Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput
Suomi raportoi ensi vuonna YK:lle TSS-oikeuksien sopimuksen noudattamisesta. (Kuva: Peter / Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestöt ovat julkaisseet ensimmäistä kertaa suosituksensa siitä, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan, onko Suomi noudattanut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (TSS) koskevaa sopimusta.

16 järjestön mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään, uudistaa translaki, lopettaa intersukupuolisten lasten ei-lääketieteelliset leikkaukset, nostaa kehitysyhteistyörahoitusta sekä nostaa perusturva tasolle, joka kattaa todelliset elinkustannukset.

TSS-sopimus kuuluu YK:n tärkeimpiin ihmisoikeussopimuksiin. Sen toimeenpanoa valvoo TSS-komitea, jolle jäsenvaltiot raportoivat määrävuosin sopimuksen toimeenpanosta.

Ensi vuoden raportointikierros on uudenlainen, sillä Suomi on siirtynyt niin sanottuun yksinkertaistettuun menettelyyn. Siinä YK:n TSS-komitea toimittaa Suomelle listan käsiteltävistä asioista eikä koko sopimusta tarvitse käydä raportissa läpi.

Järjestöt puolestaan pääsevät esittämään suosituksensa TSS-komitealle siitä, mitä asioita Suomen pitäisi käsitellä raportissaan.

Ihmisoikeusliiton johdolla tehdyissä järjestöjen suosituksissa kehotetaan komiteaa kysymään Suomelta muun muassa syrjinnän vastaisista toimista. Järjestöt muistuttavat, että hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan 63 prosenttia Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista on kohdannut rasismia. Monet vähemmistöt, kuten romanit, vammaiset ja afrikkalaistaustaiset, kohtaavat syrjintää myös työelämässä. Myös transsukupuolisten sterilisaatiovaatimus nostetaan esiin yhtenä ihmisoikeusongelmana.

Suomen pitäisi suositusten mukaan myös kertoa seuraavassa TSS-raportissaan siitä, miten se aikoo pitää kiinni lupauksestaan nostaa kehitysyhteistyörahoituksen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi sai asiasta huomautuksen YK:n TSS-komitealta jo viime kierroksella, mutta siitä huolimatta se leikkasi kehitysyhteistyörahoitusta rajusti vuonna 2016.

Järjestöt toivovat, että Suomelta kysytään myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. Suomi on usein saanut kansainvälisiltä valvontaelimiltä kehotuksia vahvistaa toimiaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalla ei ole riittävästi resursseja eikä mandaattia toimia, suosituksissa todetaan.

Suomi saa TSS-komitean ennakkokysymyslistan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen on määrä raportoida ensi vuoden maaliskuussa.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkaYK Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.