Suomi houkuttelee yrityksiä kehitysmaihin uudella porkkanalla | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomi houkuttelee yrityksiä kehitysmaihin uudella porkkanalla

Ulkoministeriö ottaa käyttöön uuden investointitukityökalun yksityisen rahan ohjaamiseksi kehitysyhteistyöhön. Kepan selvityksen mukaan yritysvetoisten aloitteiden uhkana on, että voitontavoittelu nousee etualalle.

Laskin ja kolikoita

Kehitysyhteistyöhön ei ole ensi vuonna luvassa leikkauksia. Kuva: reynermedia, Flickr.com / CC BY 2.0.

Suomi ottaa käyttöön kehitysyhteistyössä uuden, yksityistä rahaa hyödyntävän työkalun. Uusi investointituki on ulkoministeriön mukaan paranneltu versio parjatuista korkotukiluotoista, joista luovuttiin muutama vuosi sitten.

Maanantaina julkistettu, ensi vuonna käyttöön otettava investointitukityökalu yhdistää lahja- ja lainamuotoista apua. Sitä hyödyntävä kehitysmaa suunnittelee maan kehitystä edistävän, vaikkapa vesi- tai energia-alan hankkeen. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera takaa hankkeelle lainan, ja toteutuksesta vastaa suomalainen yritys.

Kehitysmaa hyötyy järjestelystä, koska osa hankkeen ostohinnasta sekä lainan korko maksetaan kehitysyhteistyövaroista niin, että Suomen osuus hankkeesta on 35–50 prosenttia. Suomalainen yritys taas pääsee tekemään bisnestä kehitysmaassa. Samalla saadaan lisävaroja kehitysyhteistyöhön.

"Yhdellä Suomen kehitysyhteistyöeurolla saadaan aikaan 2–3 euron investointi", kertoo kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) ulkoministeriön tiedotteessa.

"Ei välttämättä fiksuinta"

Uusi työkalu korvaa korkotukiluotot, joista Suomen kehitysyhteistyössä luovuttiin vuonna 2012. Päätöstä edelsi ulkoministeriön teettämä evaluaatio, jonka mukaan niiden seurannassa oli puutteita eikä myönteisiä kehitysvaikutuksia pystytty kunnolla osoittamaan. Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet korkotukiluottoja myös esimerkiksi siksi, ettei niitä myönnetty köyhimmille maille. Niiden on pelätty myös kiihdyttävän kehitysmaiden velkaantumista ja hyödyttävän enemmän rikkaita maita.

Ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksikön ylitarkastajan Oskar Kassin mukaan korkotukiluotoista on olemassa myös myönteisiä evaluaatioita. Uusi työkalu poikkeaa korkotukiluotoista hänen mukaansa muun muassa siten, että sitä voidaan käyttää myös köyhimmissä maissa. Maiden velkakestävyydestä tehdään perusteellinen arvio. Myös seuranta on tarkkaa, hän lupaa.

Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan yritysvastuun ja vero-oikeudenmukaisuuden asiantuntijan Lyydia Kilven mukaan uudessa työkalussa on kuitenkin ongelmansa. Hänen mukaansa se ohjaa kehitysmaita tekemään halvalla velkarahalla suomalaisten yritysten toimittamia investointeja sen sijaan, että mietittäisiin, mikä olisi kehitysmaan kannalta oikeasti järkevintä.

"Se ei välttämättä johda siihen, että kehitysyhteistyövaroja tai kehitysmaiden julkisia varoja käytetään fiksuimmalla mahdollisella tavalla", hän toteaa.

Lisäksi hänen mukaansa uusikin työkalu todennäköisesti ohjaa investoinnit vauraampiin kehitysmaihin, sillä niihin Finnveran on helpompi myöntää takuut.

Tuleeko kehitysyhteistyöstä voitontavoittelua?

Järkevää tai ei, investointituen kaltaiset yksityisen sektorin rahoitustyökalut ovat tulleet kehitysyhteistyöhön viime vuosina rytinällä. Kepan viime viikolla julkistaman selvityksen mukaan valtiot etsivät yhä kiihkeämmin kestävää kehitystä edistävää uutta rahoitusta esimerkiksi yksityisistä rahastoista ja uusista rahoitusinstrumenteista.

Syynä on osittain avunantajamaiden halu edistää vientiään talouskriisin keskellä, toisaalta tieto siitä, ettei YK:n viime vuonna hyväksyttyjä kestävän kehityksen tavoitteita, kuten äärimmäisen köyhyyden poistamista, voida saavuttaa ilman yksityistä rahaa. Kehitysyhteistyövaroja voidaan käyttää vipuvartena, kun yritetään saada yksityinen sektori sijoittamaan kehitysmaihin.

Ongelmana Kepan mukaan kuitenkin on, että yksityisen rahan kehitysvaikutuksista tiedetään vain vähän, sillä yhteisiä arviointikriteerejä ei ole olemassa. Se pelkää, että kehitysapu tähtää jatkossa enemmän voiton tavoitteluun kuin köyhyyden vähentämiseen. Sama riski on myös Kilven mukaan myös Suomen investointituessa.

Kilven mielestä oleellista yksityisen sektorin kehitysyhteistyössä olisi muistaa, että liiketoimintaakin varten tarvitaan lopulta perusasioita: vakaata valtiota, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja jossa julkiset palvelut toimivat. Kepan selvityksen mukaan maihin, joissa on suuri julkinen budjetti, tulee myös eniten ulkomaisia investointeja, hän huomauttaa.

Lisää uusi kommentti