Uutiset Ympäristö

Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti

Maatalous on suurin uhka maapallon puulajeille, selviää kasvitieteellisten puutarhojen järjestön raportista. Uhattuja puulajeja on ympäri maailman.
Vaaleanpunaisia kukkia puun oksassa.
Magnolia on yksi uhattuista puulajeista. (Kuva: Jocelyn Erskine-Kellie / CC BY-SA 2.0)

Maapallolta on löydetty yhteensä lähes 60 000 puulajia. Niistä lähes 30 prosenttia on uhattuina ihmisen toiminnan vuoksi, käy ilmi tuoreesta raportista (pdf).

Uhattuja puulajeja on sen mukaan kaksi kertaa enemmän kuin nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja matelijoita yhteensä. Siitä huolimatta uhanalaiset eläimet saavat yleensä enemmän huomiota, se huomauttaa.

Raportin on tehnyt brittiläinen, kasvitieteellisiä puutarhoja edustava Botanic Gardens Conservation International (BGCI) -järjestö. Se perustuu viiden vuoden tutkimukseen, jossa on ollut mukana muun muassa kasvitieteellisiä puutarhoja ja yliopistoja.

Suurimpia uhkia puille ovat raportin mukaan maatalous, hakkuut sekä karjatalous. Myös ilmastonmuutoksen ja äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat vaarat ovat lisääntymässä.

Yli 440 puulajia on suoraan sukupuuton partaalla, mikä tarkoittaa, että niitä kasvaa villeinä enää alle 50 yksilöä.

Esimerkiksi Borneossa palmuöljyplantaasit ovat suuri uhka siipipuukasveille, jotka ovat yksi uhatuimmista puuryhmistä. Niiden katoaminen on johtanut myös Borneon orankien vähenemiseen.

Eniten puulajeja on Brasiliassa, Kolumbiassa, Indonesiassa, Malesiassa, Venezuelassa ja Kiinassa. Kussakin niistä 13–24 prosenttia puulajeista on uhattuina. Uhattuja lajeja ovat esimerkiksi amerikanaitomahonki, kaneli ja magnolia.

Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa taas tuholaiset ja taudit ovat vähentäneet saarnien määrää. Myös tietyt tammilajit ja etelänpyökit ovat uhattuina metsien häviämisen takia etenkin Keski- ja Etelä-Amerikassa.

Eniten uhattuja puita on saarilla, kuten St. Helenalla, Madagaskarilla ja Mauritiuksella, joilla 57–69 prosenttia on uhattuna. Tämä on huolestuttavaa, koska monia näistä lajeista ei löydy mistään muualta, raportissa huomautetaan.

Suomessa on raportin mukaan 41 kotoperäistä puulajia, joista yksi on uhattuna.

Puut ovat ekosysteemille elintärkeitä, sillä ne varastoivat puolet maanpäällisestä hiilestä ja toimivat suojana äärimmäisiltä sääilmiöiltä, kuten hurrikaaneilta ja tsunameilta. Ne ovat miljoonien muiden lajien asuinpaikkoja. Yhden puulajin katoaminen voi aiheuttaa dominoefektin.

”Tämä raportti on herätys kaikille siitä, että puut tarvitsevat apua. Jokaisella puulajilla on merkitystä – miljoonille muille lajeille, jotka ovat niistä riippuvaisia, ja ihmisille kaikkialla maailmassa”, sanoo BGCI:n pääsihteeri Paul Smith tiedotteessa.

Raportti suosittelee muun muassa suojelualueiden laajentamista, uhattujen puiden säilyttämistä siemenpankeissa ja kasvitieteellisissä puutarhoissa sekä puiden istutuksen lisäämistä, mihin myös tavalliset ihmiset voivat osallistua.

Hyvä uutinen on, että suojelutoimet ovat lisääntyneet. Ainakin 64 prosenttia kaikista puulajeista kasvaa ainakin yhdellä suojellulla alueella, raportissa kerrotaan.

Ympäristö ympäristöbiodiversiteettimetsätsuojelu

Lue myös

Viljelijä riisipellolla.

Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin

Neljässä Kaakkois-Aasian maassa on käynnissä hanke, jossa autetaan viljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutokseen esimerkiksi aiempaa tarkempien sääennusteiden avulla. Kaikkeen ei voi sopeutua, ja siksi viljelijöille tarjotaan myös vakuutuksia.
Avocadoja kasassa lautasella.

Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus

Monien tärkeiden satokasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon. Riskinä on, ettei niiden avulla voida enää kehittää esimerkiksi ilmastonmuutosta paremmin sietäviä versioita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”