Uutiset Ympäristö

Teollisuus ja laivaliikenne saastuttavat maailman suurinta mangrovemetsää

Saasteet pilaavat Bangladeshin Sundarbansissa sijaitsevaa mangrovemetsää, joka on lukuisien lajien koti. Arvostelijoiden mukaan poliitikot tukevat liikemiehiä, joita kiinnostaa vain teollisuuslaitosten pystyttäminen halvalle maalle.
Puoliksi uponnut laiva vedessä
Uponnutta laivaa pelastettiin viime vuonna Sundarbansin mangrovealueella Bangladeshissa. (Kuva: Naimul Haq / IPS)

(IPS) -- Maailman suurin magrovemetsä Bangladeshin Sundarbansissa on yhä vilkkaamman laivaliikenteen ja teollisuusrakentamisen kohteena. Myrkylliset saasteet uhkaavat ainutlaatuista luontoa, joka on bengalintiikerin ja lukuisien muiden lajien koti.

Bengalinlahden rannikolla sijaitsevan Sundarbansin metsät kattavat noin 10 000 neliökilometriä, josta reilu puolet sijaitsee Intian ja loput Bangladeshin puolella.  Mangrove on tärkeä puskuri ilmastonmuutoksen kiihdyttämien myrskyjen ja tulevien vaikutusten torjunnassa.

Alueella elää suuri lajikirjo kasveja ja eläimiä, joista uhanalaisimpiin kuuluvat iravadindelfiini ja bengalintiikeri. Lintuja on havaittu 260 lajia. Alueen ainutlaatuinen luonto kuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, mutta sen suojelua on vaarannettu ja laiminlyöty monin tavoin.

Alueella risteilee vilkkaita rahtilaivareittejä eikä onnettomuuksilta ole vältytty. Bangladeshin Monglan satamaviranomaisten mukaan vesiliikenne Sundarbansin lukuisilla jokireiteillä on kasvanut 236 prosenttia seitsemässä vuodessa. Se merkitsee runsaita saastemääriä silloinkin, kun onnettomuuksilta vältytään.

Neljä isoa laivaturmaa

Tähän asti pahin turma koettiin joulukuussa 2014, kun konttialus ja öljytankkeri törmäsivät sumussa. Shelajokeen valui yli 350 000 litraa raakaöljyä.

Toukokuussa 2017 lannoitteita kuljettanut rahtialus upposi 500 tonnin lastinsa kanssa Bholajokeen. Samankokoista hiililastia rahdannut laiva vajosi lokakuussa matalaan Pashurjokeen. Tuorein turma sattui hiililaivalle huhtikuussa. Sukeltajat ovat paikallistaneet aluksen, mutta sitä ei ole saatu nostettua pohjasta.

Onnettomuuksien seurauksena vesistöihin on päätynyt lukemattomia metalleja ja muita myrkyllisiä yhdisteitä.  Ne tappavat planktonia, joka on olennainen osa alueen ravintoketjua.

Ympäristöjärjestöjä suututtaa luonnonsuojelulakien noudattamisen lepsu valvonta. Arvostelijoiden mukaan poliitikot tukevat liikemiehiä, joita kiinnostaa vain teollisuuslaitosten pystyttäminen halvalle maalle metsien ympärillä.

Kiistaa päästöistä

Kun laivoista pääsee myrkkyjä vesistöihin, Bangladeshin hallituksella on tapana vakuutella, että ympäristöväen pelkäämät rikki- ja elohopeapäästöt ovat turvallisella tasolla.

”On häpeällistä, että hallitus vahvistaa laivanvarustajien epärehelliset lausunnot. Se kyseenalaistaa viranomaisten pätevyyden”, ympäristöjärjestö Poribesh Andolonin sihteeri Sharif Jamil sanoo.

Hän valittaa, että raskasmetallit aiheuttavat peruuttamatonta tuhoa herkässä ympäristössä eikä ympäristöministeriö tee mitään.

Khulnan yliopiston ympäristötieteen professori Abdullah Harun on tutkinut öljyvuodon vaikutuksia mangrovemetsässä. Hänen mukaansa vesinäytteistä sekä kuolleista kasveista ja eläimistä on löydetty korkeita myrkkypitoisuuksia. ”Hälyttävintä on planktonin häviäminen.”

Hiilivoimala tulossa

Öljy teki mangrovepuiden siemenistä itämiskyvyttömiä 350 neliökilometrin alueella. Öljypäästön pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät muun muassa kalakantojen heikkenemisenä, Harun varoittaa.

Onnettomuuksien jälkeen viranomaisilla on tapana kieltää rahtiliikenne Sundarbansin kapeilla väylillä, mutta kielto puretaan nopeasti.

Ympäristöliike on huolissaan myös Sundarbansin ympäristön nopeasta teollistumisesta. Kymmenen kilometrin säteellä siitä toimii jo 190 teollista tai kaupallista laitosta. Rampaliin 14 kilometrin päähän metsästä kaavaillaan 1,3 gigawatin hiilivoimalaa. Hanketta vastaan järjestettiin hiljan mielenosoitusmarssi.

”Ennen hiilivoimalan rakentamista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, jotta ei toistettaisi vanhoja virheitä”, ympäristötieteen emeritusprofessori Ainun Nishat vaati.

Ympäristö ympäristömetsätsaastuminensuojelu Bangladesh Suomen IPS

Lue myös

Satelliittikuvaa Brasilian Amazonin metsäpaloista elokuulta 2019.

Raportti: Sademetsän tuhoaminen kiihtyy Amazonin suojelualueilla

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vieraili viidellä suojelulla alueella Brasilian Amazonissa. Laiton maiden takavarikointi on kasvussa kaikissa, sen tänään julkaisema raportti paljastaa.
Saastepilven sumentamia rakennuksia Delhissä Intiassa

Ilmansaasteet piinaavat delhiläisiä – ”Menneet ovat ne päivät, jolloin täällä oli vihreää ja puhdasta”

Intian New Delhin ilmansaasteiden määrä on viime aikoina kivunnut lähelle hengenvaarallista. Suurin syypää ovat miljoonat autot, mutta ongelmia aiheuttavat myös monet muut tekijät kulotuksesta liian lyhyisiin savupiippuihin asti. Eläkkeellä oleva opettaja Sanjeev Sharma aikoo muuttaa kaupungista pois.
Joukko miehiä veneessä joella

Kalastajat elvyttävät delfiinikantoja Bangladeshissa – ”Delfiinien suojelu on myös kalastuksen suojelua”

Sundarbansin mangrovemetsän joissa ja kanavissa elää uhanalaisia delfiinejä, jotka sotkeutuvat helposti kalastajien verkkoihin. Nyt suojelutiimit valistavat kalastajia, jotta nämä eivät heittäisi verkkojaan suojelualueiden vesiin. Se on saanut delfiinien määrän nousuun.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta

Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma

Suomalaiset maahanmuuttajavanhempien lapset elävät usein kahdessa hyvin erilaisessa kulttuurissa. Moni onnistuu yhdistämään kummankin maailman parhaat puolet, mutta yhteiskunta ei sitä aina ymmärrä. “Jotkut ihmiset määrittelevät minut asettamalla minut kulttuuriin, joka on tuntematon itsellenikin”, sanoo Amina Mohamed.
Hiekkarannalle istutettuja kasvintaimia ja merta

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta

YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Uuden-Seelannin olisi pitänyt huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset, kun se päätti karkottaa kiribatilaisen Ioane Teitiotan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kyseessä on tärkeä ennakkopäätös.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla Helsingin Kansalaistori

Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”

Intian hindunationalistinen hallitus on aikeissa ottaa käyttöön uuden kansalaisuuslain, joka on johtanut protesteihin ympäri maailman. Kansalaisaktivisti Vishnu Vardhani järjesti mielenosoituksen Helsingissä ja pohtii nyt, voiko enää opettaa joogaa länsimaalaisille.
YK:n Länsi-Afrikan ja Sahelin toimiston johtaja  kirjoituspöydän takana

Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista

Osa asiantuntijoista uskoo, että Yhdysvaltain sotilaallinen vetäytyminen Länsi-Afrikan maista lisäisi terrorismin uhkaa. Osa taas on sitä mieltä, ettei vaikutus olisi kovinkaan merkittävä, sillä tähän mennessä sotilaat eivät ole saavuttaneet paikallisten luottamusta ja ovat jopa kärjistäneet kriisejä.
Eu:n lippuja suuren rakennuksen edustalla

EU:n kumppanuusneuvottelut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden kanssa etenevät hitaasti – Komissaari Jutta Urpilaiselta vaaditaan nyt diplomaattista taitoa

EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen (sd) pitäisi saada päätökseen kumppanuusneuvottelut, joita käydään unionin sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueen maiden välillä. Tehtävä on vaikea, sillä osapuolten intressit ovat hyvin erilaiset.

Tuoreimmat

Merkittävä YK-linjaus: Ilmastokriisin takia turvaa hakeneiden karkottaminen voi rikkoa keskeistä ihmisoikeussopimusta
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Yhdysvallat harkitsee vetäytymistä Länsi-Afrikasta – Asiantuntijat erimielisinä seurauksista
Ennusteet toteutuvat: Ennenäkemättömät 45 miljoonaa ihmistä eteläisessä Afrikassa on vakavassa ruokapulassa
Ammattitaitoa vähätellään, haastateltavat ahdistelevat – Kaksi toimittajaa kertoo, millaisia ongelmia naistoimittajat kohtaavat Meksikossa
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit
Tasapainoilu kahden kulttuurin välillä ei ole aina helppoa – Amina Mohamed on suomensomalialainen, ja monelle ulkopuoliselle se on ongelma
Miten nälkämaa-Suomesta tuli hyvinvointivaltio – Ja olisiko siitä esimerkiksi nykyisille kehitysmaille?
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Johtavat järjestöt boikotoivat G20-kokouksen järjestöfoorumia, jota johtaa tänä vuonna Saudi-Arabia – ”Farssimainen maineenpuhdistusyritys”

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lapsiavioliitoista päästään nykymenolla eroon vasta vajaan sadan vuoden päästä – Toisen asteen koulutus olisi tehokas lääke
Tutkimus: Ilmastonmuutos iskee rankimmin naisiin – Selviytymiskeinotkin lisäävät naisten taakkaa
Keski-Aasian jäätiköt sulavat, ja sen on huomannut myös maanviljelijä Kylych Bekeshov – Kirgisiassa harva voi kuitenkaan varautua ilmastonmuutokseen
Yli puolet apua tarvitsevista elää vain kymmenessä maassa – Järjestö listasi vuoden pahimmat humanitaariset kriisit
Helsinkiläinen Vishnu Vardhani ryhtyi toimeen kuultuaan Intian kansalaisuuslaista, joka uhkaa tehdä muslimeista kotimaattomia – ”En halua osallistua hallituksen brändityöhön”
Työttömyyttä on pidetty yhtenä syynä arabikevään mielenosoituksiin – Tuoreen tutkimuksen mukaan merkitystä on liioiteltu
Ilmastonmuutos ruokkii Boko Haramia Nigeriassa – Kuivuuden yleistyessä kiusaus liittyä ääriliikkeeseen kasvaa
Australian palot kasvattavat painetta muuttaa maan ilmastopolitiikkaa – ”Metsillä kestää vuosikymmeniä toipua”
YK huolissaan Kolumbiassa tapettujen ihmisoikeusaktivistien määrästä – Rauhansopimus loi tyhjiön, jonka täyttävät rikollisjengit