Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput
Suomi raportoi ensi vuonna YK:lle TSS-oikeuksien sopimuksen noudattamisesta. (Kuva: Peter / Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestöt ovat julkaisseet ensimmäistä kertaa suosituksensa siitä, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan, onko Suomi noudattanut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (TSS) koskevaa sopimusta.

16 järjestön mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään, uudistaa translaki, lopettaa intersukupuolisten lasten ei-lääketieteelliset leikkaukset, nostaa kehitysyhteistyörahoitusta sekä nostaa perusturva tasolle, joka kattaa todelliset elinkustannukset.

TSS-sopimus kuuluu YK:n tärkeimpiin ihmisoikeussopimuksiin. Sen toimeenpanoa valvoo TSS-komitea, jolle jäsenvaltiot raportoivat määrävuosin sopimuksen toimeenpanosta.

Ensi vuoden raportointikierros on uudenlainen, sillä Suomi on siirtynyt niin sanottuun yksinkertaistettuun menettelyyn. Siinä YK:n TSS-komitea toimittaa Suomelle listan käsiteltävistä asioista eikä koko sopimusta tarvitse käydä raportissa läpi.

Järjestöt puolestaan pääsevät esittämään suosituksensa TSS-komitealle siitä, mitä asioita Suomen pitäisi käsitellä raportissaan.

Ihmisoikeusliiton johdolla tehdyissä järjestöjen suosituksissa kehotetaan komiteaa kysymään Suomelta muun muassa syrjinnän vastaisista toimista. Järjestöt muistuttavat, että hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan 63 prosenttia Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista on kohdannut rasismia. Monet vähemmistöt, kuten romanit, vammaiset ja afrikkalaistaustaiset, kohtaavat syrjintää myös työelämässä. Myös transsukupuolisten sterilisaatiovaatimus nostetaan esiin yhtenä ihmisoikeusongelmana.

Suomen pitäisi suositusten mukaan myös kertoa seuraavassa TSS-raportissaan siitä, miten se aikoo pitää kiinni lupauksestaan nostaa kehitysyhteistyörahoituksen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi sai asiasta huomautuksen YK:n TSS-komitealta jo viime kierroksella, mutta siitä huolimatta se leikkasi kehitysyhteistyörahoitusta rajusti vuonna 2016.

Järjestöt toivovat, että Suomelta kysytään myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. Suomi on usein saanut kansainvälisiltä valvontaelimiltä kehotuksia vahvistaa toimiaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalla ei ole riittävästi resursseja eikä mandaattia toimia, suosituksissa todetaan.

Suomi saa TSS-komitean ennakkokysymyslistan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen on määrä raportoida ensi vuoden maaliskuussa.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkaYK Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
Puiden taimia ruukuissa

Maanviljelijät pelastavat Sambian metsiä – Puuntaimien myyminen tuo tuloja ja auttaa elvyttämään metsää

Metsää raivataan Sambiassa muun muassa polttopuuksi ja maanviljelyksen tarpeisiin. Nyt metsiensuojelun avuksi ovat tulleet paikalliset yhteisöt.
Iranin lippuun kietoutunut nainen katsomossa

Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta

Maassa on viime päivinä pidätetty myös naisaktivisteja, jotka pyrkivät jalkapallostadionille miehiksi pukeutuneina.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan