Uutiset Syyrian konflikti

Syyrian rauniopelastajat Nobel-ehdokkaina

Valkokypärät etsivät henkensä kaupalla ihmisiä pommitetuista rakennuksista.
Valkokypärät eli Syyrian siviilipuolustusryhmän jäsenet etsivät eloonjääneitä hallituksen joukkojen tynnyripommi-iskun jälkeen Syyrian Aleppossa. (Kuva: Shelly Kittleson / IPS)

(IPS) -- Valkokypäriksi (White Helmets) kutsuttu Syyrian vapaaehtoisten rauniopelastajien järjestö nauttii laajaa kannatusta Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Ehdokkuuden takana on 133 järjestöä ja henkilöä eri puolilta maailmaa, ja Syria Campaign kerää lisää tukijoita internetissä.

Nobel-ehdokkuus julkistettiin elokuussa samoihin aikoihin, kun yksi tunnetuimmista valkokypäristä, Khaled Omar Harrah, kuoli pelastusoperaation aikana Aleppossa. Hän nousi koko maailman tietoisuuteen 2014 kaivettuaan lähes yli-inhimillisin ponnistuksin Mahmoud-nimisen poikavauvan raunioista.

Valkokypärät – viralliselta nimeltään Syyrian siviilipuolustus – luonnehtii itseään puolueettomaksi humanitaariseksi järjestöksi. Sen noin 3 000 vapaaehtoista ovat pelastaneet raunioista yli 60 000 ihmistä. Pääasiallista toimintakenttää ovat kapinallisten alueet, joita Syyrian hallitus ja Venäjä pommittavat.

Syyrian sisällissodassa on kuollut jo 250 000 ihmistä, ja miljoonat ovat joutuneet pakenemaan kotoaan.

Neuvostoaikaisia pommeja

"Valkokypärät haluavat olla hyödyksi sen sijaan, että liittyisivät johonkin sotaa käyvistä ryhmistä", sanoo juuri Syyriasta palannut Ole Solvang ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchista (HRW).

Solvangin mukaan valkokypärät tekevät muutakin kuin kaivavat ihmisiä raunioista. "He ovat perustaneet kaksi ryhmää, jotka purkavat räjähtämättömiä ammuksia, valtaosin rypälepommeja."

Rypälepommit ovat suuri uhka varsinkin lapsille, jotka poimivat niitä maasta. Vaaratonta niiden hävittäminen ei ole pelastajillekaan.

Lisäksi valkokypärät kokoavat tietoa HRW:lle ja muille järjestöille Syyriassa käytettävistä aseista.

Pelastajat ovat vedonneet YK:n turvallisuusneuvostoon, että se estäisi tynnyripalopommien käytön ja perustaisi lentokieltoalueen Syyriaan. Solvangin mukaan siviilikohteisiin kylvetään monenlaisia ammuksia valikoimatta.

"Helikoptereista pudotetaan jopa merimiinoja. Viime aikoina on käytetty paljon rypäleammuksia ja palopommeja. Kyse on pääasiassa neuvostoaikaisista venäläisistä ammuksista."

Tahallista siviilien tappamista?

Solvang korostaa, että kyse ei ole vain ammustyypeistä vaan siviilien joutumisesta vaaravyöhykkeeseen. Siviilien tappaminen tarkoituksella on sotarikos.

Yhä useammin kohteeseen pudotetaan ensin yksi pommi, ja kone palaa pommittamaan lisää hetken päästä, kun rauniopelastajat ovat ehtineet paikalle, Solvang kertoo.

"Toinen isku vaatii usein enemmän uhreja kuin ensimmäinen, koska ihmisiä on ehtinyt kerääntyä paikalle. On vaikea olla ajattelematta, että se on tahallista ja tähdätty juuri pelastajia vastaan", hän sanoo.

Valkokypärien työ kuuluu maailman vaarallisimpiin.

Tukea eri suunnilta

"Valkokypärät edustavat humanitaarista apua parhaimmillaan", sanoo YK:n humanitaarisen avun toimiston (Ocha) tiedottaja Amanda Pitt.

Rauniopelastajien Nobel-ehdokkuutta tukevat muun muassa lääketieteellisten avustusjärjestöjen liitto, Christian Aid ja Britannian Islamic Relief.

Rauhannobelin saaja julkistetaan lokakuun alussa. Nobelin säätiön mukaan rauhanpalkinnon saajia on ehdotettu ennätysmäärä eli 376. Säätiö ei kerro ehdokkaiden nimiä vaan julistaa ainoastaan voittajan.

Syyrian konflikti sota ja rauhakonfliktirauha Syyria Suomen IPS

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi