Uutiset

Teollisuusmaiden kerskakulutus vie kehitysmaiden kodit

Jopa 15 miljoonaa ihmistä häädetään vuosittain erilaisten kehityshankkeiden tieltä. Siemenpuu-säätiön tuoreen kirjan mukaan yksi syy on länsimaiden ylikulutus.
(Kuva: David Gilbert / Rainforest Action Network / cc 2.0)

Satoja batin sembilan -kansan jäseniä ajettiin poliisivoimin kodeistaan syksyllä 2011 Indonesian Jambin maakunnassa. Taustalla oli yli kymmenen vuotta kestänyt kiista öljypalmua viljelevän PT Asiatic Persiada -yhtiön kanssa. Yhtiön mukaan valtio on antanut maan hallintaoikeuden sille, väestö taas sanoo olleensa mailla pidempään kuin yhtiö.

Batin sembilan -kansan tarina löytyy suomalaisen Siemenpuu-säätiön tuoreesta kirjasta Sijoiltaan menneet – kulutuksen häätämä elämä. Sen mukaan erilaiset suurhankkeet, joissa rakennetaan kehityksen nimissä esimerkiksi kaivoksia, plantaaseja, voimaloita ja patoaltaita, ajavat vuosittain jopa 15 miljoonaa ihmistä kodeistaan.

"Esimerkiksi Kaakkois-Aasian maat esitetään helposti sellaisina, että ne ovat luonnonvaroiltaan rikkaita ja luonnonvarat on mahdollista ottaa haltuun. Samalla häivytetään sitä, että luonnonvarojen käyttö on jo kiinteä osa paikallisten elämää", totesi Siemenpuu-säätiön toiminnanjohtaja Mira Käkönen kirjan julkistamistilaisuudessa.

Kriisit lisäävät resurssikilpailua

Kehitysmaiden viljelysmaan, metsien, vesistöjen ja muiden resurssien haalinnasta on puhuttu jo useamman vuoden ajan. Ruuan hinnan nousu sekä biopolttoaineiden ja muiden raaka-aineiden tarve on saanut teollisuusmaat ja suursijoittajat kääntämään katseensa koskemattomina pidettyihin resursseihin, jotka usein sijaitsevat kehitysmaissa. Myös paikallisia eliittejä laajat luonnonvarat kiinnostavat.

Kirjan julkistustilaisuudessa puhuneen Transnational Institute -ajatushautomon tutkijan Jennifer Francon mukaan esimerkiksi liikenteen biopolttoaineita varten saatetaan tarvita vuoteen 2050 mennessä 110–650 miljoonaa hehtaaria maata.

Suurprojektien nimissä luvataan usein kehitystä ja työpaikkoja, mutta usein tuloksena on pakkohäätöjä, ympäristötuhoa tai huonosti palkattua työtä. Kehitysmaissa valtio omistaa maan usein muodollisesti, vaikka ihmiset – usein alkuperäiskansojen edustajia – olisivat asuneet niillä sukupolvien ajan.

Esimerkiksi batin sembiloiden tapauksessa ihmiset työskentelevät öljypalmuplantaaseilla, mutta ovat menettäneet perinteiset elinkeinonsa. Työolot ovat heikot.

"Me tarvitsemme rahaa ruokaan nyt, kun yhtiön on vienyt meiltä maan. Koska meidän vanhempien työpanos palmuviljelmillä kaksistaan ei riitä ruokarahan ansaitsemiseen, lastenkin on osallistuttava", kertoo kirjaan haastateltu nainen.

Suomalaisetkin syypäitä

Usein etenkin Afrikan maiden haalinnasta syytetään Lähi-idän maita ja Kiinaa, mutta puhtaasta omatunnosta eivät voi nauttia edes suomalaiset. Julkistustilaisuudessa puhuneen, Brasilian maanomistuskiistoja tutkineen Markus Krögerin mukaan esimerkiksi suomalaisyritysten eukalyptusviljelmät vaikuttavat kielteisesti ympäristöön. Myös ruokaan liittyvä maan haalinta liittyy Suomeen.

"Brasiliasta tuodaan Suomeen paljon soijaa lihantuotantoa varten. Alueet, joilta soijapapua tuodaan, ovat usein anastettuja. Suomalaisten pitäisi olla tästä yhteydestä tietoisempia", hän totesi.

Voiko suurhankkeista sitten seurata koskaan mitään hyvää? Eivätkö ne parhaassa tapauksessa voi luoda työpaikkoja ja nostaa ihmisiä köyhyydestä? Tutkija Jennifer Francon mukaan pelkkä suuruus ei välttämättä teekään hankkeista huonoa asiaa.

"Mutta jos hankkeissa yhdistyvät laajuus, teollisuusluonteisuus, fossiiliset polttoaineet ja monokulttuuri, se on sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vahingollinen tie. Siitä yhdistelmästä ei ole mahdollista tehdä kestävää", hän painottaa.

Siemenpuun kirjan mukaan yksi ratkaisu on se, että kulutusta yksinkertaisesti vähennetään. Sen voi tehdä tavallinenkin ihminen esimerkiksi perustamalla luomuruokapiirin tai viljelemällä osan ruuastaan itse.

alkuperäiskansatkehitystalous Siemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Ihmisiä mielenosoituskyltit käsissä.

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin

Ugandan tiukan homovastainen lainsäädäntö sai paljon huomiota vuonna 2014. Perustuslakituomioistuin kumosi lain, mutta nyt maassa on menossa läpi uusi lakimuutos.
Lähikuva rokotteen antamisesta käsivarteen.

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa

Matalan tulotason maat ovat saaneet 0,3 prosenttia koronarokotteista. Rikkaat maat ovat vastustaneet rokotepatenteista luopumista, mutta Yhdysvaltain yllättävä mielenmuutos voi muuttaa tilanteen.
Nainen piirtämässä ylhäältä takaapäin kuvattuna, piirroksessa lukee Stop Violence Against Girls.

Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia

Kuudessa Etelä-Aasian maassa tehdyn raportin mukaan kaikissa maissa lakien tarjoama suoja seksuaalista väkivaltaa vastaan on puutteellinen. Monissa maissa tapaukset sovitaan oikeussalin ulkopuolella eivätkä uhrit saa oikeutta.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.

Tuoreimmat

Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”

Luetuimmat

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan
Angolasta tuli hiljattain 22:s homouden sallinut Afrikan maa, mutta ruohonjuuritasolla se ei vielä näy – Litilson, 25, kuoli pahoinpitelyn uhrina
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”