Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan

Pohjoismaat ovat vuotuisen kestävän kehityksen raportin kärkimaita, mutta globaalia menestystä himmentävät koronapandemian vaikutukset. Myös vauraiden maiden kielteiset heijastusvaikutukset heikentävät niiden kestävän kehityksen saavutuksia. Heijastusvaikutusten perusteella Suomi kuuluu vasta sijalle 135.
Kokoussali, jossa näytöillä teksti Goal 1 no poverty
YK juhli vuonna 2016 kestävän kehityksen tavoitteiden vuosipäivää. Ykköstavoite on poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys. (Kuva: Cia Pak / UN Photo / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävä kehitys on kääntynyt laskusuuntaan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun YK:n jäsenmaat sopivat kestävän kehityksen tavoitteista vuonna 2015.

Koronapandemian seurauksena köyhyys ja työttömyys ovat lisääntyneet, koulutustilanne ja kansanterveys heikentyneet, käy ilmi tänään julkaistusta YK:n ja Bertelsmann-säätiön raportista.

”Koronapandemia loi globaalin terveyshätätilan mutta myös kestävän kehityksen kriisin”, varoittaa raportin pääkirjoittaja Jeffrey D. Sachs tiedotteessa.

Kestävän kehityksen tavoitteita on 17, ja ne on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Niistä tärkein on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Raportti asettaa vuosittain maailman maat järjestykseen sen mukaan, miten tavoitteissa on edetty.

Suomi nousi tänä vuonna ensimmäistä kertaa indeksin ykkössijalle. Myös muut kärkimaat ovat vauraita maita: Ruotsi, Tanska, Saksa, Belgia, Itävalta, Norja, Ranska, Slovenia ja Viro.

Hännillä olevia maita ovat monet maailman köyhimmät maat, kuten Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan, Tšad ja Somalia.

Vauraiden maiden pärjäämistä indeksissä selittää se, että monet tavoitteista liittyvät sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen. Esimerkiksi Suomi on saavuttanut köyhyyteen, laadukkaaseen koulutukseen, puhtaaseen veteen ja sanitaatioon sekä puhtaaseen ja kohtuuhintaiseen energiaan liittyvät tavoitteensa.

Suomen suurimmat haasteet taas liittyvät vastuulliseen kuluttamiseen ja tuotantoon sekä ilmastotoimiin.

Raportti muistuttaakin, että edes mikään indeksin kärkimaista ei ole saavuttamassa kaikkia tavoitteita.

Lisäksi rikkaat maat luovat niin sanottuja heijastevaikutuksia, jotka estävät muita maita saavuttamasta tavoitteita. Heijastevaikutukset liittyvät esimerkiksi kestämättömiin tuotantoketjuihin, saasteisiin, luonnonvarojen kulutukseen, asekauppaan ja veronkiertoon. Esimerkiksi Suomi on vasta sijalla 135, kun tarkastellaan heijastevaikutuksiin liittyvää indeksiä. Vähiten heijastusvaikutuksia taas luovat Myanmar, Sudan ja Somalia.  

Raportissa muistutetaan myös, että matalan tulotason mailla ei huonon luottokelpoisuuden takia ole mahdollista ottaa lainaa pandemian vaikutusten selättämiseksi. Tämän vuoksi rikkaat maat todennäköisesti toipuvat pandemiasta nopeammin.

”Edistyksen palauttamiseksi kehitysmaat tarvitsevat merkittävästi lisää taloudellista liikkumavaraa globaalin verouudistuksen ja monenkeskisten kehityspankkien rahoituksen avulla”, Sachs sanoo.

Kehitysmaiden toipumista tukisivat myös esimerkiksi velkahelpotukset sekä parempi veronkantokyky, raportissa todetaan.

Kestävän kehityksen tavoitteetKoronaviruspandemia kehityskestävän kehityksen tavoitteetköyhyysYKterveys Suomi

Lue myös

Terassi, jonka reunalla mies katselee vuoristoiseen laaksoon.

Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen

Bhutan kuuluu maailman vähiten kehittyneisiin maihin, mutta sen politiikka, joka korostaa onnellisuutta talouskasvun sijaan, kiinnostaa niin YK:ta kuin kansainvälisiä tutkijoitakin. Väitöskirjatutkija Päivi Ahonen ihastui Bhutanin puhtaaseen luontoon ja tutkii nyt, miten kestävän kehityksen filosofiaa toteutetaan maan opetusjärjestelmässä.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.