Uutiset Syyrian konflikti

Syyria-uutisiin on helppo turtua – suomalainen avustustyöntekijä toivoo, että maata ei unohdeta

Syyrian sodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi seitsemän vuotta. Punaisen Ristin palveluksessa maassa työskennellyt Päivi Hurttia toivoo, että maata jaksettaisiin yhä auttaa ja että sota loppuisi. ”Kun kuuntelee maailman johtajien uhoamista, tekisi mieli vain sanoa, että lopettakaa, hyvänen aika”, hän toteaa.
Suomen Punaisen Ristin viestintäasiantuntija Päivi Hurttia.
Suomen Punaisen Ristin viestintäasiantuntija Päivi Hurttia. (Kuva: Maria Santto)

Suomen Punaisen Ristin viestintäasiantuntija Päivi Hurttia on vielä pyörällä päästään. Hän saapui vasta muutama päivä sitten Suomeen työskenneltyään sitä ennen vuoden Syyriassa, josta sotauutiset ovat viime viikkoina olleet lohduttomia.

Syyrian hallitus ja Venäjä yrittävät vallata Itä-Ghoutaa, joka on viimeinen kapinallisten halussa oleva laaja alue Syyriassa. Pommituksissa on kuollut viime viikkoina yli tuhat siviiliä.

”Itä-Ghoutan tilanne on hirveä. Ihmiset tarvitsevat kaikkea. He elävät kellareissa ja lapsilla on vaatteetkin homeessa. Apua on saatu perille muutama rekkalastillinen”, Hurttia kertoo.

Hän työskenteli maan pääkaupungissa Damaskoksessa, josta oli vain muutaman kilometrin matka Itä-Ghoutaan. Kranaatteja osui Damaskokseenkin, mutta muuten hän ei kokenut oloaan uhatuksi.

Syyrian tilannetta on Hurttian mukaan vaikea kuvailla, koska se vaihtelee niin paljon eri puolilla maata. Yhteistä kaikille alueille on, että ihmiset yrittävät elää niin normaalia elämää kuin mahdollista. Niin tekivät suomalaisetkin sota-aikana.

”Ihmiset yrittävät käydä koulussa ja töissä ja hankkia elantonsa. Kävin taannoin esimerkiksi Homsissa, jossa ei tällä hetkellä ole taisteluita. Siellä ilmapiiri oli suhteellisen rauhallinen”, hän kuvailee.

Vähän niin kuin suomalaiset

Hurttian tehtävänä oli kehittää Syyrian Punaisen Puolikuun viestintää. Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen kuuluva järjestö toimittaa suurimman osan Syyriassa jaettavasta hätäavusta, ja se tavoittaa kuukausittain viisi miljoonaa ihmistä.

Järjestö jakaa henkeä pelastavaa apua, kuten lääkkeitä, vaatteita, ruokaa ja vettä. Mahdollisuuksien mukaan yritetään tehdä myös pitkäjänteisempää työtä: esimerkiksi rakentaa vesiputkia ja jakaa tiineenä olevia lampaita, jotta ihmiset voisivat ansaita elantonsa.

Suomen Punainen Risti keskittyy etenkin terveyspalveluihin. Se tukee muun muassa fysioterapiakeskusta, jonka toimintaan kerätään parhaillaan varoja Suomessakin.

Hurttia kehuu etenkin syyrialaisia vapaaehtoisia, joita on Punaisen puolikuun riveissä 8 000. He pyörittävät muun muassa ensiapupalveluita. Työ on vaarallista, mutta moni kokee sen avulla tekevänsä edes jotakin maansa eteen.

Avun vastaanottaminen ei Hurttian mukaan ole syyrialaisille kuitenkaan aina helppoa.

”Siinä on jotain vähän suomalaista: syyrialaiset eivät aina halua myöntää, että tarvitsevat apua. He haluavat pärjätä ja tienata rahat omalle perheelle eivätkä olla käsi ojossa. Se on itsetuntokysymys”, hän kertoo.

 

Fysioterapiapotilas SPR:n tukemalla klinikalla Syyriassa
Suomen Punainen Risti tukee muun muassa Homsissa fysioterapiaklinikkaa , jossa apua on saanut muun muassa Sidra-tyttö. (Kuva: Maria Santto)

”Lopettakaa, hyvänen aika!”

Syyrian sotaan johtaneiden kansannousujen alkamisesta tulee tänään kuluneeksi tasan seitsemän vuotta. Sinä aikana jopa yli puoli miljoonaa ihmistä on kuollut ja miljoonia paennut joko Syyrian sisällä tai maan rajojen yli. Noin 13 miljoonan ihmisen arvioidaan tarvitsevan humanitaarista apua.

Hurttia ei osaa arvioida, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Avustustyöntekijä ei osaa toivoa muuta kuin että sota pian loppuisi.

”Kun kuuntelee maailman johtajien uhoamista, tekisi mieli vain sanoa, että lopettakaa, hyvänen aika. Tässä sodassa ei ole voittajaa – kaikki häviävät”, hän sanoo.

Hurttialta kysytään usein, mikä olisi paras keino auttaa Syyriaa Suomesta käsin. Hänen mukaansa yksinkertaisinta on rahan lahjoittaminen avustusjärjestöille sekä asian pitäminen esillä, jotta sitä ei unohdettaisi. Hän pelkää, että lopulta ihmiset kyllästyvät sotauutisiin.

”Syyriasta ei tiedetä muuta kuin sota. Toivon, etteivät ihmiset väsähtäisi ikävään asiaan niin paljon, etteivät enää auttaisi. Avun tarve tulee jatkumaan vuosia, vaikka rauha tulisi tänään”, hän muistuttaa.

Hän itse olisi valmis lähtemään takaisin Syyriaan vaikka heti.

”Eilen tuli tutkimus, jonka mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Ainakin minä koen, että minulla on velvollisuus auttaa muita, koska minulla on käynyt niin hyvä tuuri, että olen syntynyt tänne”, Hurttia tiivistää.

Syyrian konflikti avustustyökatastrofiapukonflikti Syyria Punainen Risti

Syyrialaisia auttavat maan rajojen sisä- tai ulkopuolella ainakin:

Lue myös

Avustustyöntekijä venyttää pakolaistytön jalkaa Libanonissa

Selvitys: Vammaiset lapset jäävät ilman hoitoa Syyriassa

Avustusjärjestön tekemän kyselyn mukaan suurin osa Syyrian vammaisista lapsista ei saa esimerkiksi tarvitsemiaan neuvontapalveluita tai apuvälineitä.
Talojen raunioita

Siviilit uhrattiin Syyrian Raqqassa

Yhdysvaltain johtama liittouma hääti Isisin viime vuonna Raqqasta. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntijoiden mukaan se maksoi liian paljon siviileille.
Za'atarin pakolaisleiri Jordaniassa

Sotaa syyrialaisilla

Syyrian sota on ennen kaikkea sotaa, jota muut maat ja niiden tukemat aseelliset ryhmät käyvät syyrialaisilla. Maasta käytävä geopoliittinen saaliinjako on äärimmäisen kyynistä ja tuhoisaa, kirjoittaa Hannu Reime.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sissitaistelija Maricela Flórez

Yli viisikymmentä vuotta sotimista ja kohta kaksi vuotta rauhaa – Miten Kolumbiassa onnistuttiin siinä, missä niin monessa muussa maassa epäonnistutaan?

Sissitaistelija Maricela Flórez oli valmis kuolemaan sodassa tavoitteidensa puolesta. Nyt Kolumbiassa on rauha ja Flórez on muuttunut sissistä puolueaktiiviksi. Epäilevistä äänistä huolimatta Kolumbian rauhansopimus on pitänyt.
Kenialaisia viljelijöitä kenttäkoulussa

Säävakuutukset ja tekstiviestit auttavat Afrikan ja Aasian viljelijöitä sopeutumaan ilmaston muutoksiin

Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt ja ilmastokatastrofit heikentävät köyhien maiden ruokaturvaa ja vaarantavat viljelijöiden elinkeinon. Tukholman yliopiston Global Resilience Partnershipin hankkeet pyrkivät kohentamaan ruokaturvaa maailmassa.
Cox's Bazarin pakolaisleirin hökkeleitä Bangladeshissa

Rohingyanaisia joutuu ihmiskaupan uhreiksi Bangladeshissa – Vaihtoehtojen puute ajaa epätoivoisiin ratkaisuihin

Rohingya-pakolaisten leireillä on vain vähän työmahdollisuuksia. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö on auttanut lähes sataa ihmiskaupan uhria ja uskoo, että tapauksia on monin verroin enemmän.
EU-lippu, taustalla Brandenburgin portti

EU:n kehitysapu laski ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – 0,7-tavoitteen saavuttamiseen voi mennä 40 vuotta

EU on yhä maailman suurin avunantaja. Tuore järjestöraportti kritisoi kuitenkin etenkin avun käyttöä pakolaiskuluihin.

Luetuimmat

Rauhanjärjestöissä pohditaan, eikö valtio halua enää tukea kriittisiä ääniä – Leikkaukset uhkaavat jälleen ensi vuonna
Nobelin rauhanpalkinto seksuaalisen väkivallan vastaiselle työlle
300 euroa papuannoksesta? – Ruoka tuntuu kalliilta länsimaissa, mutta tuloihin suhteutettuna vielä kalliimpaa on Etelä-Sudanissa
”Hieno tunnustus kaikille selviytyjille” –Nobelin rauhanpalkinto on nyökkäys myös #metoo-liikkeen suuntaan, sanoo Suomen UN Womenin toiminnanjohtaja
Selvitys Afganistaniin palautetuista lapsista: Moni ei pääse edes kouluun
Stereotyyppiset sukupuoliroolit piinaavat myös miehiä, uskoo Suomessa vieraileva intialaisaktivisti Harish Sadani
Romanian kansanäänestys avioliiton määritelmän muuttamisesta epäonnistui – ”Olemme osoittaneet, että ihmisoikeuksista ei voi äänestää”
Uusi ilmastoraportti: Maapallon lämpenemisen pitäminen 1,5 asteessa on vielä mahdollista – ”Seuraavat vuodet ovat luultavasti historian tärkeimpiä”
Indonesia pyytää ulkomaisia järjestöjä lähtemään – Punaisen Ristin suomalaisen logistiikkayksikön harteille suuri vastuu maanjäristyksen avustustöistä
Norjan tukema lohenkasvatushanke Argentiinassa herättää epäilyksiä – ”Mikään määrä talouskasvua ei oikeuta Patagonian ekosysteemin tuhoamista”