Uutiset Ilmastopolitiikka

Suriname lupaa pitää metsäpeitteensä 93 prosentissa, mutta ei ilmaiseksi – Metsäiset kehitysmaat haluavat suuremman osan ilmastorahoituksesta

Suriname torjuu ilmastonmuutosta suojelemalla metsiään. Maan presidentti kuitenkin varoittaa, ettei se pysty jatkamaan ilmaiseksi metsien suojelua. Maailman metsäisimmät kehitysmaat järjestivät helmikuussa kokouksen, jossa ne vaativat lisärahoitusta voidakseen säilyttää metsänsä.
Surinamen presidentti Desiré Delano Bouterse istuu nojatuolissa
Surinamen presidentti Desiré Delano Bouterse ajaa metsäisten kehitysmaiden ja ilmaston asiaa. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS) -- Etelä-Amerikan koillisrannikolla sijaitseva pieni Suriname on päättänyt torjua ilmastonmuutosta pitämällä metsäpeitteensä vähintään 93-prosenttisena. Tätä palvelusta ihmiskunnalle ei kuitenkaan pystytä jatkamaan ilmaiseksi, maan presidentti Desiré Delano Bouterse varoittaa.

Suriname järjesti helmikuussa kokouksen, johon kokoontuivat maailman metsäisimmät (High Forest Cover and Low Deforestation, HFLD) kehitysmaat. Niihin kuuluvat muun muassa Panama, Kolumbia, Kongon demokraattinen tasavalta, Peru, Belize, Gabon, Guyana, Bhutan, Sambia, ja Ranskan Guayana.

Bouterse korostaa kokouksen hyväksymän julistuksen merkitystä. ”Ensisijainen viestimme on, että planeettamme on vaarassa ja se vaatii yhteistä toimintaa.”

Pääsyy kokouksen järjestämiselle oli kuitenkin se, että runsaat metsävarat omistavien maiden on hyvin vaikea saada rahoitusta, joka auttaisi säilyttämään vihreän kullan. HFLD-maat saavat 14 prosenttia kansainvälisestä ilmastorahoituksesta ja pitävät osuutta aivan liian pienenä.

”Arviot eivät riitä”

”Surinamen pinta-alasta on metsää 94,6 prosenttia, ja olemme antaneet kansainvälisen sitoumuksen, että säilytämme sen 93 prosentissa. Toisessa vaakakupissa on se tosiasia, että maamme kehittäminen vaatii rahaa”, Bouterse selittää.

Hän haluaa saada kansainvälisen yhteisön ymmärtämään yhtälön ja tarjoamaan rahoitusta, jonka avulla Suriname voi hankkia välttämätöntä koulutusta ja tarvittavia voimavaroja metsäpeitteensä säilyttämiseksi.

”Tarvitaan tarkkaa tieteellistä tutkimusta, joka antaa meille todenmukaisen kuvan siitä, mikä meidän tarjoamiemme palvelusten todellinen arvo on. Pelkät arviot eivät riitä”, Bouterse sanoo.

Hänen mukaansa tilanne koskee kaikkia metsäisiä kehitysmaita ja julistus päätettiin tehdä yhdessä, jotta vaatimukselle rahoituksesta saataisiin enemmän pontta. Suriname valittiin ryhmän viestinviejäksi, ja Bouterse vakuuttaa, että se käyttää hyväkseen kaikki tilaisuudet kertoa maailmalle metsäisten kehitysmaiden tilanteesta ja vaatimuksista.

Ilmastopolitiikka ympäristöilmastonmuutosmetsät Suriname IPS

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.