Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.
Anni Honkajuuren Kaikki kyyneleeni -teos on esillä Kansallismuseon puistossa. (Kuva: Tuomas Järvelä)

Helsingissä Töölönlahden ympäristössä on tällä viikolla näytteillä 17 teoksen sarja Agenda – Art 2030, joka tuo esiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävyyskriisiä eri näkökulmista.

Mukana on monenlaisia teoksia perinteisestä kuvataiteesta biotaiteeseen, performanssiin, ympäristötaiteeseen ja itkurituaaliin.

Teossarja on osa Suomen YK-liiton juhlatapahtumaviikkoa, joka järjestetään YK:n 75-vuotissyntymäpäivien kunniaksi. Kuraattorina ja tuottajana on toiminut kuvataiteilija ja valokuvaaja Marika Tomu Kaipainen, joka on käsitellyt omassa taiteessaan muun muassa ekologista kriisiä ja ilmastonmuutosta.

Kaipaisen mukaan näyttelyn kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen kestävästä kehityksestä ja ihmisen näkeminen osana luontoa yhdenvertaisesti.

Hän sai idean kestävää kehitystä käsittelevästä teossarjasta vuonna 2018 istuessaan tyttärensä kanssa ilmastomielenosoituksessa, jonka tarkoituksena oli tukea Greta Thunbergin samana vuonna aloittamia protesteja.

”Siellä käydyistä keskusteluista alkoi viritä ajatus, että kestävyyskriisissä ei kannata rypeä eikä mennä niin syvälle synkkyyteen ja dystopiaan. Aloin nähdä meissä ihmisissä myös potentiaalia”, Kaipainen kertoo.

Hänelle on tärkeää nähdä ihmiset kestävän kehityksen keskiössä, ratkaisijoina.

”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita. Ja jos kaikkea ei pystytä ratkaisemaan, meidän pitää pystyä näyttämään myös sopeutumisen ja luovimisen keino näihin asioihin ja löytää yhteys luontoon, koska ilman sitä emme pärjää.”

Jääkaapeista itkuvirsiin

Teossarjan keskeisiä arvoja ovat ekologisuus ja yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuuden vuoksi suuri osa teoksista on valittu anonymisoidun haun kautta. Osa teoksista on tehty kierrätys- tai jätemateriaaleista ja kaikki ovat esillä tiloissa, jonne on vapaa pääsy.

Osa teoksista pureutuu juuri tiettyihin YK:n 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta, osa taas pureutuu aiheeseen yleisemmällä tasolla.

Esimerkiksi Maria Punkkisen Kosketa minua – näe minut -veistos käsittelee terveyttä ja yksinäisyyttä. Teokseen saa myös koskea. Aki Koskisen Roskaväkeä-teos puolestaan nostaa esiin köyhyyden ja eriarvoistumisen teemoja käytöstä poistettujen jääkaappien kautta.

Toteutustavat ovat moninaisia. Mukana on muun muassa Caracara Collective -taidekollektiivin teos Grown Home, joka on kasvatettu sienirihmastosta. Noora Kauppilan Itku äidin haudalla taas on äänellä itkemistä ja karjalaista rituaalirunoutta sisältävä sooloperformanssi, jota esitetään muun muassa Finlandia-talon puistossa.

Myös osallistavuus on keskeinen osa näyttelyä: 17:ää teosta on ollut tekemässä suuri joukko taiteilijoita. Myös yleisö on haluttu mukaan. Taide on esillä ilmaisissa paikoissa, ja lisäksi osa teoksista on sellaisia, että yleisö voi olla niissä mukana itsekin.

Esimerkiksi Nina Luostarisen Agenda 2030 -tunnekartan ideana on, että yleisö itse ottaa valokuvia kestävän kehityksen tavoitteiden herättämistä tunteistaan 17-kohtaisen reitin avulla. Tuloksena kootaan mosaiikkiteos.

”Reitti kiertää koko näyttelyalueen. Toivomme kovasti, että ihmiset ottaisivat tällä viikolla kuvia, jotta saadaan erilaisia tunnekokemuksia ja kuvallista kokemusta kestävän kehityksen tavoitteiden tuottamista ajatuksista, mielteistä ja merkityksistä”, Kaipainen kertoo.

Agenda – Art 2030 -näyttely mm. Finlandia-talolla ja Finlandia-talon puistossa, Hakasalmen huvilan pihassa ja Kansallismuseon puistossa 19.–25.10. Tarkat tiedot teoksista ja niiden sijainneista täällä.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetkulttuuriympäristö Suomi Suomen YK-liitto

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa, taustalla puita.

Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille

”Vaikka tilanne on erittäin vakava, siirtyminen kestäville poluille on vielä mahdollinen. Omilla toimillani haluan luoda lapsille uskoa tulevaisuuteen”, sanoo YK-liiton kunniamaininnalla palkittu Suomen kestävyyspaneelin johtaja Eeva Furman.
Ilmakuva valtavasti aurinkopaneelikentästä vehreällä maaseudulla

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä

Iso osa Afrikan maista ja moni muu kehittyvä maa on saavuttanut kaikki kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman ilmastotavoitteet, käy ilmi YK:n tuoreesta kestävän kehityksen raportista. Surkeimmin ovat suoriutuneet länsimaat, Suomi mukaan lukien.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija