Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Tehomaatalous kuristaa perheviljelmiä Argentiinassa

Argentiinassa on noin 250 000 perhetilaa, ja niillä on tärkeä rooli maan ruuantuotannossa. Viime vuosina maassa on suosittu tehomaataloutta, mutta pientiloja on alkanut kiinnostaa luomuviljely.
Vehnäntähkiä
Maatalous tuottaa viidenneksen kansantuotteesta 45 miljoonan asukkaan Argentiinassa. (Kuva: Jésus Dehesa / CC BY-ND 2.0)

(IPS) -- Geenimuuntelu ja runsas kemikaalien käyttö ovat hallinneet Argentiinan maataloutta viime vuosikymmenet. Pientilat kuitenkin tuottavat yhä suuren osan syötävästä, ja niitä on alkanut kiinnostaa luomuviljely.

Argentiinan tärkeimmät viljelykasvit, soijapapu ja maissi, ovat lähes sataprosenttisesti muuntogeenisiä, samoin valtaosa puuvillasta. Ne kattavat kolme neljännestä 25 miljoonan hehtaarin pelloista.

Teollinen maatalous jatkaa vahvistumistaan Argentiinassa ja vuonna 2018 kaupalliseen tuotantoon hyväksyttiin uusi kotimaassa kehitetty geenimuunneltu tuote, PVY-virukselle vastustuskykyinen peruna.

Muuntogeeniseen viljelyyn on yhdistynyt raskas lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö. Se lisääntyi 850 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2012, jolta viimeisin tilasto on saatavilla.

Kemikaaleihin turvautuvat myös monet pienviljelijät esimerkiksi Buenos Airesin ympäristön hedelmätarhoilla.

Soija ja maissi jylläävät

Maatalous tuottaa viidenneksen kansantuotteesta 45 miljoonan asukkaan Argentiinassa. Kolmannes maan vientituloista kertyi viime vuoden ensipuoliskolla yksistään soijasta ja maissista.

Perheviljelmillä on kuitenkin edelleen tärkeä rooli ruuantuotannossa. Vuoden 2002 laskennan mukaan perhetiloja oli 250 000. Ne tuottivat 40 prosenttia Argentiinassa syödyistä vihanneksista ja työllistivät viisi miljoonaa henkeä eli yli kymmenesosan väestöstä.

”Meillä on nollatoleranssi tuholaismyrkyille ja pomoille”, sanoo Leandro Ladrú, joka myy vaimonsa Malena Vecellion kanssa itse kasvatettuja luomuvihanneksia Chacaritan sosiaalisen talouden markkinoilla Buenos Airesissa.

”Kotiseudullamme useimmat pienviljelijät kulkevat selässään reppu, josta he ruiskuttavat kemikaaleja vihanneksiinsa. Me annamme kasvien kasvaa omaan tahtiinsa”, Ladrú selittää. Parilla on puolen hehtaarin palsta köyhällä Florencio Varelan alueella 30 kilometriä pääkaupungista etelään.

He aloittivat vihannesten myynnin pääkaupungissa nelisen vuotta sitten ja kulkivat aluksi junalla tuotteet selkärepussa. Hankittuaan auton he ovat ottaneet myyntiin myös naapureidensa luomutuotteita.

Vuokraviljelijä on heikoilla

Ladrú muistuttaa, että pienviljelijä on usein vuokralla. ”Hän luovuttaa tuotteensa maanomistajalle ja saa puolet tämän myyntituloista.”

”Ongelmat alkavat, kun isäntä ei saa vihanneksia kaupaksi. Hän syöttää ne sioilleen, ja vuokralainen jää puille paljaille”, Ladrú jatkaa.

Pienviljelijöiden pääongelmia ovat pula maasta ja vaikeudet lainansaannissa. Tilannetta helpottamaan säädettiin vuoden 2014 lopulla laki, joka määräsi valtion maita luovutettaviksi pienviljelijöille ja alkuperäiskansojen jäsenille. Lakia ei koskaan pantu täytäntöön.

Joulukuussa 2015 valtaan tullut presidentti Mauricio Macrin keskusta-oikestolainen hallitus suosii tehomaataloutta ja leikkaa perheviljelmien tukia, YK:n oikeus ruokaan -erikoisraportoija Hilal Elver havaitsi syyskuisella vierailullaan.

Hän kehotti hallitusta etsimään tasapainoa teho- ja perheviljelyn välille, ”koska se on ainoa keino turvata kestävä ja oikeudenmukainen ratkaisu Argentiinan asukkaille.”

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokayhtiötympäristö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Kaksi ihmistä vedessä riisipellolla.

”Viljelyä ei oikein voi hoitaa etätyönä” – Kovaotteinen koronasulku vaikeuttaa pienviljelijöiden ruuantuotantoa Filippiineillä

Filippiinien maataloutta hallitsevat siirtomaa-ajan perintönä vientiin suuntautuneet suurtilat, joita viljelevät maattomat vuokraviljelijät. Koronarajoitukset estävät sekä viljelyn että ruuan kuljettamisen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat