Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomi ja Ruotsi perivät Sambialta väärinkäytettyjä kehitysyhteistyövaroja

Sambialainen viljelijäliitto on maksanut muun muassa ylisuuria palkkakuluja, selvisi tarkastuksessa
(Kuva: Jesús Pérez Pacheco / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi ja Ruotsi aikovat periä Sambialta takaisin kehitysyhteistyövaroja, joissa on paljastunut väärinkäytöksiä. Takaisin perittävän summan suuruutta selvitetään parhaillaan.

Väärinkäytös paljastui Sambian kansallisessa viljelijäliitossa ZNFU:ssa, jota Suomi on tukenut vuodesta 2009 alkaen. Tuella on opetettu köyhille viljelijöille tehokkaampia viljelymenetelmiä sekä autettu näitä varautumaan ilmastonmuutokseen.

Tilintarkastuslaitos KPMG:llä teetetyn tarkastuksen mukaan ZNFU on kuitenkin myös maksanut ylisuuria palkkoja johdolleen sekä tehnyt perusteettomia hankintoja, ulkoministeriö kertoo.

"Havaitut puutteet ovat vakavia ja laajoja, eikä voi hyväksyä, että rahat eivät ole menneet sinne, minne on sovittu", sanoo Ruotsin Sambian suurlähetystön neuvonantaja David Wiking Ruotsin kehitysyhteistyöviraston Sidan tiedotteessa.

KPMG:n raporttien mukaan epäselvyydet rahoituksessa voivat kohota jopa 2,9 miljoonaan euroon vuosina 2014–2015, mikä on jopa kymmenen prosenttia liiton saamasta kokonaistuesta. Suomen tukiosuus vuosina 2014–2017 on ollut 7,8 miljoonaa euroa, ja siitä viisi miljoonaa euroa on jo maksettu.

Suomi ja Ruotsi ovat jo aiemmin jäädyttäneet tukensa hankkeelle. Epäily väärinkäytöstä nousi esiin normaalin hankeseurannan yhteydessä vuonna 2015, ja siitä tehtiin Suomen suurlähetystölle myös nimetön ilmianto. Helmikuussa valmistuneen tilintarkastusten löydösten pohjalta tehtiin nyt julkaistu uusi, syvennetty tarkastus.

Sambia kuuluu Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaihin. Maalle on ollut tarkoitus maksaa tänä vuonna noin 14,8 miljoonaa euroa kahdenvälistä tukea.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökorruptio & läpinäkyvyysrahoitus SambiaRuotsiSuomi Ulkoministeriö

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen järven rannalla

Ilmastovirtahepo seisoo olohuoneessamme – Miten ahdistuksen kanssa voi tulla toimeen?

Suomessa on jo saatavilla apua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan ahdistukseen. Taiteilija ja tutkija Henna Lainisen työpajoissa puretaan tunteita muun muassa kirjoittamalla kirjeitä tulevaisuuteen. ”Monissa osallistujissa on herännyt myös halu tehdä enemmän ympäristön puolesta”, hän kertoo.
Metsää ja maatalousmaata ilmakuvassa

Etelä-Amerikan ongelmia ei ratkaista länsimaiden ratkaisuilla vaan paikallista kansalaisyhteiskuntaa vahvistamalla ja kuuntelemalla

Metsäkato ja eriarvoisuus ovat monia Etelä-Amerikan maita yhdistäviä vakavia ongelmia. Heikosti toimivan valtionhallinnon takia monissa maissa sosiaalinen ja ekologinen kestävyys ovat pitkälti kansalaisyhteiskunnan harteilla. Siksi niiden tukeminen olisi tärkein toimi myös metsäkadon vähentämiseksi.
Mies seisoo kukkuloiden edustalla

Menestyksekäs suojeluprojekti pelastaa metsiä ja vesilähteitä Brasiliassa – 14 vuodessa on istutettu kaksi miljoonaa puuta

Brasilian Extreman kunnassa maanomistajille maksetaan maiden suojelusta ja ennallistamisesta metsäksi. Samalla on onnistuttu suojelemaan myös vesivaroja.
Lentokoneen siipi koneen sisältä otetussa kuvassa

Lentovero ei olisi vain kosmeettinen, sanoo kansalaisaloitteen alullepanija

Suomessa lokakuussa läpi menneen lentoveroaloitteen alullepanija Janne Kilpinen uskoo, että vero olisi viesti konkreettisen muutoksen tarpeesta. Veron käyttöön ottaneessa Ruotsissa lentäminen on jo vähentynyt.
Maissintähkiä sekä pussi maissinjyviä

Zimbabwessa taistellaan aliravitsemusta vastaan ruokakasveja rikastamalla – Kriitikoiden mukaan paikallinen ruokakulttuuri unohtuu

Zimbabwelainen start up -yritys ostaa paikallisilta viljelijöiltä rikastettuja ruokakasveja ja myy niitä eteenpäin. Tavoitteena on paitsi tehdä voittoa, myös taistella aliravitsemusta vastaan sekä voimaannuttaa viljelijöitä.