Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Tehomaatalous kuristaa perheviljelmiä Argentiinassa

Argentiinassa on noin 250 000 perhetilaa, ja niillä on tärkeä rooli maan ruuantuotannossa. Viime vuosina maassa on suosittu tehomaataloutta, mutta pientiloja on alkanut kiinnostaa luomuviljely.
Vehnäntähkiä
Maatalous tuottaa viidenneksen kansantuotteesta 45 miljoonan asukkaan Argentiinassa. (Kuva: Jésus Dehesa / CC BY-ND 2.0)

(IPS) -- Geenimuuntelu ja runsas kemikaalien käyttö ovat hallinneet Argentiinan maataloutta viime vuosikymmenet. Pientilat kuitenkin tuottavat yhä suuren osan syötävästä, ja niitä on alkanut kiinnostaa luomuviljely.

Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.

Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.

Muuntogeeniseen viljelyyn on yhdistynyt raskas lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Se lisääntyi 850 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2012, jolta viimeisin tilasto on saatavilla.

Kemikaaleihin turvautuvat myös monet pienviljelijät esimerkiksi Buenos Airesin ympäristön hedelmätarhoilla.

Soija ja maissi jylläävät

Maatalous tuottaa viidenneksen kansantuotteesta 45 miljoonan asukkaan Argentiinassa. Kolmannes maan vientituloista kertyi viime vuoden ensipuoliskolla yksistään soijasta ja maissista.

Perheviljelmillä on kuitenkin edelleen tärkeä rooli ruuantuotannossa. Vuoden 2002 laskennan mukaan perhetiloja oli 250 000. Ne tuottivat 40 prosenttia Argentiinassa syödyistä vihanneksista ja työllistivät viisi miljoonaa henkeä eli yli kymmenesosan väestöstä.

”Meillä on nollatoleranssi tuholaismyrkyille ja pomoille”, sanoo Leandro Ladrú, joka myy vaimonsa Malena Vecellion kanssa itse kasvatettuja luomuvihanneksia Chacaritan sosiaalisen talouden markkinoilla Buenos Airesissa.

”Kotiseudullamme useimmat pienviljelijät kulkevat selässään reppu, josta he ruiskuttavat kemikaaleja vihanneksiinsa. Me annamme kasvien kasvaa omaan tahtiinsa”, Ladrú selittää. Parilla on puolen hehtaarin palsta köyhällä Florencio Varelan alueella 30 kilometriä pääkaupungista etelään.

He aloittivat vihannesten myynnin pääkaupungissa nelisen vuotta sitten ja kulkivat aluksi junalla tuotteet selkärepussa. Hankittuaan auton he ovat ottaneet myyntiin myös naapureidensa luomutuotteita.

Vuokraviljelijä on heikoilla

Ladrú muistuttaa, että pienviljelijä on usein vuokralla. ”Hän luovuttaa tuotteensa maanomistajalle ja saa puolet tämän myyntituloista.”

”Ongelmat alkavat, kun isäntä ei saa vihanneksia kaupaksi. Hän syöttää ne sioilleen, ja vuokralainen jää puille paljaille”, Ladrú jatkaa.

Pienviljelijöiden pääongelmia ovat pula maasta ja vaikeudet lainansaannissa. Tilannetta helpottamaan säädettiin vuoden 2014 lopulla laki, joka määräsi valtion maita luovutettaviksi pienviljelijöille ja alkuperäiskansojen jäsenille. Lakia ei koskaan pantu täytäntöön.

Joulukuussa 2015 valtaan tullut presidentti Mauricio Macrin keskusta-oikestolainen hallitus suosii tehomaataloutta ja leikkaa perheviljelmien tukia, YK:n oikeus ruokaan -erikoisraportoija Hilal Elver havaitsi syyskuisella vierailullaan.

Hän kehotti hallitusta etsimään tasapainoa teho- ja perheviljelyn välille, ”koska se on ainoa keino turvata kestävä ja oikeudenmukainen ratkaisu Argentiinan asukkaille.”

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokayhtiötympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Taivaalla lentävä robottilennokki

Droonit auttavat tansanialaisia pienviljelijöitä saamaan rahoitusta

Tansanialaisilla maanviljelijöillä on vaikeuksia saada pankkilainaa, koska heiltä puuttuvat tarvittavat vakuudet, kuten paperit maanomistuksesta. It-yrittäjä Rose Funja keksi ratkaisuksi paikkatietojärjestelmän, johon robottilennokit keräävät tietoja.
Mies leikkaa metsässä veitsellä kaakaopuun hedelmää

Belizessä elvytetään tuhoutunutta metsää peltometsäviljelyllä – ”Uudistuksiin taivutaan helpommin, kun ilmastonmuutos tuntuu jokaisen elämässä”

Belizessä aloitettu ympäristöhanke tuo elannon tuhansille ja auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Kulottamisen lopettamisen jälkeen villieläimet ovat palaamassa alueelle, mikä on herättänyt haaveita myös ekomatkailusta.
Maanviljelijöitä pellolla Ghanassa

Ghana tukee pienviljelijöitä ruuantuotannon turvaamiseksi

Ruuantuotannon lisääminen on kohtalonkysymys Ghanassa, jonka lähes 30-miljoonainen väestö kasvaa 2,5 prosentin vuosivauhtia. Maanviljelijöitä tuetaan muun muassa korvaamalla lannoite- ja siemenkuluja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko nuoria aurinkopaneelilla varustetun koulun edustalla

Suomalaisille kesämökeille tarkoitettu aurinkovoimala sähköistää ammattikoulua Ugandassa – Aurinkoenergian potentiaali on valtava, mutta esteenä on hinta

Aurinko paistaa Ugandassa ympäri vuoden kuin Suomessa kesällä, mutta silti yli 80 prosenttia maaseudun asukkaista elää ilman sähköä. Suomalainen keksijä Janne Käpylehto opetti kolmessa päivässä ammattikoululaisille, miten asentaa aurinkovoimala. Kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa.
Sateenkaaren värisiä ilmapalloja

Keniassa odotettiin tänään korkeimman oikeuden päätöstä, joka olisi ollut tärkeä koko Afrikan seksuaalivähemmistöille, mutta toisin kävi

Kenian korkeimman oikeuden piti päättää tänään, kumoaako se lain, joka kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Päätöstä kuitenkin lykättiin keväälle. ”Olisi vähättelyä sanoa, että olemme pettyneitä”, sanoo muutosta ajanut ihmisoikeusjärjestö.
Käsi pitelee tyhjää alumiinikulhoa

Haitissa on krooninen ruokakriisi, mutta media kertoo siitä vain harvoin – Avustusjärjestö listasi maailman unohdetuimmat kriisit

Mediahuomio auttaa keräämään apua katastrofien uhreille, mutta kilpailu median kiinnostuksesta on kova. Avustusjärjestö Care International on julkaissut kolmatta kertaa listan maailman aliraportoiduimmista kriiseistä, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.
Lehmä

Tutkimus: Keinoliha ei välttämättä olekaan ilmastoystävällisin vaihtoehto karjankasvatukselle

Maailmalla on viime vuosina intoiltu laboratoriossa kasvatetusta lihasta. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epäselvää, mitkä sen ilmastovaikutukset tulevat olemaan.