Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty
YK juhli vuonna 2016 kestävän kehityksen tavoitteiden vuosipäivää. Ykköstavoite on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys. (Kuva: Cia Pak / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävä kehitys on kääntynyt laskusuuntaan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen tavoitteista vuonna 2015.

Koronapandemian seurauksena köyhyys ja työttömyys ovat lisääntyneet, koulutustilanne ja kansanterveys heikentyneet, käy ilmi tänään julkaistusta YK:n ja Bertelsmann-säätiön raportista.

”Koronapandemia loi globaalin terveyshätätilan mutta myös kestävän kehityksen kriisin”, varoittaa raportin pääkirjoittaja Jeffrey D. Sachs tiedotteessa.

Kestävän kehityksen tavoitteita on 17, ja ne on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Niistä tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Raportti asettaa vuosittain maailman maat järjestykseen sen mukaan, miten tavoitteissa on edetty.

Suomi nousi tänä vuonna ensimmäistä kertaa indeksin ykkössijalle. Myös muut kärkimaat ovat vauraita maita: Ruotsi, Tanska, Saksa, Belgia, Itävalta, Norja, Ranska, Slovenia ja Viro.

Hännillä olevia maita ovat monet maailman köyhimmät maat, kuten Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan, Tšad ja Somalia.

Vauraiden maiden pärjäämistä indeksissä selittää se, että monet tavoitteista liittyvät sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen. Esimerkiksi Suomi on saavuttanut köyhyyteen, laadukkaaseen koulutukseen, puhtaaseen veteen ja sanitaatioon sekä puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen energiaan liittyvät tavoitteensa.

Suomen suurimmat haasteet taas liittyvät vastuulliseen kuluttamiseen ja tuotantoon sekä ilmastotoimiin.

Raportti muistuttaakin, että edes mikään indeksin kärkimaista ei ole saavuttamassa kaikkia tavoitteita.

Lisäksi rikkaat maat luovat niin sanottuja heijastevaikutuksia, jotka estävät muita maita saavuttamasta tavoitteita. Heijastevaikutukset liittyvät esimerkiksi kestämättömiin tuotantoketjuihin, saasteisiin, luonnonvarojen kulutukseen, asekauppaan ja veronkiertoon. Esimerkiksi Suomi on vasta sijalla 135, kun tarkastellaan heijastevaikutuksiin liittyvää indeksiä. Vähiten heijastusvaikutuksia taas luovat Myanmar, Sudan ja Somalia.  

Raportissa muistutetaan myös, että matalan tulotason mailla ei huonon luottokelpoisuuden takia ole mahdollista ottaa lainaa pandemian vaikutusten selättämiseksi. Tämän vuoksi rikkaat maat todennäköisesti toipuvat pandemiasta nopeammin.

”Edistyksen palauttamiseksi kehitysmaat tarvitsevat merkittävästi lisää taloudellista liikkumavaraa globaalin verouudistuksen ja monenkeskisten kehityspankkien rahoituksen avulla”, Sachs sanoo.

Kehitysmaiden toipumista tukisivat myös esimerkiksi velkahelpotukset sekä parempi veronkantokyky, raportissa todetaan.

Kestävän kehityksen tavoitteetKoronaviruspandemia kehityskestävän kehityksen tavoitteetköyhyysYKterveys Suomi

Lue myös

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.