Uutiset Järjestöjen toiminta

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema
Monet suomalaisista rauhanjärjestöistä majailevat Helsingin Pasilassa sijaitsevalla Rauhanasemalla, joka remontoitiin muutama vuosi sitten joukkorahoituksen turvin. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Hallitus esittää korotuksia kansalaisjärjestöjen rahoitukseen ensi vuonna. Täydentävä budjettiesitys julkistettiin eilen torstaina.

Rauhanjärjestöjen toiminta-avustuksiin esitetään 200 000 euron korotusta ensi vuonna. Samalla tuen hallinnointi siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikeusministeriölle.

Rauhanjärjestöjen rahoitusta on leikattu viime vuosina rajusti. Isoin romahdus tuli vuonna 2016, kun rahoitus putosi 540 000 eurosta 412 000 euroon. Rahoitusta ovat saaneet muun muassa Suomen Rauhanliitto, Sadankomitea ja Suomen Rauhanpuolustajat.

Mikäli esitys menee läpi, rahoitus olisi ensi vuonna yhteensä 500 000 euroa, mikä olisi lähellä vuotta 2016 edeltävää tasoa.

”Pidän välttämättömänä, että avustukset palautetaan aiemmalle tasolle. Valtakunnallinen rauhantyö edistää osaltaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Rauhanjärjestöjen toiminnan tukeminen toteuttaa hallitusohjelman lupausta syrjimättömyydestä, jossa ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat jokaiselle”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) tiedotteessa.

Myös tiettyjen ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen rahoitusta esitetään nostettavaksi 1,341 miljoonasta eurosta 1,541 miljoonaan euroon.

Momentilta myönnetään valtionavustusta ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimiville kansalaisjärjestöille, kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen sekä kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyön tukemiseen. Viime vuonna muun muassa asekauppaa tutkiva SaferGlobe jäi ilman tukea, mikä johti järjestön toiminnan rajuun supistumiseen.

Ympäristöjärjestöjen avustuksiin puolestaan ehdotetaan 400 000 euron korotusta.

Järjestöjen toimintaRauhantyön leikkaukset politiikkakansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
SaferGlobe-järjestön logo ovessa

Rahoituksen loppuminen uhkaa Suomen asekauppaa tutkivan SaferGloben toimintaa

Ulkoministeriö ei myöntänyt tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta SaferGlobe-ajatushautomolle. ”Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.
Jäävuoria Grönlannissa

Ympäristöhuoli koskettaa myös lapsia – Katso video partiolaisten mietteistä!

Tiedetoimittaja Mikko Pelttarin ja kuvittaja Jenna Kunnaksen lastenkirja Näkymätön myrsky muistuttaa, ettei ilmastonmuutos ole lasten harteilla mutta jokainen voi silti tehdä jotain. Laajasalon opiston toimittajaopiskelijat lukivat kirjan haagalaiselle partiolippukunnalle, jonka jäsenet ovat jo huomanneet ilmaston muuttumisen merkit. Katso video!
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.