Uutiset

Taistelu kaivosyhtiötä vastaan vahvistaa yhteishenkeä Ecuadorissa

Intagin laakson talonpojat saavuttivat neljä vuotta sitten huomiota uskaliaalla taistelullaan ylikansallista kaivosyhtiötä vastaan. Vuosien oikeuskäsittelyn jälkeen Ecuadorissa ja monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa odotetaan nyt jännityksellä tuomiota, joka määrittelee, millaiset oikeudet paikallisyhteisöillä on elinympäristöönsä. Sillä aikaa Intagissa on ryhdytty viljelemään reilun kaupan kahvia.

Kun Andien juurella kasvavat rehevät metsät peittyvät rinteiltä vyöryvään valkoiseen pilvipeittoon ja syvä hiljaisuus enteilee jokapäiväistä iltapäiväsadetta, on vaikea uskoa ettei vehreä Intagin laakso Ecuadorin pohjoisosassa ole sellainen uinuva paratiisi, jolta se näyttää. Maanviljelijöiden ja Andien silmälasikarhujen asuttaman laakson löysi 1990-luvun puolessa välissä myös japanilaisen Mitsubishin omistama kaivosyhtiö Bishimetals. Tutkimuksissa alueella havaittiin huomattavia mineraaliesiintymiä ja kuparilöytöjen jälkeen ryhdyttiin kaivauksiin.

Paikallisille asukkaille alkoi nopeasti selvitä kaivosyhtiön todellinen luonne. ”Lapset sairastuivat leikittyään joessa, metsiä hakattiin ja juomavedet likaantuivat,” muistelee alueella kauan työskennelleen luonnonsuojelujärjestön puheenjohtaja Rodrigo Pineda.

Rio Intag -osuuskunnan koordinaattori Nelson Vetancourt esittelee kahvisäkkejä, joiden määränpäänä on Japani.
”Vuonna 1998 tilanne kärjistyi, kun suuryhtiö ja valtio yhdessä jättivät ihmisten ja heitä tukevan pormestarin vaatimukset huomiotta. Marssimme yhtiön leiriin, keräsimme kaiken arvokkaan ja toimitimme sen pormestarin toimistoon. Tyhjä leiri sytytettiin tuleen.”

Terroristeiksi syytetyt talonpojat saavuttivat toiminnallaan kansakunnan huomion ja kaivostoiminta pysäytettiin väliaikaisesti. Nyt laaksossa odotetaan jännityksellä oikeuden tuomiota, joka vuosien raastupakierroksen jälkeen määrittelee sen, millaiset oikeudet paikallisyhteisöillä on puhtaaseen ja kestävään elinympäristöön. Päätöstä odetaan mielenkiinnolla myös monissa muissa Latinalaisen Amerikan maissa, joissa paikallisyhteisöt taistelevat jättiläisyrityksiä vastaan.

Luonnonsuojelua ja yhteisöllisyyttä pilvimetsässä

Intagin laakson luonto on yksi maailman monimuotoisimmista. Ainutlaatuiset pilvimetsät kätkevät huomaansa uskomattoman määrän eläimiä ja kasveja. Nimensä mukaisesti vuorten rinteillä kasvava metsä peittyy päivittäin sankkaan pilvimassaan, jonka kosteus takaa rehevän kasvuston elinolot korkeuksissa, jossa ei yleensä kasva kuin harvaa puustoa. Pilvimetsää kuitenkin hakataan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Ilmastonmuutos vaikeuttaa omalta osaltaan herkän ekosysteemin toimintaa, sillä pidentyneet kuumat kesät polttavat armottomasti paljon kosteutta tarvitsevia puuntaimia.

Laakson henki näkyy myös luonnonsuojelussa. Alto Chocon luonnonsuojelualueella on metsitetty menestyksekkäästi hakattuja alueita koko yhteisön voimin. Alueelle ominaisten puulajien viljely ja istutus on onnistunut niin hyvin, että nyt voidaan keskittyä metsien hoitoon vapaaehtoisvoimin ja pienimuotoisen ekoturismin pyörittämiseen. Suomen WWF on rahoittanut hanketta jo useita vuosia ja sen tuloksiin ollaan erittäin tyytyväisiä.

”Projektin ympäristökasvatus herätti kyläläisissä vahvan tunteen metsien yhteisomistuksesta. Kun projekteissa vielä on käytetty paikallista työvoimaa ja hankinnat on keskitetty tänne laaksoon, on koko yhteisö saatu mukaan toimintaan”, toteaa hanketta Ecuadorissa koordinoiva Rodrigo Pineda.

Ekologinen ajattelu on saavuttanut jalansijaa alueella laajemmaltikin, ja Imbaburan maakunta haluaa profiloitua ekologiseen ja kestävään kehitykseen. ”Maakunnassa on Ecuadorin ensimmäinen alkuperäiskansoihin kuuluva pormestari. Hänellä on tärkeä rooli taistelussa vaihtoehtoisen kehityksen puolesta. Hän myös tukee kyläläisten taistelua Bishimetalsia vastaan”, muistuttaa Pineda.

Reilun kaupan kahvista pelastus?

Yksi esimerkki laakson taisteluhengestä on reilun kaupan hengessä perustettu maanviljelijöiden osuuskunta, johon kuuluu jo satoja viljelijöitä. Osuuskunnan perustava ajatus on kannustaa yhteisön jäseniä elinkeinotoimintaan, joka ei ole riippuvaista kaivosyhtiöstä. Sen uusin aluevaltaus on kahvin viljely, ja alueella on jo kuusikymmentä luomusertifioitua kahvitilaa.

Intagin kahvi on varjossa kasvavaa lajikketta, joka on ympäristölle huomattavasti lempeämpi kuin perinteiset massatuotannossa käytetyt kahvilajikkeet. Kahvi paahdetaan osuuskunnan pienessä paahtimossa ja pakataan paikallisten naisten käsityönä tekemiin lahjapusseihin.

”Rio Intag-kahvi on Ecuadorin parasta kahvia,” vakuuttaa osuuskunnan tekninen koordinaattori Nelson Vetancourt. ”Maksamme viljelijöille paremmat hinnat kuin missään muualla maassa, tai edes naapurimaissa. Kaikki perustuu solidaarisuuteen. Lisäksi viljelemällä kestävällä tavalla emme ole riippuvaisia maailmanmarkkinahinnoista.”

Taistelussa kaivosyhtiötä vastaan sana Intagin reilusta kahvista kiiri Japaniin, ja ensimmäinen viiden tonnin erä luomukahvia on jo lähtenyt Japanin markkinoille. Pieniä eriä myydään myös Yhdysvaltoihin ja Vetancourtin mukaan kysyntä ylittää jo tarjonnan.

”Tällä hetkellä suurin haaste on saada kahvi esille Ecuadorin omilla markkinoilla. Suuret yhtiöt hallitsevat markkinoita ja supermarkettien hyllyjä, mutta meidän mielestämme kansalla on oikeus juoda hyvää ja oikeudenmukaista kahvia, etenkin kun se on hinnaltaan kilpailukykyistä”, painottaa Vetancourt.

yhtiötalkuperäiskansatoikeus ja rikos Ecuador

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.
Kansainvälisen tuomioistuimen rakennus Haagissa Hollannissa

Gambia vei Myanmarin kansainväliseen oikeuteen rohingyojen kansanmurhasta

Vastikään diktatuurista päässyt Gambia syyttää Myanmaria rohingyojen kansanmurhasta. Kansainvälisellä tuomioistuimella ei ole valtuuksia valvoa päätöksensä toteuttamista, mutta tuomio tahraisi Myanmarin kansainvälistä mainetta.