Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Tehomaatalous kuristaa perheviljelmiä Argentiinassa

Argentiinassa on noin 250 000 perhetilaa, ja niillä on tärkeä rooli maan ruuantuotannossa. Viime vuosina maassa on suosittu tehomaataloutta, mutta pientiloja on alkanut kiinnostaa luomuviljely.
Vehnäntähkiä
Maatalous tuottaa viidenneksen kansantuotteesta 45 miljoonan asukkaan Argentiinassa. (Kuva: Jésus Dehesa / CC BY-ND 2.0)

(IPS) -- Geenimuuntelu ja runsas kemikaalien käyttö ovat hallinneet Argentiinan maataloutta viime vuosikymmenet. Pientilat kuitenkin tuottavat yhä suuren osan syötävästä, ja niitä on alkanut kiinnostaa luomuviljely.

Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.

Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.

Muuntogeeniseen viljelyyn on yhdistynyt raskas lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Se lisääntyi 850 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2012, jolta viimeisin tilasto on saatavilla.

Kemikaaleihin turvautuvat myös monet pienviljelijät esimerkiksi Buenos Airesin ympäristön hedelmätarhoilla.

Soija ja maissi jylläävät

Maatalous tuottaa viidenneksen kansantuotteesta 45 miljoonan asukkaan Argentiinassa. Kolmannes maan vientituloista kertyi viime vuoden ensipuoliskolla yksistään soijasta ja maissista.

Perheviljelmillä on kuitenkin edelleen tärkeä rooli ruuantuotannossa. Vuoden 2002 laskennan mukaan perhetiloja oli 250 000. Ne tuottivat 40 prosenttia Argentiinassa syödyistä vihanneksista ja työllistivät viisi miljoonaa henkeä eli yli kymmenesosan väestöstä.

”Meillä on nollatoleranssi tuholaismyrkyille ja pomoille”, sanoo Leandro Ladrú, joka myy vaimonsa Malena Vecellion kanssa itse kasvatettuja luomuvihanneksia Chacaritan sosiaalisen talouden markkinoilla Buenos Airesissa.

”Kotiseudullamme useimmat pienviljelijät kulkevat selässään reppu, josta he ruiskuttavat kemikaaleja vihanneksiinsa. Me annamme kasvien kasvaa omaan tahtiinsa”, Ladrú selittää. Parilla on puolen hehtaarin palsta köyhällä Florencio Varelan alueella 30 kilometriä pääkaupungista etelään.

He aloittivat vihannesten myynnin pääkaupungissa nelisen vuotta sitten ja kulkivat aluksi junalla tuotteet selkärepussa. Hankittuaan auton he ovat ottaneet myyntiin myös naapureidensa luomutuotteita.

Vuokraviljelijä on heikoilla

Ladrú muistuttaa, että pienviljelijä on usein vuokralla. ”Hän luovuttaa tuotteensa maanomistajalle ja saa puolet tämän myyntituloista.”

”Ongelmat alkavat, kun isäntä ei saa vihanneksia kaupaksi. Hän syöttää ne sioilleen, ja vuokralainen jää puille paljaille”, Ladrú jatkaa.

Pienviljelijöiden pääongelmia ovat pula maasta ja vaikeudet lainansaannissa. Tilannetta helpottamaan säädettiin vuoden 2014 lopulla laki, joka määräsi valtion maita luovutettaviksi pienviljelijöille ja alkuperäiskansojen jäsenille. Lakia ei koskaan pantu täytäntöön.

Joulukuussa 2015 valtaan tullut presidentti Mauricio Macrin keskusta-oikestolainen hallitus suosii tehomaataloutta ja leikkaa perheviljelmien tukia, YK:n oikeus ruokaan -erikoisraportoija Hilal Elver havaitsi syyskuisella vierailullaan.

Hän kehotti hallitusta etsimään tasapainoa teho- ja perheviljelyn välille, ”koska se on ainoa keino turvata kestävä ja oikeudenmukainen ratkaisu Argentiinan asukkaille.”

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokayhtiötympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Nainen ja poika istuvat maassa, etualalla ruoka-annoksia.

Alkuperäiskansojen ruokakulttuuri on hyvä keino taistella ilmastokriisiä vastaan – Intian Meghalayassa villiruoka on arvossaan

Intian alkuperäiskansojen ruokaulttuurissa maata ja ruokakasveja hyödynnetään monipuolisesti aina villikasveja myöden. Ruokakulttuuria yritetään elvyttää nyt muun muassa Äiti Maa -maalaismarkkinoiden avulla.
Kaksi miestä papulaatikoiden äärellä

”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta

Tuoreen raportin mukaan 64 prosenttia Afrikassa kulutetusta ruuasta on pienten tai keskisuurten yritysten tuottamaa. Usein naisten johtamat yritykset tarjoavat laajan kirjon palveluita kuljettamisesta ja logistiikasta lannoitteiden ja siementen viljelijöille myymiseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.