Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput
Suomi raportoi ensi vuonna YK:lle TSS-oikeuksien sopimuksen noudattamisesta. (Kuva: Peter / Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestöt ovat julkaisseet ensimmäistä kertaa suosituksensa siitä, mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, kun arvioidaan, onko Suomi noudattanut YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia (TSS) koskevaa sopimusta.

16 järjestön mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään, uudistaa translaki, lopettaa intersukupuolisten lasten ei-lääketieteelliset leikkaukset, nostaa kehitysyhteistyörahoitusta sekä nostaa perusturva tasolle, joka kattaa todelliset elinkustannukset.

TSS-sopimus kuuluu YK:n tärkeimpiin ihmisoikeussopimuksiin. Sen toimeenpanoa valvoo TSS-komitea, jolle jäsenvaltiot raportoivat määrävuosin sopimuksen toimeenpanosta.

Ensi vuoden raportointikierros on uudenlainen, sillä Suomi on siirtynyt niin sanottuun yksinkertaistettuun menettelyyn. Siinä YK:n TSS-komitea toimittaa Suomelle listan käsiteltävistä asioista eikä koko sopimusta tarvitse käydä raportissa läpi.

Järjestöt puolestaan pääsevät esittämään suosituksensa TSS-komitealle siitä, mitä asioita Suomen pitäisi käsitellä raportissaan.

Ihmisoikeusliiton johdolla tehdyissä järjestöjen suosituksissa kehotetaan komiteaa kysymään Suomelta muun muassa syrjinnän vastaisista toimista. Järjestöt muistuttavat, että hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan 63 prosenttia Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista on kohdannut rasismia. Monet vähemmistöt, kuten romanit, vammaiset ja afrikkalaistaustaiset, kohtaavat syrjintää myös työelämässä. Myös transsukupuolisten sterilisaatiovaatimus nostetaan esiin yhtenä ihmisoikeusongelmana.

Suomen pitäisi suositusten mukaan myös kertoa seuraavassa TSS-raportissaan siitä, miten se aikoo pitää kiinni lupauksestaan nostaa kehitysyhteistyörahoituksen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi sai asiasta huomautuksen YK:n TSS-komitealta jo viime kierroksella, mutta siitä huolimatta se leikkasi kehitysyhteistyörahoitusta rajusti vuonna 2016.

Järjestöt toivovat, että Suomelta kysytään myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta. Suomi on usein saanut kansainvälisiltä valvontaelimiltä kehotuksia vahvistaa toimiaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalla ei ole riittävästi resursseja eikä mandaattia toimia, suosituksissa todetaan.

Suomi saa TSS-komitean ennakkokysymyslistan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen on määrä raportoida ensi vuoden maaliskuussa.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkaYK Suomi Ihmisoikeusliitto

Lue myös

Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Allan Lindberg, Suomen romanifoorumin toiminnanjohtaja, Maija Koivisto, Kuurojen kansanopiston opettaja

Monet haavat ovat vielä auki – Viittomakielisiin kohdistuneet historian vääryydet ovat käsittelemättä ja heijastuvat tähän päivään

Suomessa on aikoinaan sorrettu kuuroja muun muassa kieltämällä viittomakieli koulussa ja steriloimalla kuuroja naisia. Kielelliset oikeudet ja tasavertainen osallistuminen eivät kuitenkaan toteudu vielä tänä päivänäkään, kirjoittaa Kuurojen kansanopiston opettaja Maija Koivisto.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko nuoria aurinkopaneelilla varustetun koulun edustalla

Suomalaisille kesämökeille tarkoitettu aurinkovoimala sähköistää ammattikoulua Ugandassa – Aurinkoenergian potentiaali on valtava, mutta esteenä on hinta

Aurinko paistaa Ugandassa ympäri vuoden kuin Suomessa kesällä, mutta silti yli 80 prosenttia maaseudun asukkaista elää ilman sähköä. Suomalainen keksijä Janne Käpylehto opetti kolmessa päivässä ammattikoululaisille, miten asentaa aurinkovoimala. Kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa.
Sateenkaaren värisiä ilmapalloja

Keniassa odotettiin tänään korkeimman oikeuden päätöstä, joka olisi ollut tärkeä koko Afrikan seksuaalivähemmistöille, mutta toisin kävi

Kenian korkeimman oikeuden piti päättää tänään, kumoaako se lain, joka kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Päätöstä kuitenkin lykättiin keväälle. ”Olisi vähättelyä sanoa, että olemme pettyneitä”, sanoo muutosta ajanut ihmisoikeusjärjestö.
Käsi pitelee tyhjää alumiinikulhoa

Haitissa on krooninen ruokakriisi, mutta media kertoo siitä vain harvoin – Avustusjärjestö listasi maailman unohdetuimmat kriisit

Mediahuomio auttaa keräämään apua katastrofien uhreille, mutta kilpailu median kiinnostuksesta on kova. Avustusjärjestö Care International on julkaissut kolmatta kertaa listan maailman aliraportoiduimmista kriiseistä, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.
Lehmä

Tutkimus: Keinoliha ei välttämättä olekaan ilmastoystävällisin vaihtoehto karjankasvatukselle

Maailmalla on viime vuosina intoiltu laboratoriossa kasvatetusta lihasta. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epäselvää, mitkä sen ilmastovaikutukset tulevat olemaan.