Uutiset Ilmastopolitiikka

Suriname lupaa pitää metsäpeitteensä 93 prosentissa, mutta ei ilmaiseksi – Metsäiset kehitysmaat haluavat suuremman osan ilmastorahoituksesta

Suriname torjuu ilmastonmuutosta suojelemalla metsiään. Maan presidentti kuitenkin varoittaa, ettei se pysty jatkamaan ilmaiseksi metsien suojelua. Maailman metsäisimmät kehitysmaat järjestivät helmikuussa kokouksen, jossa ne vaativat lisärahoitusta voidakseen säilyttää metsänsä.
Surinamen presidentti Desiré Delano Bouterse istuu nojatuolissa
Surinamen presidentti Desiré Delano Bouterse ajaa metsäisten kehitysmaiden ja ilmaston asiaa. (Kuva: Desmond Brown / IPS)

(IPS) -- Etelä-Amerikan koillisrannikolla sijaitseva pieni Suriname on päättänyt torjua ilmastonmuutosta pitämällä metsäpeitteensä vähintään 93-prosenttisena. Tätä palvelusta ihmiskunnalle ei kuitenkaan pystytä jatkamaan ilmaiseksi, maan presidentti Desiré Delano Bouterse varoittaa.

Suriname järjesti helmikuussa kokouksen, johon kokoontuivat maailman metsäisimmät (High Forest Cover and Low Deforestation, HFLD) kehitysmaat. Niihin kuuluvat muun muassa Panama, Kolumbia, Kongon demokraattinen tasavalta, Peru, Belize, Gabon, Guyana, Bhutan, Sambia, ja Ranskan Guayana.

Bouterse korostaa kokouksen hyväksymän julistuksen merkitystä. ”Ensisijainen viestimme on, että planeettamme on vaarassa ja se vaatii yhteistä toimintaa.”

Pääsyy kokouksen järjestämiselle oli kuitenkin se, että runsaat metsävarat omistavien maiden on hyvin vaikea saada rahoitusta, joka auttaisi säilyttämään vihreän kullan. HFLD-maat saavat 14 prosenttia kansainvälisestä ilmastorahoituksesta ja pitävät osuutta aivan liian pienenä.

”Arviot eivät riitä”

”Surinamen pinta-alasta on metsää 94,6 prosenttia, ja olemme antaneet kansainvälisen sitoumuksen, että säilytämme sen 93 prosentissa. Toisessa vaakakupissa on se tosiasia, että maamme kehittäminen vaatii rahaa”, Bouterse selittää.

Hän haluaa saada kansainvälisen yhteisön ymmärtämään yhtälön ja tarjoamaan rahoitusta, jonka avulla Suriname voi hankkia välttämätöntä koulutusta ja tarvittavia voimavaroja metsäpeitteensä säilyttämiseksi.

”Tarvitaan tarkkaa tieteellistä tutkimusta, joka antaa meille todenmukaisen kuvan siitä, mikä meidän tarjoamiemme palvelusten todellinen arvo on. Pelkät arviot eivät riitä”, Bouterse sanoo.

Hänen mukaansa tilanne koskee kaikkia metsäisiä kehitysmaita ja julistus päätettiin tehdä yhdessä, jotta vaatimukselle rahoituksesta saataisiin enemmän pontta. Suriname valittiin ryhmän viestinviejäksi, ja Bouterse vakuuttaa, että se käyttää hyväkseen kaikki tilaisuudet kertoa maailmalle metsäisten kehitysmaiden tilanteesta ja vaatimuksista.

Ilmastopolitiikka ympäristöilmastonmuutosmetsät Suriname IPS

Lue myös

Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.

Tuoreimmat

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Adolfo Vera ja Ahmad Hosseini ovat eri sukupolvien maahanmuuttajia Suomessa – ”Silloin juotiin aina kolme kuppia kahvia”
Naisten sukuelinten silpomien taustalla on sukupuolten epätasa-arvo, mutta edes vastustajat eivät aina ymmärrä sitä – Suomalainen väitöstutkimus peräänkuuluttaa juurisyihin puuttumista