpinäkyvyyttä, se jättää asian kuitenkin jäsenvaltioiden päätettäväksi.

"Avoin tiedotus tuskin menisi läpi yleiskokouksessa, eikä turvallisuusneuvostokaan ole yhteistyöhaluinen tiedon jakamisessa", Barbara Crossette arvioi. Hän johti aiemmin New York Timesin YK-toimitusta ja työskentelee nyt YK:ta seuraavalla PassBlue-sivustolla.

mediasananvapaustiedotusvälineettietoYK Suomen IPS

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Tyttöjä urheiluasuissa

Maailman yleisin ihmisoikeussopimus täyttää 30 vuotta – Järjestöt vaativat lisäponnisteluja lasten oikeuksien toteuttamiseksi

Lapsen oikeuksien sopimuksen olemassaolon aikana esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on vähentynyt 60 prosenttia. Samaan aikaan kehitys monilla alueilla on hidastunut, varoittavat lapsijärjestöt.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.