Uutiset Suomen kehityspolitiikka

SuomiAreena: Järjestöjä tarvitaan yhä, yritykset eivät voi toimia kaikkialla

Porin SuomiAreenalla väiteltiin yksityisen sektorin ja kehitysyhteistyöjärjestöjen roolista. Kepan tuoreen tutkimuksen mukaan tämänvuotiset leikkaukset veivät avun yli miljoonalta.
Kepan Auli Starck (vas), kansanedustaja Antti Kaikkonen ja Duara Travelsin Elina Voipio SuomiAreenalla keskiviikkona. (Kuva: Teija Laakso)

Hallituspuolueiden edustajat puolustivat kehitysyhteistyön keskittämistä yrityksiin eilen Porin SuomiAreenalla. Järjestöt taas muistuttivat, etteivät yritykset voi tehdä kaikkea. 

"Jotta ihmisiä saadaan pysyvästi jaloilleen, tarvitaan yrittäjyyteen ja yritysyhteistyöhön investoimista. Sadan miljoonan euron panoksella voidaan saada miljoonalle puhdasta energiaa, kuten Itä-Afrikassa on Finnfundin projekteissa tapahtumassa. Se on enemmän kuin lahjarahalla saataisiin aikaan", sanoi tuore kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) puolueiden kehitysyhteistyöjärjestö Demo ry:n järjestämässä kansanedustajien keskustelussa.

Hän kritisoi vastakkainasettelua kehitysyhteistyön eri toimintatapojen välillä.

"Pitää katsoa, millaisessa tuessa mikäkin instrumentti on paras ja mennä sen mukaan eteenpäin", hän sanoi.

Vuosittain järjestettävän, keskustelutapahtumista koostuvan SuomiAreenan yhtenä teemana olivat tänä vuonna kansalaisjärjestöt. Demon lisäksi oman tapahtuman järjesti myös kehitysjärjestöjen katto-organisaatio Kepa, jonka keskusteluun osallistunut kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk) painotti Mykkäsen tavoin yritystoiminnan tärkeyttä kehitysmaissa, joskaan se ei hänen mukaansa ole ainoa väline, vaan myös järjestöjä tarvitaan. Kaikkonen kommentoi myös tänä vuonna toteutettuja kehitysyhteistyövarojen leikkauksia.

"Kyllähän kehitysyhteistyörahoille olisi ollut käyttöä. Se oli yksi kurjimmista säästökohteista", hän myönsi.

Hallitus leikkasi tänä vuonna kehitysyhteistyöstä noin kolmanneksen. Järjestöissä närää on herättänyt erityisesti se, että samaan aikaan kehitysrahoituslaitos Finnfundin pääomitusta lisättiin 130 miljoonalla eurolla, mitä ulkoasiainvaliokuntakin arvosteli.

Yritykset eivät auta köyhimpiä

Leikkaukset ovat koskettaneet erityisen kovaa järjestöjä, sillä esimerkiksi ohjelmatukea saavilta järjestöiltä vietiin tänä vuonna pääsääntöisesti 38 prosenttia niiden tuesta. Kepa julkaisi tällä viikolla selvityksen, jonka mukaan leikkausten seurauksena järjestöt ovat keskeyttäneet, karsineet tai jättäneet aloittamatta satoja hankkeita ja yli miljoona ihmistä on jäänyt ilman tukea.

Suomessa järjestöistä on irtisanottu ainakin 50 työntekijää, henkilötyövuosia on menetetty vähintään tuplasti saman verran. Kehitysmaissa työskenteleviä suomalaisia ja paikallisia työntekijöitä on irtisanottu yli 360. Kokonaisvaikutukset ovat todennäköisesti vielä mittavammat, sillä kyselyyn osallistui vain noin kolmannes ulkoministeriön tukea saavista järjestöistä.

Järjestöjen työ on ollut suurennuslasin alla viime aikoina muutenkin, sillä viime vuonna tehdyssä riippumattomassa selvityksessä niiden työtä moitittiin pirstaleiseksi ja vaadittiin selvitystä työn vaikuttavuudesta.

Järjestöillä on kuitenkin edelleen roolinsa, todettiin Kepan SuomiAreena-keskustelussa. Turisteja kehitysmaiden kotitalouksiin majoittavan matkailuyrityksen Duara Travelsin Elina Voipio muistutti, että yritysten mahdollisuudet kehitysmaissa ovat rajalliset.

"Haluan uskoa, että bisnes ja maailmanparannus sopivat yhteen. Yritykset joutuvat kuitenkin tekemään kompromisseja eri tavoin kuin järjestöt. Esimerkiksi me emme voi ottaa majoittajiksi kaikkein köyhimpiä, sillä heillä ei ole siihen valmiuksia", sanoi.

Myös Kepan asiantuntija Auli Starck sanoi, että köyhimpien tavoittaminen on nimenomaan järjestöjen työtä, ei yritysten. Hän muistutti, että järjestöt tekevät työtä sellaisten aiheiden parissa, jotka eivät yrityksiä kiinnosta – esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan parissa.

"Järjestöt voivat myös lisätä ihmisten osaamista, jolloin heistä tulee kelpoa työvoimaa tai he voivat perustaa omia yrityksiä. Voimme tukea myös kehitysmaiden omia järjestöjä, mitä muiden on vaikea tehdä", Starck totesi.

Keskusteluun osallistuneen Kirkon Ulkomaanavun rahoitus- ja viestintäjohtajan Ritka Heinon mukaan yritysten ja järjestöjen pitäisi tehdä yhteistyötä, ei asettautua vastakkain.

"Esimerkiksi Ulkomaanapu toimii hauraissa maissa, joissa käydään konflikteja. Niissä kehitysyhteistyö ei ihan heti siirry yrittäjyyteen. Järjestöillä on tärkeä merkitys esimerkiksi siinä, että nuoret miehet eivät liittyisi Isisiin. Yritykset eivät voi auttaa siinä kuin työllisyyden kautta", hän sanoi.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyödemokratiakansalaisyhteiskunta Suomi Demo ryKepa

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.
Sateenkaarilippu

Loppu homovitseille ja epäkunnioittavalle pukukoppikulttuurille

Hetero-oletukset, homofobia ja humoristisiksi tarkoitetut heitot ovat yhä yleisiä urheilumaailmassa. Epäkunnioittavaan pukukoppi- ja fanikulttuuriin tulee puuttua. Sitä helpottaa, kun osaa ottaa sateenkaariteemoja puheeksi, kirjoittaa Setan koulutusasiantuntija Marita Karvinen.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen