Uutiset Ympäristö

Teollisuus ja laivaliikenne saastuttavat maailman suurinta mangrovemetsää

Saasteet pilaavat Bangladeshin Sundarbansissa sijaitsevaa mangrovemetsää, joka on lukuisien lajien koti. Arvostelijoiden mukaan poliitikot tukevat liikemiehiä, joita kiinnostaa vain teollisuuslaitosten pystyttäminen halvalle maalle.
Puoliksi uponnut laiva vedessä
Uponnutta laivaa pelastettiin viime vuonna Sundarbansin mangrovealueella Bangladeshissa. (Kuva: Naimul Haq / IPS)

(IPS) -- Maailman suurin magrovemetsä Bangladeshin Sundarbansissa on yhä vilkkaamman laivaliikenteen ja teollisuusrakentamisen kohteena. Myrkylliset saasteet uhkaavat ainutlaatuista luontoa, joka on bengalintiikerin ja lukuisien muiden lajien koti.

Bengalinlahden rannikolla sijaitsevan Sundarbansin metsät kattavat noin 10 000 neliökilometriä, josta reilu puolet sijaitsee Intian ja loput Bangladeshin puolella.  Mangrove on tärkeä puskuri ilmastonmuutoksen kiihdyttämien myrskyjen ja tulevien vaikutusten torjunnassa.

Alueella elää suuri lajikirjo kasveja ja eläimiä, joista uhanalaisimpiin kuuluvat iravadindelfiini ja bengalintiikeri. Lintuja on havaittu 260 lajia. Alueen ainutlaatuinen luonto kuluu Unescon maailmanperintökohteisiin, mutta sen suojelua on vaarannettu ja laiminlyöty monin tavoin.

Alueella risteilee vilkkaita rahtilaivareittejä eikä onnettomuuksilta ole vältytty. Bangladeshin Monglan satamaviranomaisten mukaan vesiliikenne Sundarbansin lukuisilla jokireiteillä on kasvanut 236 prosenttia seitsemässä vuodessa. Se merkitsee runsaita saastemääriä silloinkin, kun onnettomuuksilta vältytään.

Neljä isoa laivaturmaa

Tähän asti pahin turma koettiin joulukuussa 2014, kun konttialus ja öljytankkeri törmäsivät sumussa. Shelajokeen valui yli 350 000 litraa raakaöljyä.

Toukokuussa 2017 lannoitteita kuljettanut rahtialus upposi 500 tonnin lastinsa kanssa Bholajokeen. Samankokoista hiililastia rahdannut laiva vajosi lokakuussa matalaan Pashurjokeen. Tuorein turma sattui hiililaivalle huhtikuussa. Sukeltajat ovat paikallistaneet aluksen, mutta sitä ei ole saatu nostettua pohjasta.

Onnettomuuksien seurauksena vesistöihin on päätynyt lukemattomia metalleja ja muita myrkyllisiä yhdisteitä.  Ne tappavat planktonia, joka on olennainen osa alueen ravintoketjua.

Ympäristöjärjestöjä suututtaa luonnonsuojelulakien noudattamisen lepsu valvonta. Arvostelijoiden mukaan poliitikot tukevat liikemiehiä, joita kiinnostaa vain teollisuuslaitosten pystyttäminen halvalle maalle metsien ympärillä.

Kiistaa päästöistä

Kun laivoista pääsee myrkkyjä vesistöihin, Bangladeshin hallituksella on tapana vakuutella, että ympäristöväen pelkäämät rikki- ja elohopeapäästöt ovat turvallisella tasolla.

”On häpeällistä, että hallitus vahvistaa laivanvarustajien epärehelliset lausunnot. Se kyseenalaistaa viranomaisten pätevyyden”, ympäristöjärjestö Poribesh Andolonin sihteeri Sharif Jamil sanoo.

Hän valittaa, että raskasmetallit aiheuttavat peruuttamatonta tuhoa herkässä ympäristössä eikä ympäristöministeriö tee mitään.

Khulnan yliopiston ympäristötieteen professori Abdullah Harun on tutkinut öljyvuodon vaikutuksia mangrovemetsässä. Hänen mukaansa vesinäytteistä sekä kuolleista kasveista ja eläimistä on löydetty korkeita myrkkypitoisuuksia. ”Hälyttävintä on planktonin häviäminen.”

Hiilivoimala tulossa

Öljy teki mangrovepuiden siemenistä itämiskyvyttömiä 350 neliökilometrin alueella. Öljypäästön pitkäaikaiset vaikutukset näkyvät muun muassa kalakantojen heikkenemisenä, Harun varoittaa.

Onnettomuuksien jälkeen viranomaisilla on tapana kieltää rahtiliikenne Sundarbansin kapeilla väylillä, mutta kielto puretaan nopeasti.

Ympäristöliike on huolissaan myös Sundarbansin ympäristön nopeasta teollistumisesta. Kymmenen kilometrin säteellä siitä toimii jo 190 teollista tai kaupallista laitosta. Rampaliin 14 kilometrin päähän metsästä kaavaillaan 1,3 gigawatin hiilivoimalaa. Hanketta vastaan järjestettiin hiljan mielenosoitusmarssi.

”Ennen hiilivoimalan rakentamista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, jotta ei toistettaisi vanhoja virheitä”, ympäristötieteen emeritusprofessori Ainun Nishat vaati.

Ympäristö ympäristömetsätsaastuminensuojelu Bangladesh Suomen IPS

Lue myös

Vedenalainen kuva Isosta valliriutasta

Australiassa halutaan pelastaa Iso valliriutta tekemällä siitä maan kansalainen

Ilmastonmuutos ja saasteet uhkaavat Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaa valliriuttaa. Some-yhtiön mukaan kansalaisuus takaisi sille oikeuden elämään.
Mehiläinen keltaisessa kukassa

Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana

Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on julkaissut historiallisen laajan katsauksen maapallon monimuotoisuuden tilasta. Sen mukaan ihmisen toiminta ihmisen toiminta on muokannut merkittävästi kolmea neljäsosaa maapinta-alasta ja noin kahta kolmasosaa meriympäristöstä. Seuraukset voivat olla tuhoisat.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.