Uutiset Syyrian konflikti

Syyria-uutisiin on helppo turtua – suomalainen avustustyöntekijä toivoo, että maata ei unohdeta

Syyrian sodan alkamisesta tulee tänään kuluneeksi seitsemän vuotta. Punaisen Ristin palveluksessa maassa työskennellyt Päivi Hurttia toivoo, että maata jaksettaisiin yhä auttaa ja että sota loppuisi. ”Kun kuuntelee maailman johtajien uhoamista, tekisi mieli vain sanoa, että lopettakaa, hyvänen aika”, hän toteaa.
Suomen Punaisen Ristin viestintäasiantuntija Päivi Hurttia.
Suomen Punaisen Ristin viestintäasiantuntija Päivi Hurttia. (Kuva: Maria Santto)

Suomen Punaisen Ristin viestintäasiantuntija Päivi Hurttia on vielä pyörällä päästään. Hän saapui vasta muutama päivä sitten Suomeen työskenneltyään sitä ennen vuoden Syyriassa, josta sotauutiset ovat viime viikkoina olleet lohduttomia.

Syyrian hallitus ja Venäjä yrittävät vallata Itä-Ghoutaa, joka on viimeinen kapinallisten halussa oleva laaja alue Syyriassa. Pommituksissa on kuollut viime viikkoina yli tuhat siviiliä.

”Itä-Ghoutan tilanne on hirveä. Ihmiset tarvitsevat kaikkea. He elävät kellareissa ja lapsilla on vaatteetkin homeessa. Apua on saatu perille muutama rekkalastillinen”, Hurttia kertoo.

Hän työskenteli maan pääkaupungissa Damaskoksessa, josta oli vain muutaman kilometrin matka Itä-Ghoutaan. Kranaatteja osui Damaskokseenkin, mutta muuten hän ei kokenut oloaan uhatuksi.

Syyrian tilannetta on Hurttian mukaan vaikea kuvailla, koska se vaihtelee niin paljon eri puolilla maata. Yhteistä kaikille alueille on, että ihmiset yrittävät elää niin normaalia elämää kuin mahdollista. Niin tekivät suomalaisetkin sota-aikana.

”Ihmiset yrittävät käydä koulussa ja töissä ja hankkia elantonsa. Kävin taannoin esimerkiksi Homsissa, jossa ei tällä hetkellä ole taisteluita. Siellä ilmapiiri oli suhteellisen rauhallinen”, hän kuvailee.

Vähän niin kuin suomalaiset

Hurttian tehtävänä oli kehittää Syyrian Punaisen Puolikuun viestintää. Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeeseen kuuluva järjestö toimittaa suurimman osan Syyriassa jaettavasta hätäavusta, ja se tavoittaa kuukausittain viisi miljoonaa ihmistä.

Järjestö jakaa henkeä pelastavaa apua, kuten lääkkeitä, vaatteita, ruokaa ja vettä. Mahdollisuuksien mukaan yritetään tehdä myös pitkäjänteisempää työtä: esimerkiksi rakentaa vesiputkia ja jakaa tiineenä olevia lampaita, jotta ihmiset voisivat ansaita elantonsa.

Suomen Punainen Risti keskittyy etenkin terveyspalveluihin. Se tukee muun muassa fysioterapiakeskusta, jonka toimintaan kerätään parhaillaan varoja Suomessakin.

Hurttia kehuu etenkin syyrialaisia vapaaehtoisia, joita on Punaisen puolikuun riveissä 8 000. He pyörittävät muun muassa ensiapupalveluita. Työ on vaarallista, mutta moni kokee sen avulla tekevänsä edes jotakin maansa eteen.

Avun vastaanottaminen ei Hurttian mukaan ole syyrialaisille kuitenkaan aina helppoa.

”Siinä on jotain vähän suomalaista: syyrialaiset eivät aina halua myöntää, että tarvitsevat apua. He haluavat pärjätä ja tienata rahat omalle perheelle eivätkä olla käsi ojossa. Se on itsetuntokysymys”, hän kertoo.

 

Fysioterapiapotilas SPR:n tukemalla klinikalla Syyriassa
Suomen Punainen Risti tukee muun muassa Homsissa fysioterapiaklinikkaa , jossa apua on saanut muun muassa Sidra-tyttö. (Kuva: Maria Santto)

”Lopettakaa, hyvänen aika!”

Syyrian sotaan johtaneiden kansannousujen alkamisesta tulee tänään kuluneeksi tasan seitsemän vuotta. Sinä aikana jopa yli puoli miljoonaa ihmistä on kuollut ja miljoonia paennut joko Syyrian sisällä tai maan rajojen yli. Noin 13 miljoonan ihmisen arvioidaan tarvitsevan humanitaarista apua.

Hurttia ei osaa arvioida, mihin suuntaan tilanne kehittyy. Avustustyöntekijä ei osaa toivoa muuta kuin että sota pian loppuisi.

”Kun kuuntelee maailman johtajien uhoamista, tekisi mieli vain sanoa, että lopettakaa, hyvänen aika. Tässä sodassa ei ole voittajaa – kaikki häviävät”, hän sanoo.

Hurttialta kysytään usein, mikä olisi paras keino auttaa Syyriaa Suomesta käsin. Hänen mukaansa yksinkertaisinta on rahan lahjoittaminen avustusjärjestöille sekä asian pitäminen esillä, jotta sitä ei unohdettaisi. Hän pelkää, että lopulta ihmiset kyllästyvät sotauutisiin.

”Syyriasta ei tiedetä muuta kuin sota. Toivon, etteivät ihmiset väsähtäisi ikävään asiaan niin paljon, etteivät enää auttaisi. Avun tarve tulee jatkumaan vuosia, vaikka rauha tulisi tänään”, hän muistuttaa.

Hän itse olisi valmis lähtemään takaisin Syyriaan vaikka heti.

”Eilen tuli tutkimus, jonka mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Ainakin minä koen, että minulla on velvollisuus auttaa muita, koska minulla on käynyt niin hyvä tuuri, että olen syntynyt tänne”, Hurttia tiivistää.

Syyrialaisia auttavat maan rajojen sisä- tai ulkopuolella ainakin:

Syyrian konflikti avustustyökatastrofiapukonflikti Syyria Punainen Risti

Lue myös

Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla pensasaita.

Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö

Maailma.net aloittaa juttusarjan suomalaisista, jotka ovat päätyneet kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeustehtäviin. Anna Autio on edistänyt Pohjois-Afrikan lehdistönvapautta, johtanut Maailmanpankin ihmisoikeusrahastoa ja tutkinut Kosovon ihmisoikeusloukkauksia. Hän on oppinut työssään realismia – mutta ei kyynisyyttä.
Sarvikuono kadulla ihmisten ympäröimänä.

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys

Nepal on onnistunut suojelemaan sarvikuonoja monilta uhilta, mutta uusi haaste ovat muun muassa tulvat ja kuivuus. Keväisin juomavettä on liian vähän, monsuuniaikana sarvikuonoja hukkuu jokiin. Lisäksi tulokaskasvit uhkaavat korvata niiden lempiruuan.
Muuri, jossa piirroksia.

Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”

Israelin armeija pidättää vuosittain satoja alaikäisiä. Lasten pidättäminen sotatilalain nojalla pitäisi lopettaa, sanoo Pelastakaa Lapset. Monelle lapselle kokemus on tuoreen selvityksen mukaan nöyryyttävä.
Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
CNS-järjestön johtaja Joaquim Belo, Brasilia

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

Uhat, kärsimys ja kipu ovat aina olleet osa Amazonian perinteisten kansojen ja yhteisöjen elämää, mutta ne eivät ole koskaan olleet niin pahoja kuin nyt, kirjoittaa Brasilian keräilijäväestön liiton kansainvälisten asioiden sihteeri Joaquim Belo.

Tuoreimmat

Ilmastonmuutos uhkaa Nepalin sarvikuonoja – Ruokaa etsivistä eläimistä on tullut kaupungeissa turistinähtävyys
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon
Raportti: Teollisuusmaat dumppaavat yhä autoja kehitysmaihin – Hollannista Gambiaan viedyn auton keski-ikä on 19 vuotta
Osa luonnonsuojelijoista epäilee Botswanan norsukuolemien virallista selitystä – Tutkinta on ollut hidasta ja huolimatonta
Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Anna Autio tutki lapsena karttakirjoja, haaveili YK-urasta ja päätyi juristiksi, jonka erikoisalaa on kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Selvitys: Palestiinalaislapsia kohdellaan epäinhimillisesti israelilaisissa vankiloissa – ”Siinä paikassa ei voi tuntea olevansa ihminen”
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”