Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Taas uusi kehitysministeri – vaihtuvuus turhauttaa järjestöjä

Vihreiden erottua hallituksesta kehitysministeri vaihtuu jälleen. Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen mielestä vaihtuvuus lisää epävarmuutta valmiiksi hankalana aikana.
Kehitysministerit Pekka Haavisto ja Heidi Hautala saavat tällä viikolla seuraajan. (Kuva: Milma Kettunen / Global.finland.fi / cc 2.0)

Kehitysministerin pesti on ollut tällä hallituskaudella ennätyksellisen katkonainen. Heidi Hautala (vihr) joutui jättämään tehtävänsä reilun kahden vuoden jälkeen viime syksynä, ja tilalle tulleen Pekka Haaviston (vihr) virka jäi alle vuoden mittaiseksi vihreiden ilmoitettua viime viikolla eroavansa hallituksesta sen ydinvoimalupapäätöksen vuoksi.

Turbulenssi harmittaa suomalaisia kehitysyhteistyöjärjestöjä, jotka elävät jo valmiiksi vaikeaa aikaa muun muassa viime vuosien kehitysyhteistyöleikkausten vuoksi.

"Kyllä tämä herättää epävarmuutta tilanteessa, jossa lähestytään vaaleja ja jossa on ollut kriittistä kansalais- ja mediakeskustelua kehitysyhteistyöstä. Ei tiedetä, kuka tulee, mihin mennään ja mikä on suuntaus", kuvailee Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen.

Uuden ministerin tulo tietää järjestöille myös uusien yhteyksien rakentamista, vaikka kausi tuleekin ensi vuoden eduskuntavaalien takia jäämään vielä lyhyemmäksi kuin Hautalan ja Haaviston.

"On vähän turhauttavaa rakentaa kovin paljon dialogia, kun tietää, että aikaa on niin vähän. Dialogia on jo kahden ministerin kanssa rakennettu, ja se on saatu toimimaan, mutta esiin nousee kyllä kysymys, paljonko enää kannattaa panostaa viimeisten kuuden kuukauden ajan", toteaa Plan Suomen ohjelmajohtaja Julia Ojanen.

Suuria muutoksia kehitysyhteistyöhön tuskin tulee uuden ministerin myötä, sillä ensi vuoden kehitysyhteistyöbudjettikin on jo suunnilleen selvillä.

Hyvänäkään asiana vaihtuvuutta ei kuitenkaan voi pitää, arvioi järjestöjen kattojärjestön Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

"Yksi merkittävä kehitysyhteistyön laadun kriteeri on pitkäjänteisyys. Nyt pesti menee neljän vuoden sisällä kolmannelle ministerille. Vaikka pitääkin hyväksyä se, että politiikassa aina tapahtuu, kaikki tietävät, että hiljainen tieto ja ymmärrys eivät vain pomppaa toisen päähän", Lappalainen muistuttaa.

Haavisto saa kiitosta

Haavisto saa järjestöiltä kaudestaan enimmäkseen kiitosta. Pieniä painotuseroja, kuten hauraiden valtioiden korostamista, lukuun ottamatta hän ei tehnyt edeltäjänsä linjaan suuria muutoksia.

"Oli valitettavaa, että Heidi Hautalan pesti päättyi, mutta kyllä myös Haavisto oli erittäin hyvä ja asiantunteva ministeri. Hänellä on ollut selkeästi kehityksen ja kehitysyhteistyön ymmärrystä. Olisin nähnyt mielelläni, että hän olisi jatkanut ministerikautensa loppuun", sanoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau.

Tieto uudesta ministeristä julkistetaan todennäköisesti huomenna. Ennakkotietojen mukaan salkku menee sdp:lle kokoomuksen saadessa samaan aikaan eronneen ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) salkun. Järjestöjen toiveena on, että uusi ministeri puolustaa kehitysyhteistyötä mahdollisilta uusilta leikkauksilta.

"Tärkeintä olisi, että järjestöjen toimintaympäristö ja rahoitus pysyisivät vakaana, ettei siihen kohdistuisi enää uusia leikkauksia. Odotan, että uusi ministeri käy myös kehityspoliittista keskustelua ja puolustaa tätä työaluetta, ei vain ota sitä yhtenä salkkuna muiden joukossa", Planin Julia Ojanen sanoo.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkarahoitus Suomi KepaKirkon UlkomaanapuPlan International SuomiSuomen Lähetysseura

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat "pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.

Tuoreimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet

Luetuimmat

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen