Uutiset

Teollisuusmaiden kerskakulutus vie kehitysmaiden kodit

Jopa 15 miljoonaa ihmistä häädetään vuosittain erilaisten kehityshankkeiden tieltä. Siemenpuu-säätiön tuoreen kirjan mukaan yksi syy on länsimaiden ylikulutus.
(Kuva: David Gilbert / Rainforest Action Network / cc 2.0)

Satoja batin sembilan -kansan jäseniä ajettiin poliisivoimin kodeistaan syksyllä 2011 Indonesian Jambin maakunnassa. Taustalla oli yli kymmenen vuotta kestänyt kiista öljypalmua viljelevän PT Asiatic Persiada -yhtiön kanssa. Yhtiön mukaan valtio on antanut maan hallintaoikeuden sille, väestö taas sanoo olleensa mailla pidempään kuin yhtiö.

Batin sembilan -kansan tarina löytyy suomalaisen Siemenpuu-säätiön tuoreesta kirjasta Sijoiltaan menneet – kulutuksen häätämä elämä. Sen mukaan erilaiset suurhankkeet, joissa rakennetaan kehityksen nimissä esimerkiksi kaivoksia, plantaaseja, voimaloita ja patoaltaita, ajavat vuosittain jopa 15 miljoonaa ihmistä kodeistaan.

"Esimerkiksi Kaakkois-Aasian maat esitetään helposti sellaisina, että ne ovat luonnonvaroiltaan rikkaita ja luonnonvarat on mahdollista ottaa haltuun. Samalla häivytetään sitä, että luonnonvarojen käyttö on jo kiinteä osa paikallisten elämää", totesi Siemenpuu-säätiön toiminnanjohtaja Mira Käkönen kirjan julkistamistilaisuudessa.

Kriisit lisäävät resurssikilpailua

Kehitysmaiden viljelysmaan, metsien, vesistöjen ja muiden resurssien haalinnasta on puhuttu jo useamman vuoden ajan. Ruuan hinnan nousu sekä biopolttoaineiden ja muiden raaka-aineiden tarve on saanut teollisuusmaat ja suursijoittajat kääntämään katseensa koskemattomina pidettyihin resursseihin, jotka usein sijaitsevat kehitysmaissa. Myös paikallisia eliittejä laajat luonnonvarat kiinnostavat.

Kirjan julkistustilaisuudessa puhuneen Transnational Institute -ajatushautomon tutkijan Jennifer Francon mukaan esimerkiksi liikenteen biopolttoaineita varten saatetaan tarvita vuoteen 2050 mennessä 110–650 miljoonaa hehtaaria maata.

Suurprojektien nimissä luvataan usein kehitystä ja työpaikkoja, mutta usein tuloksena on pakkohäätöjä, ympäristötuhoa tai huonosti palkattua työtä. Kehitysmaissa valtio omistaa maan usein muodollisesti, vaikka ihmiset – usein alkuperäiskansojen edustajia – olisivat asuneet niillä sukupolvien ajan.

Esimerkiksi batin sembiloiden tapauksessa ihmiset työskentelevät öljypalmuplantaaseilla, mutta ovat menettäneet perinteiset elinkeinonsa. Työolot ovat heikot.

"Me tarvitsemme rahaa ruokaan nyt, kun yhtiön on vienyt meiltä maan. Koska meidän vanhempien työpanos palmuviljelmillä kaksistaan ei riitä ruokarahan ansaitsemiseen, lastenkin on osallistuttava", kertoo kirjaan haastateltu nainen.

Suomalaisetkin syypäitä

Usein etenkin Afrikan maiden haalinnasta syytetään Lähi-idän maita ja Kiinaa, mutta puhtaasta omatunnosta eivät voi nauttia edes suomalaiset. Julkistustilaisuudessa puhuneen, Brasilian maanomistuskiistoja tutkineen Markus Krögerin mukaan esimerkiksi suomalaisyritysten eukalyptusviljelmät vaikuttavat kielteisesti ympäristöön. Myös ruokaan liittyvä maan haalinta liittyy Suomeen.

"Brasiliasta tuodaan Suomeen paljon soijaa lihantuotantoa varten. Alueet, joilta soijapapua tuodaan, ovat usein anastettuja. Suomalaisten pitäisi olla tästä yhteydestä tietoisempia", hän totesi.

Voiko suurhankkeista sitten seurata koskaan mitään hyvää? Eivätkö ne parhaassa tapauksessa voi luoda työpaikkoja ja nostaa ihmisiä köyhyydestä? Tutkija Jennifer Francon mukaan pelkkä suuruus ei välttämättä teekään hankkeista huonoa asiaa.

"Mutta jos hankkeissa yhdistyvät laajuus, teollisuusluonteisuus, fossiiliset polttoaineet ja monokulttuuri, se on sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vahingollinen tie. Siitä yhdistelmästä ei ole mahdollista tehdä kestävää", hän painottaa.

Siemenpuun kirjan mukaan yksi ratkaisu on se, että kulutusta yksinkertaisesti vähennetään. Sen voi tehdä tavallinenkin ihminen esimerkiksi perustamalla luomuruokapiirin tai viljelemällä osan ruuastaan itse.

alkuperäiskansatkehitystalous Siemenpuu-säätiö

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset