Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.
Anni Honkajuuren Kaikki kyyneleeni -teos on esillä Kansallismuseon puistossa. (Kuva: Tuomas Järvelä)

Helsingissä Töölönlahden ympäristössä on tällä viikolla näytteillä 17 teoksen sarja Agenda – Art 2030, joka tuo esiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävyyskriisiä eri näkökulmista.

Mukana on monenlaisia teoksia perinteisestä kuvataiteesta biotaiteeseen, performanssiin, ympäristötaiteeseen ja itkurituaaliin.

Teossarja on osa Suomen YK-liiton juhlatapahtumaviikkoa, joka järjestetään YK:n 75-vuotissyntymäpäivien kunniaksi. Kuraattorina ja tuottajana on toiminut kuvataiteilija ja valokuvaaja Marika Tomu Kaipainen, joka on käsitellyt omassa taiteessaan muun muassa ekologista kriisiä ja ilmastonmuutosta.

Kaipaisen mukaan näyttelyn kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen kestävästä kehityksestä ja ihmisen näkeminen osana luontoa yhdenvertaisesti.

Hän sai idean kestävää kehitystä käsittelevästä teossarjasta vuonna 2018 istuessaan tyttärensä kanssa ilmastomielenosoituksessa, jonka tarkoituksena oli tukea Greta Thunbergin samana vuonna aloittamia protesteja.

”Siellä käydyistä keskusteluista alkoi viritä ajatus, että kestävyyskriisissä ei kannata rypeä eikä mennä niin syvälle synkkyyteen ja dystopiaan. Aloin nähdä meissä ihmisissä myös potentiaalia”, Kaipainen kertoo.

Hänelle on tärkeää nähdä ihmiset kestävän kehityksen keskiössä, ratkaisijoina.

”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita. Ja jos kaikkea ei pystytä ratkaisemaan, meidän pitää pystyä näyttämään myös sopeutumisen ja luovimisen keino näihin asioihin ja löytää yhteys luontoon, koska ilman sitä emme pärjää.”

Jääkaapeista itkuvirsiin

Teossarjan keskeisiä arvoja ovat ekologisuus ja yhdenvertaisuus. Yhdenvertaisuuden vuoksi suuri osa teoksista on valittu anonymisoidun haun kautta. Osa teoksista on tehty kierrätys- tai jätemateriaaleista ja kaikki ovat esillä tiloissa, jonne on vapaa pääsy.

Osa teoksista pureutuu juuri tiettyihin YK:n 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta, osa taas pureutuu aiheeseen yleisemmällä tasolla.

Esimerkiksi Maria Punkkisen Kosketa minua – näe minut -veistos käsittelee terveyttä ja yksinäisyyttä. Teokseen saa myös koskea. Aki Koskisen Roskaväkeä-teos puolestaan nostaa esiin köyhyyden ja eriarvoistumisen teemoja käytöstä poistettujen jääkaappien kautta.

Toteutustavat ovat moninaisia. Mukana on muun muassa Caracara Collective -taidekollektiivin teos Grown Home, joka on kasvatettu sienirihmastosta. Noora Kauppilan Itku äidin haudalla taas on äänellä itkemistä ja karjalaista rituaalirunoutta sisältävä sooloperformanssi, jota esitetään muun muassa Finlandia-talon puistossa.

Myös osallistavuus on keskeinen osa näyttelyä: 17:ää teosta on ollut tekemässä suuri joukko taiteilijoita. Myös yleisö on haluttu mukaan. Taide on esillä ilmaisissa paikoissa, ja lisäksi osa teoksista on sellaisia, että yleisö voi olla niissä mukana itsekin.

Esimerkiksi Nina Luostarisen Agenda 2030 -tunnekartan ideana on, että yleisö itse ottaa valokuvia kestävän kehityksen tavoitteiden herättämistä tunteistaan 17-kohtaisen reitin avulla. Tuloksena kootaan mosaiikkiteos.

”Reitti kiertää koko näyttelyalueen. Toivomme kovasti, että ihmiset ottaisivat tällä viikolla kuvia, jotta saadaan erilaisia tunnekokemuksia ja kuvallista kokemusta kestävän kehityksen tavoitteiden tuottamista ajatuksista, mielteistä ja merkityksistä”, Kaipainen kertoo.

Agenda – Art 2030 -näyttely mm. Finlandia-talolla ja Finlandia-talon puistossa, Hakasalmen huvilan pihassa ja Kansallismuseon puistossa 19.–25.10. Tarkat tiedot teoksista ja niiden sijainneista täällä.

Kestävän kehityksen tavoitteet kehityskestävän kehityksen tavoitteetkulttuuriympäristö Suomi Suomen YK-liitto

Lue myös

Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.
Aikuisen käsi pitelee stetoskooppia pienen lapsen rintakehällä.

Koronapandemia on lisännyt tuberkuloosikuolemia – tautiin sairastuu vuosittain jopa 10 miljoonaa ihmistä

Kun terveydenhuollon voimavarat on keskitetty koronapandemian hoitoon, moni tuberkuloosiin sairastunut ihminen on jäänyt vaille diagnoosia ja hoitoa.
Kolme nuorta miestä istuu maassa ja leikkaa kaakaopuun hedelmiä.

Kaakaotiloilla käytetään edelleen paljon lapsityövoimaa

Sertifiointijärjestelmistä huolimatta alle 18-vuotiaiden osuus kaakaotilojen työläisistä on kasvanut. Norsunluurannikon kaakaoviljelijät aliarvioivat käyttämänsä lapsityövoiman määrää sertifikaatin menettämisen pelossa.

Luetuimmat