Uutiset Ilmastopolitiikka

Suriname lupaa pitää metsäpeitteensä 93 prosentissa, mutta ei ilmaiseksi – Metsäiset kehitysmaat haluavat suuremman osan ilmastorahoituksesta

Suriname torjuu ilmastonmuutosta suojelemalla metsiään. Maan presidentti kuitenkin varoittaa, ettei se pysty jatkamaan ilmaiseksi metsien suojelua. Maailman metsäisimmät kehitysmaat järjestivät helmikuussa kokouksen, jossa ne vaativat lisärahoitusta voidakseen säilyttää metsänsä.
Surinamen presidentti Desiré Delano Bouterse istuu nojatuolissa
Surinamen presidentti Desiré Delano Bouterse ajaa metsäisten kehitysmaiden ja ilmaston asiaa. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS) -- Etelä-Amerikan koillisrannikolla sijaitseva pieni Suriname on päättänyt torjua ilmastonmuutosta pitämällä metsäpeitteensä vähintään 93-prosenttisena. Tätä palvelusta ihmiskunnalle ei kuitenkaan pystytä jatkamaan ilmaiseksi, maan presidentti Desiré Delano Bouterse varoittaa.

Suriname järjesti helmikuussa kokouksen, johon kokoontuivat maailman metsäisimmät (High Forest Cover and Low Deforestation, HFLD) kehitysmaat. Niihin kuuluvat muun muassa Panama, Kolumbia, Kongon demokraattinen tasavalta, Peru, Belize, Gabon, Guyana, Bhutan, Sambia, ja Ranskan Guayana.

Bouterse korostaa kokouksen hyväksymän julistuksen merkitystä. ”Ensisijainen viestimme on, että planeettamme on vaarassa ja se vaatii yhteistä toimintaa.”

Pääsyy kokouksen järjestämiselle oli kuitenkin se, että runsaat metsävarat omistavien maiden on hyvin vaikea saada rahoitusta, joka auttaisi säilyttämään vihreän kullan. HFLD-maat saavat 14 prosenttia kansainvälisestä ilmastorahoituksesta ja pitävät osuutta aivan liian pienenä.

”Arviot eivät riitä”

”Surinamen pinta-alasta on metsää 94,6 prosenttia, ja olemme antaneet kansainvälisen sitoumuksen, että säilytämme sen 93 prosentissa. Toisessa vaakakupissa on se tosiasia, että maamme kehittäminen vaatii rahaa”, Bouterse selittää.

Hän haluaa saada kansainvälisen yhteisön ymmärtämään yhtälön ja tarjoamaan rahoitusta, jonka avulla Suriname voi hankkia välttämätöntä koulutusta ja tarvittavia voimavaroja metsäpeitteensä säilyttämiseksi.

”Tarvitaan tarkkaa tieteellistä tutkimusta, joka antaa meille todenmukaisen kuvan siitä, mikä meidän tarjoamiemme palvelusten todellinen arvo on. Pelkät arviot eivät riitä”, Bouterse sanoo.

Hänen mukaansa tilanne koskee kaikkia metsäisiä kehitysmaita ja julistus päätettiin tehdä yhdessä, jotta vaatimukselle rahoituksesta saataisiin enemmän pontta. Suriname valittiin ryhmän viestinviejäksi, ja Bouterse vakuuttaa, että se käyttää hyväkseen kaikki tilaisuudet kertoa maailmalle metsäisten kehitysmaiden tilanteesta ja vaatimuksista.

Ilmastopolitiikka ympäristöilmastonmuutosmetsät Suriname IPS

Lue myös

Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Tyttöjä kantamassa vettä

Raportti: Ilmastonmuutos heikentää erityisesti tyttöjen asemaa – Voi lisätä jopa lapsiavioliittoja

Ilmastonmuutos lisää kehitysmaiden naisten ja tyttöjen työtaakkaa ja voi johtaa yhä suurempaan eriarvoisuuteen, varoittaa lastenjärjestö Plan International Suomi.
Joukko nuoria aurinkopaneelilla varustetun koulun edustalla

Suomalaisille kesämökeille tarkoitettu aurinkovoimala sähköistää ammattikoulua Ugandassa – Aurinkoenergian potentiaali on valtava, mutta esteenä on hinta

Aurinko paistaa Ugandassa ympäri vuoden kuin Suomessa kesällä, mutta silti yli 80 prosenttia maaseudun asukkaista elää ilman sähköä. Suomalainen keksijä Janne Käpylehto opetti kolmessa päivässä ammattikoululaisille, miten asentaa aurinkovoimala. Kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Silvana Bahia, taustalla puita ja rakennuksia

Mikä muuttuu, jos teknologiaa kehittävät myös ei-valkoihoiset? Brasilialainen Silvana Bahia ajaa tasa-arvoa it-alalle

Teknologiaa on helppo pitää arvovapaana, mutta esimerkiksi kasvojentunnistusteknologia ei aina tunnista mustien kasvonpiirteitä. Suomessa vieraileva brasilialainen aktivisti Silvana Bahia haluaa teknologia-alalle enemmän etnistä monimuotoisuutta.
Mielenosoittajia Ilmastotekoja-kyltin kera

Koululaiset marssivat ilmastotoimien puolesta – ”Aikuiset väittävät välittävänsä lapsistaan eniten, vaikka tuhoavat heidän tulevaisuuttaan”

Koululaiset ja opiskelijat noin sadassa maassa lakkoilevat tänään perjantaina vaatiakseen päättäjiltä tehokkaampia ilmastotoimia. Esimerkiksi Tampereella järjestetty mielenosoitus keräsi arviolta satoja osallistujia.
Öljynporauslautta merellä, taustalla vuoria

YK-raportti varoittaa luonnonvarojen tuhlaamisesta: Kulutus kolminkertaistunut 1970-luvulta

Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kuin viimeistä päivää, todetaan tuoreessa raportissa. Sen mukaan maapallon resursseja on yksinkertaisesti ryhdyttävä käyttämään säästeliäämmin, jotta tuhokierre saadaan poikki.
Korkeita rakennuksia vedenrajassa Intiassa

Brexit saa britit haikailemaan menneitä – Monella on ruusuinen käsitys siirtomaa-ajasta

Britanniassa on esitetty suhteiden elvyttämistä entisiin siirtomaihin korvikkeeksi EU-jäsenyydelle. Taustalla on usko siihen, että siirtomaapolitiikassa oli kyse kansainvälisestä vastuunkannosta ja köyhien maiden kehittämisestä. Taloustutkijat Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury osoittavat Intian esimerkin avulla, että todellisuus on päinvastainen.