Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi

Kehittyvissä maissa kasvua yhä tarvitaan, kehittyneissä maissa taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapoja, todetaan YK:n pääsihteerin nimittämän työryhmän raportissa, joka arvioi maailman kestävän kehityksen tilaa.
Kolme ihmistä puhujanpöydän takana
YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osaston edustaja Shantanu Mukherjee (oik.) sekä kestävän kehityksen raportin tekoa johtaneet Bernin yliopiston professori Peter Messerli (kesk.) ja Indonesian valtion kehityssuunnittelutoimiston johtaja Endah Murniningtyas esittelivät eilen keskiviikkona raporttia, joka vaatii perustavalaatuisia muutoksia kestävän kehityksen saavuttamiseksi. (Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Köyhyyden poistaminen ja kaikkien ihmisten hyvinvointi ovat saavutettavissa olevia tavoitteita, mutta vain jos ihmisten ja ympäristön välinen suhde muuttuu ja eriarvoisuuteen puututaan nopeasti, linjaa tuore YK-raportti.

Eilen illalla Suomen aikaa julkaistun raportin tekijänä on YK:n pääsihteerin António Guterresin vuonna 2016 nimittämä kansainvälinen, riippumaton tutkijaryhmä. Sen arvio kestävän kehityksen tilasta ei ole kovin valoisa.

”Eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma ovat neljä merkittävää syytä siihen, että maailman kehitys ei etene kokonaisuutena kestävään suuntaan”, arvioi raportin työryhmään kuuluva Suomen ympäristökeskuksen professori Eeva Furman tiedotteessa.

Raportin mukaan maailman nykyinen kehitysmalli on luonut vaurautta sadoille miljoonille. Hintana on kuitenkin ollut kasvava eriarvoisuus ja mahdollisesti peruuttamattomat ympäristötuhot.

”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto globaalilla tasolla”, raportin lehdistötiedotteessa todetaan.

YK hyväksyi vuonna 2015 seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuonna 2030. Tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain, mutta nyt ilmestynyt raportti tarkastelee aihetta laajemmin ja monitieteisen analyysin kautta.

Tutkimusta tarvitaan lisää

Tutkijoiden mukaan paljon on yhä tehtävissä kestävän kehityksen edistämiseksi. Raportissa listataan 20 suositusta.

Käytännössä talouskasvua ei pitäisi enää tavoitella ympäristön kustannuksella. Samaan aikaan on vähennettävä eriarvoisuutta. Koska kaikki maat eivät ole samassa pisteessä, köyhimmissä maissa tarvitaan nopeampaa kasvua, jotta esimerkiksi sosiaalipalvelut ja infrastruktuuri saadaan kuntoon.

”Samaan aikaan on painotettava, että kasvu ensin ja siivous myöhemmin ei ole vaihtoehto”, tutkijat toteavat.

Kehittyneiden maiden taas on muutettava tuotanto- ja kulutustapojaan ja rajoitettava esimerkiksi muovin ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tutkijaryhmä esittää myös, että YK voisi edistää esimerkiksi uutta kestävän kehityksen investointimerkintää, jossa olisi selkeät ohjeet. Se kannustaisi ja palkitsisi investointeja, jotka edistävät kestävää kehitystä.

Tutkijat vaativat myös kestävän kehityksen tavoitteiden näkemistä kokonaisuutena. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen torjunta on mahdotonta, ellei torjunnan aiheuttamaan sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen, maan köyhtymiseen tai ruokaturvan rapautumiseen puututa etsimällä kokonaisvaltaista ulospääsyä, Furman sanoo.

Lisäksi vaaditaan uusia painotuksia tieteen ja tutkimuksen kentällä.

”On panostettava enemmän ilmiöpohjaiseen kestävyystieteeseen, joka tunnistaa kestävän kehityksen haasteiden moniulotteisuuden ja hakee etenemispolkuja yhdessä eri toimialojen kanssa. Tällä hetkellä tämä ei toteudu, sillä suurin osa maailmanlaajuisesta tutkimus- ja kehitystyöstä kohdentuu yksityisellä sektorilla verrattain kapeisiin tarpeisiin”, Furman sanoo.

Tutkijaryhmän raportti on määrä luovuttaa 24. syyskuuta jäsenvaltioiden päämiehille YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa.

Kestävän kehityksen tavoitteet kestävän kehityksen tavoitteetYK

Lue myös

Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.
Värikkäitä varvastossuja

Raportti: Vuonna 2030 yli puolet köyhistä on Saharan eteläpuolisen Afrikan lapsia – Hallituksia moititaan toimimattomuudesta

Tuoreen tutkimusraportin mukaan äärimmäinen köyhyys uhkaa keskittyä lähivuosikymmeninä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan muun muassa väestönkasvun seurauksena. Avunantajien ja hallitusten suhtautumista trendiin voi kutsua ”velttouden tapaustutkimukseksi”, kritisoi Pelastaka Lapset -järjestö.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.