Uutiset

Talvivaara - uraanivaara - kolonisaatiovaara

Suomessa koetaan samaa kuin mitä kansainväliset kaivosyhtiöt ovat tehneet Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa, Kirsi Era sanoo.

Tämä artikkeli on alunperun julkaistu Suomen Rauhanpuolustajien verkkosivuilla. Lue lisää täältä.

Kun Talvivaaran nikkelikaivosta perustettiin, omistaja Pekka Perä maksoi valtauksesta euron (1 €) ja sai malmitiedot ilmaiseksi Geologiselta tutkimuskeskukselta. Kainuun nälkämaahan odotettiin työtä Kajaanista lakkautetun puunjalostuksen tilalle, joten toiveet olivat korkealla.

Pian alettiin ihmetellä, kun seurailtiin valtaisien työkoneiden jättämää jälkeä ja käsittämätöntä kemikaalirallia: 16 rekallista rikkihappoa ja 6 rekallista lipeää joka jumalan päivä.

Näillä liuotetaan kivimurskeesta nikkeliä, jätevedet lasketaan ympäristöön. Räjäytysten pölypilvet ja hajut leviävät tuulten mukana kauas pilaten marja- ja sienimaita. Valtaisat alueet muuttuvat kuumaisemaksi ja lähijärvien vesi suolaiseksi, niitä on pantu käyttökieltoon. Työntekijä kuoli myrkkykaasuun 15.3. ja vesilinnut jätealtaaseen huhtikuussa.

2011 "havaittiin", että nikkelin tuotantojätteessä on uraania. Asia oli ollut tiedossa jo 70-luvulta asti, mutta siitä oli vaiettu, koska siten oli helpompi saada ympäristölupa. Suunnitelmissa on uraanin hyödyntäminen kanadalaisen Cameco-yhtiön kanssa: sieltä tulee rikastamo ja maksuksi Talvivaara toimittaa uraania. Suomen hallitus on antanut luvan uraanin talteenottoon, vaikkei pystytä valvomaan, minne Camecon sen myy: ydinvoimaloihin vaiko myös uraani- ja ydinasetuotantoon. Suomen Luonnonsuojeluliitto ja kansalaisliike Stop Talvivaara ovat vaatineet uraaniluvan peruuttamista ja kaivoksen toiminnan keskeyttämistä, kunnes jätteenkäsittely on lainmukaista.

Suomessa on meneillään kymmeniä kaivoshankkeita, ja useimmiten asialla on ylikansallinen firma. Se saa malmivarat ja niitä koskevat tutkimustiedot käyttöönsä lähes ilmaiseksi, maanomistaja saa jonkinlaisen korvauksen ja pieni ihmisjoukko työtä joksikin aikaa - tosin Talvivaara-firmaa sanotaan "nälkävaaraksi". Ympäristöviranomaisten valvontaresurssit ovat riittämättömät ja lupaviranomaisten toiminta löperöä.

Malmioiden köyhyyden takia kaivokset ovat avolouhoksia ja murskatut kivimäärät valtavia, mikä jättää ympäristöön paljon laajemmat tuhot kuin maanalaiset kaivokset. Malmin loputtua firma häipyy ja alkuasukkaille jäävät saastuneet alueet. Viljelyn, marjastuksen, sienestyksen, matkailun ja metsätaloudenkin edellytykset tuhoutuvat ja asukkaat joutuvat maassamuuttajiksi. On varsin outoa nimittää tätä kehitystä "uudeksi Nokiaksi".

Koemme nyt omakohtaisesti saman, mitä kansainväliset firmat ovat tehneet Afrikassa, Aasiassa ja Amerikoissa. Ehkä alamme nyt ymmärtää, miksi Kongosta tai Nigeriasta on pakko lähteä.

Rikkaissa maissa olisi korkea aika opetella säästämään ja kierrättämään kaivannaisia ja energiaa. Maanviljelijöillä on kaikkialla oikeus maihinsa ja kotiseutuunsa, sillä malmia tai rahaa ei voi syödä eikä juoda.

Talvivaara talousyhtiötmaaperä Suomi

Lue myös

Arvio: "Talvivaara ei ole elinkelpoinen"

Kaivosyhtiö pelaa aikaa velkojiaan vastaan, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijaryhmä.

Ympäristöjärjestöt: Talvivaara suljettava

Kaivoksen sulkeminen on järjestöjen mukaan pienempi riski kuin jatkuvia ympäristöongelmia aiheuttavan toiminnan jatkaminen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen