Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput
Suomi raportoi ensi vuonna YK:lle TSS-oikeuksien sopimuksen noudattamisesta. (Kuva: Peter / Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestöt ovat julkaisseet ensimmäistä kertaa suosituksensa siitä, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan, onko Suomi noudattanut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (TSS) koskevaa sopimusta.

16 järjestön mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään, uudistaa translaki, lopettaa intersukupuolisten lasten ei-lääketieteelliset leikkaukset, nostaa kehitysyhteistyörahoitusta sekä nostaa perusturva tasolle, joka kattaa todelliset elinkustannukset.

TSS-sopimus kuuluu YK:n tärkeimpiin ihmisoikeussopimuksiin. Sen toimeenpanoa valvoo TSS-komitea, jolle jäsenvaltiot raportoivat määrävuosin sopimuksen toimeenpanosta.

Ensi vuoden raportointikierros on uudenlainen, sillä Suomi on siirtynyt niin sanottuun yksinkertaistettuun menettelyyn. Siinä YK:n TSS-komitea toimittaa Suomelle listan käsiteltävistä asioista eikä koko sopimusta tarvitse käydä raportissa läpi.

Järjestöt puolestaan pääsevät esittämään suosituksensa TSS-komitealle siitä, mitä asioita Suomen pitäisi käsitellä raportissaan.

Ihmisoikeusliiton johdolla tehdyissä järjestöjen suosituksissa kehotetaan komiteaa kysymään Suomelta muun muassa syrjinnän vastaisista toimista. Järjestöt muistuttavat, että hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan 63 prosenttia Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista on kohdannut rasismia. Monet vähemmistöt, kuten romanit, vammaiset ja afrikkalaistaustaiset, kohtaavat syrjintää myös työelämässä. Myös transsukupuolisten sterilisaatiovaatimus nostetaan esiin yhtenä ihmisoikeusongelmana.

Suomen pitäisi suositusten mukaan myös kertoa seuraavassa TSS-raportissaan siitä, miten se aikoo pitää kiinni lupauksestaan nostaa kehitysyhteistyörahoituksen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi sai asiasta huomautuksen YK:n TSS-komitealta jo viime kierroksella, mutta siitä huolimatta se leikkasi kehitysyhteistyörahoitusta rajusti vuonna 2016.

Järjestöt toivovat, että Suomelta kysytään myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. Suomi on usein saanut kansainvälisiltä valvontaelimiltä kehotuksia vahvistaa toimiaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalla ei ole riittävästi resursseja eikä mandaattia toimia, suosituksissa todetaan.

Suomi saa TSS-komitean ennakkokysymyslistan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen on määrä raportoida ensi vuoden maaliskuussa.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkaYK Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Koululaisia pulpettien ääressä

Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten

Koulujen sulkeminen vaikuttaa lähes 1,7 miljardin koululaiseen ja opiskelijaan. Koulutuksen lisäksi moni menettää myös kouluateriat.
Sininen muovipallo, jossa punaisia piikkejä

Koronavirus koettelee demokratiaa

Demokratian taantuminen vakiintuneissakin demokratioissa on ollut trendinä jo pidempään, ja koronaviruksen kaltainen kriisi voi osaltaan vauhdittaa kehitystä, kirjoittavat demokratiajärjestö Demon asiantuntijat Anna Juhola ja Jussi Kanner.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Vesihana ulkona

Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Saippua on monilla kehittyvillä alueilla luksusta. YK:n asiantuntijat muistuttavat vesipalvelujen tärkeydestä koronapandemian taltuttamiseksi.

Tuoreimmat