Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomi houkuttelee yrityksiä kehitysmaihin uudella porkkanalla

Ulkoministeriö ottaa käyttöön uuden investointitukityökalun yksityisen rahan ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kepan selvityksen mukaan yritysvetoisten aloitteiden uhkana on, että voitontavoittelu nousee etualalle.
Laskin ja kolikoita
Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia. (Kuva: reynermedia, Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomi ottaa käyttöön kehitysyhteistyössä uuden, yksityistä rahaa hyödyntävän työkalun. Uusi investointituki on ulkoministeriön mukaan paranneltu versio parjatuista korkotukiluotoista, joista luovuttiin muutama vuosi sitten.

Maanantaina julkistettu, ensi vuonna käyttöön otettava investointitukityökalu yhdistää lahja- ja lainamuotoista apua. Sitä hyödyntävä kehitysmaa suunnittelee maan kehitystä edistävän, vaikkapa vesi- tai energia-alan hankkeen. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera takaa hankkeelle lainan, ja toteutuksesta vastaa suomalainen yritys.

Kehitysmaa hyötyy järjestelystä, koska osa hankkeen ostohinnasta sekä lainan korko maksetaan kehitysyhteistyövaroista niin, että Suomen osuus hankkeesta on 35–50 prosenttia. Suomalainen yritys taas pääsee tekemään bisnestä kehitysmaassa. Samalla saadaan lisävaroja kehitysyhteistyöhön.

"Yhdellä Suomen kehitysyhteistyöeurolla saadaan aikaan 2–3 euron investointi", kertoo kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) ulkoministeriön tiedotteessa.

"Ei välttämättä fiksuinta"

Uusi työkalu korvaa korkotukiluotot, joista Suomen kehitysyhteistyössä luovuttiin vuonna 2012. Päätöstä edelsi ulkoministeriön teettämä evaluaatio, jonka mukaan niiden seurannassa oli puutteita eikä myönteisiä kehitysvaikutuksia pystytty kunnolla osoittamaan. Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet korkotukiluottoja myös esimerkiksi siksi, ettei niitä myönnetty köyhimmille maille. Niiden on pelätty myös kiihdyttävän kehitysmaiden velkaantumista ja hyödyttävän enemmän rikkaita maita.

Ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikön ylitarkastajan Oskar Kassin mukaan korkotukiluotoista on olemassa myös myönteisiä evaluaatioita. Uusi työkalu poikkeaa korkotukiluotoista hänen mukaansa muun muassa siten, että sitä voidaan käyttää myös köyhimmissä maissa. Maiden velkakestävyydestä tehdään perusteellinen arvio. Myös seuranta on tarkkaa, hän lupaa.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan yritysvastuun ja vero-oikeudenmukaisuuden asiantuntijan Lyydia Kilven mukaan uudessa työkalussa on kuitenkin ongelmansa. Hänen mukaansa se ohjaa kehitysmaita tekemään halvalla velkarahalla suomalaisten yritysten toimittamia investointeja sen sijaan, että mietittäisiin, mikä olisi kehitysmaan kannalta oikeasti järkevintä.

"Se ei välttämättä johda siihen, että kehitysyhteistyövaroja tai kehitysmaiden julkisia varoja käytetään fiksuimmalla mahdollisella tavalla", hän toteaa.

Lisäksi hänen mukaansa uusikin työkalu todennäköisesti ohjaa investoinnit vauraampiin kehitysmaihin, sillä niihin Finnveran on helpompi myöntää takuut.

Tuleeko kehitysyhteistyöstä voitontavoittelua?

Järkevää tai ei, investointituen kaltaiset yksityisen sektorin rahoitustyökalut ovat tulleet kehitysyhteistyöhön viime vuosina rytinällä. Kepan viime viikolla julkistaman selvityksen mukaan valtiot etsivät yhä kiihkeämmin kestävää kehitystä edistävää uutta rahoitusta esimerkiksi yksityisistä rahastoista ja uusista rahoitusinstrumenteista.

Syynä on osittain avunantajamaiden halu edistää vientiään talouskriisin keskellä, toisaalta tieto siitä, ettei YK:n viime vuonna hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita, kuten äärimmäisen köyhyyden poistamista, voida saavuttaa ilman yksityistä rahaa. Kehitysyhteistyövaroja voidaan käyttää vipuvartena, kun yritetään saada yksityinen sektori sijoittamaan kehitysmaihin.

Ongelmana Kepan mukaan kuitenkin on, että yksityisen rahan kehitysvaikutuksista tiedetään vain vähän, sillä yhteisiä arviointikriteerejä ei ole olemassa. Se pelkää, että kehitysapu tähtää jatkossa enemmän voiton tavoitteluun kuin köyhyyden vähentämiseen. Sama riski on myös Kilven mukaan myös Suomen investointituessa.

Kilven mielestä oleellista yksityisen sektorin kehitysyhteistyössä olisi muistaa, että liiketoimintaakin varten tarvitaan lopulta perusasioita: vakaata valtiota, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja jossa julkiset palvelut toimivat. Kepan selvityksen mukaan maihin, joissa on suuri julkinen budjetti, tulee myös eniten ulkomaisia investointeja, hän huomauttaa.

Suomen kehityspolitiikka avustustyökehitysyhteistyöluotto/investointirahoitus Suomi KepaUlkoministeriö

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.
Minareetti ja moskeija, jonka edustalla ihmisiä ja Intian lippuja

Intian uudet lakimuutokset osoittavat syrjinnän olevan institutionaalisella tasolla

Intian uusi kansalaisuuslaki syrjii muslimeja. YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota Intian vähemmistöuskontojen tilanteeseen, jotta maassa ei syttyisi Myanmarin tai Sri Lankan sisällissodan kaltaista konfliktia, kirjoittaa Faisa Qasim.

Tuoreimmat

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat