Uutiset

Talous kasvaa, hyvinvointi ei

Missä on vika, kun talous kasvaa, mutta hyvinvointi ei lisäänny eikä köyhyys vähene, pohtii Henri Purje Kepan sivustolla julkaistussa artikkelissa.
Indonesian talouskasvu ei ole poistanut köyhyyttä. (Kuva: Alwita / Flickr.com / cc 2.0)

Missä on vika, kun talous kasvaa, mutta hyvinvointi ei lisäänny eikä köyhyys vähene, pohtii Henri Purje Kepan sivustolla julkaistussa artikkelissa.

Artikkelin mukaan esimerkiksi Indonesia ja Senegal ovat maita, jotka havainnollistavat valtavirtaisen talousajattelun keskeistä virhettä, ajatusta siitä, että bruttokansantuotteen kasvu, yhteiskunnallinen kehitys ja köyhyyden väheneminen kulkevat käsikynkkää.

Esimerkiksi Indonesiassa talous kasvaa tänä vuonna yli kuudella prosentilla, mutta se hyödyntää vain pientä osaa väestöstä ja tuhlaa maan luonnonvaroja. Senegalissa maatalouden kehittämisohjelma taas hyödyttää vain vientiin keskittyviä suurtuottajia.

Köyhyyden poistamiseksi kehitysmaiden talouden on kuitenkin pakko kasvaa. Purjeen haastatteleman tutkija-aktivisti Susan Georgen mukaan taloudellinen hyvinvointi paranisi esimerkiksi sillä, että kehitysmaat pystyisivät pitämään kiinni omaisuudestaan.

Tällä hetkellä valtaosa eteläisen pallonpuoliskon uusiutumattomien luonnonvarojen tuotoista valuu pohjoiseen. Lisäksi velkojen korko- ja kuoletusmaksut, kansainvälinen veronkierto, pääomapako sekä epäreilut vapaakauppasopimukset näivettävät julkisia budjetteja. Georgen mukaan rahoittaa pohjoista 200 – 1 000 miljardilla dollarilla vuodessa.

Georgen mielestä etelän kansojen tulisikin tavoitella mahdollisimman suurta itsemääräämisoikeutta tärkeimpien perushyödykkeiden – esimerkiksi veden, ruuan, energian ja terveyspalveluiden – suhteen ja keskittyä niiden laadun ja saatavuuden parantamiseen "fossiilikapitalististen megaprojektien" ja julkisomaisuuden yksityistämisen sijaan.

köyhyyspolitiikkatalous IndonesiaSenegal

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Selvitys: Suomalaisten vaateyritysten avoimuus on parantunut – Pienet pärjäävät isoja paremmin

Yhä useampi suomalainen vaatebrändi julkaisee tehdaslistansa ja kertoo ilmastotoimistaan, käy ilmi Eetin selvityksestä. Järjestö peräänkuuluttaa parempaa avoimuutta etenkin riskimaissa tuottavien yritysten toimintaan.
Erivärisiä lippuja narulla, taustalla vuoret.

Entisten maaorjien asema on Nepalissa yhä surkea – Suomen Lähetysseura aloittaa uuden hankkeen vapautettujen orjien ihmisoikeuksien puolustamiseksi

Nepalin haliyat vapautettiin maaorjuudesta vuonna 2008, mutta monet eivät vieläkään tunne oikeuksiaan. Uusi EU:n rahoittama hanke kerää tietoa tilanteesta mobiilisovelluksen avulla.
Auto kuraisella maantiellä ja ihmisiä.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on valtava maatalouspotentiaali, mutta jopa 40 prosenttia ruuasta ei koskaan pääse markkinoille

Muun muassa huonot tiet vaikeuttavat paikallisten maanviljelijöiden liiketoimintaa ja luovat kysyntää halvalle tuontiruualle Afrikassa. Yksi ratkaisu voisi olla investointi kaupunkimaatalouteen, sanoo tutkija Daniele Fattibene.