Uutiset Järjestöjen toiminta

Täydentävä budjettiesitys: Rauhanjärjestöille tulossa lisärahaa

Rauhanjärjestöjen rahoitus halutaan palauttaa vuotta 2016 edeltävälle tasolle. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan järjestöille sekä ympäristöille esitetään lisärahaa.
Vaaleankeltainen puutalo, Helsingin Rauhanasema
Monet suomalaisista rauhanjärjestöistä majailevat Helsingin Pasilassa sijaitsevalla Rauhanasemalla, joka remontoitiin muutama vuosi sitten joukkorahoituksen turvin. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Hallitus esittää korotuksia kansalaisjärjestöjen rahoitukseen ensi vuonna. Täydentävä budjettiesitys julkistettiin eilen torstaina.

Rauhanjärjestöjen toiminta-avustuksiin esitetään 200 000 euron korotusta ensi vuonna. Samalla tuen hallinnointi siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöltä oikeusministeriölle.

Rauhanjärjestöjen rahoitusta on leikattu viime vuosina rajusti. Isoin romahdus tuli vuonna 2016, kun rahoitus putosi 540 000 eurosta 412 000 euroon. Rahoitusta ovat saaneet muun muassa Suomen Rauhanliitto, Sadankomitea ja Suomen Rauhanpuolustajat.

Mikäli esitys menee läpi, rahoitus olisi ensi vuonna yhteensä 500 000 euroa, mikä olisi lähellä vuotta 2016 edeltävää tasoa.

”Pidän välttämättömänä, että avustukset palautetaan aiemmalle tasolle. Valtakunnallinen rauhantyö edistää osaltaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Rauhanjärjestöjen toiminnan tukeminen toteuttaa hallitusohjelman lupausta syrjimättömyydestä, jossa ihmisoikeudet ja ihmisarvo kuuluvat jokaiselle”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) tiedotteessa.

Myös tiettyjen ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen rahoitusta esitetään nostettavaksi 1,341 miljoonasta eurosta 1,541 miljoonaan euroon.

Momentilta myönnetään valtionavustusta ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimiville kansalaisjärjestöille, kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen sekä kansalaisjärjestöjen ihmisoikeustyön tukemiseen. Viime vuonna muun muassa asekauppaa tutkiva SaferGlobe jäi ilman tukea, mikä johti järjestön toiminnan rajuun supistumiseen.

Ympäristöjärjestöjen avustuksiin puolestaan ehdotetaan 400 000 euron korotusta.

Järjestöjen toimintaRauhantyön leikkaukset politiikkakansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi

Lue myös

Eurokolikoita, Suomen 100-vuotisjuhlan juhlarahoja

Pakolaisneuvonta yritetään pelastaa hätäkeräyksellä

Turvapaikanhakijoiden oikeusapuun vuonna 2016 tehdyt muutokset ovat supistaneet rajusti Pakolaisneuvonnan toimintaa. Nyt järjestön toiminta yritetään turvata hätäkeräyksen avulla.
SaferGlobe-järjestön logo ovessa

Rahoituksen loppuminen uhkaa Suomen asekauppaa tutkivan SaferGloben toimintaa

Ulkoministeriö ei myöntänyt tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta SaferGlobe-ajatushautomolle. ”Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista